Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
117
taa ja 66,079 sentneriä muuta rautaa. "Konepajan ja wa-
limon teokset myydään suureksi osaksi omassa maassa. "
Rauta-ainetta meidän järwissämme ja soissamme kyllä
on runsaasti ja toista kaswaa otetun sijaan; Se waan on
ollut suurena haittana, että järwi- ja suomalmit melkoisessa
määrässä sisältäwät fosforia, joka tekee raudat! kylmänhau-
raaksi ja jolle wallankin teräs on erinomaisen arka, Sitä
on entisillä walmistuskeinoilla ollut työläs, miltei mahdoton
poistaa. Mutta joitakuita wuosia sitten keksiwät englautilai-
set Thomas ja Gilchrist keinon kukistaa tämän raudaii
weriwihollifen, joka on niin monta kiusaa tehnyt" Se kään-
nettiin karkoitustyössä osasta aseeksi itseään wastaan, joka
antoi mainiolle metallurgian tutkijalle Turnter’ille aihetta lau-
sua, että raudanteossa täst’edes "karkoitetaan piruja perke-
leiden awulla”" ’
Wärtsilän rautatehtaalle koituu kunnia " tämän" uuden
keksinnön sowelluttamisesta meidän oloihimme. Oiwaltaen tä-
män hankkeen suurta taloudellista merkitystä myönsi hallitus
siihen 60,000 markan edullisen lainan, joka rakentaessa oli
hywänä lisänä, jos kohta ei se läheskäänt kulunkeihin riit-"
tänyt. "
Rakennustyö alkoi toukokuussa 1884; harkko-uuni wal-
mistui elokuussa samana wuonna, martin-uuni ynnä siihen
kuuluwat rakennukset — kaasu-uuni, jäähdyttäjä, regeneraato-
rit, nostokone, joka nostaa 200 sentneriä y. m – maalis-
kuussa 1885, ja huhtikuussa aljettiin martinmetallia tehdä;
Mutta ennenkuin käymme tätä uutta !valmistustapaa tar-
kastamaan, niin luodaan lyhyt katsaus raudanteon kehkeymis-
historiaan.
Aluksi mainittakoon, että raudassa piilewä hiilenmäärä
pääasiallisesti tekee takkiraudan, teräksen ja meltoraudan eroi-
tuksen, Takkiraudassa on nimittäin hiiltä 2——5 prosenttia,
teräksessä 3/i0——2 prosenttia, sekä meltoraudassa wähem-
mäti kuin 3/jg prosenttia. Ionka hiilekkäämpää rauta on,
sen wähemmässä kuumassa se sulaa; takkirauta tarwitsee su-
laakseen noin 1,2000 Celsiusta, mutta teräs ja wallankin
meltorauta sietäwät sitä paljon enemmän. .
Rautateollisuuden alkuaikoina käytettiint raudanteossa ai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
