Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
118
wan matalia uuneja, joissa rauta wähäisen lämpömäärän
wuoksi ainoastaan osaksi pelkistyi malmeistaan ja kokoontui
puolisulaksi harkoksi uunin pohjalle, josta se oli ulosmurret-
tawa. Suuri osa rautaa jäi kuonaan ja rautaharkko oli
laadultaan epätasainen ja kuonansekainen. Tällainen sula-
tustapa kulutti paljon aikaa, paljon malmia ja paljon hiiltä.
Wielä wiime aikoihin asti on meillä syrjäisillä seuduilla käy-
tetty tämäntapaisia uuneja, joita Suomessa nimitetään hark-
ko-uuneiksi.
Kuudenteentoista !vuosisataan asti käytettiint yksinomaati
näitä matalia uuneja, joita sittemmin koroittamistaan koroi-
tettiin, kunnes rauta (takkirauta), wallankin helposti pelkis-
tywiä malmeja sulatettaessa, rupesi niistä juoksemalla juokfe-
maan. Mutta wasta kun uunin korkeus kaswoi 30 5; 40
jalaksi, muuttuiwat ne n. s. masuuneiksi, joita meidän aikaan
on sadankin jalan korkuisia. Ennen tätä aikaa ei yksikään
ollut nähnyt rautaa sulassa tilassa ja tällä keksinnöllä, joka
arwaten oli tehty ennen kuudennentoista wuosisadan puoliwäliä,
oli teollisuuden alalla olewa suuri merkitys.
Takkirauta on suuressa rautateollisuudessa ollut ja on
wieläkin se tuote, josta terästä ja meltorautaa tehdään in el-
loittamalla eli kiehuttamalla s. o. erottamalla siitä
hiiltä ja piitä. Melloitustyötä on meidän aikoihin asti par-
haastaan tehty ahjoissa ja putlausuuneissa, joissa tuote asuu
waati puolisulana eikä siis tule tasaista eikä kuonasta puh-
dasta. Wasta kun opittiin käyttämään niin ankaraa kuu-
maa, että meltorautakin sulana wirtaa, saatiin tuokin ta-
saiseksi.
Ahjossa ja putlausuunissa tehtyjä rautametalleja nimi-
tetään nyt tawallisesti keittometalleiksi (keittoraudaksi ja
keittoteräkseksi); sulassa tilassa olleita taas walumetalleiks i
(waluraudaksi ja waluteräkseksi).
Walumetallia walmistetaan parhaastaajr kahdella eri
tawalla, nimittäin joko Bessemerin’in tahi Siemens-
Martin’in mallin mukaan"
Edellisesfä walmistustawassa puhalletaan woimakkailla
puhalluskoneilla sulaan takkirautaan ilmaa, joka Bessemer-
uunissii synnyttää tulista tuliseinman kuumuuden, polttaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
