Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
140
Keskiaikaiia oli yleisenä tapana — ei ainoastaan Ruot-
sissa ja Tanskassa, waan myös niissä maissa, jotka oliwat
wilkkaimmassa yhteydessä pohjoismaiden kanssa — koristaa
kirkkojen seinät sekä niiden holwikatot ja pilarit, missä sem-
moisia oli, maalauksilla, joita tehtiin wesiwäreillä kuiwalle
kalkkipohjalle, jonka wuoksi niitä tawallisesti kutsutaan "31
86000"—maalauksiksi, jotka italialaiset sanat merkitsewät: "kui-
wan päälleks" Sitäwastoint sanotaan esim. R. W; Ekmanin
Turun tuomiokirkon kuoriin tekemien maalauksien olewan
maalattuja "31 :krs-800" se on märälle, wielä pehmeälle kalk-
kipohjalle. Kumpaisellakin kalkkimaalauksen lajilla pysyy wä-
rien pirteys hywin kauan, jonka wuoksi tämä maalauslaji
sopii hywin töihin, joiden tulee kauan kestää.
Ruotsissa oli tapa koristaa kirkkoja kalkkimaalauksilla
hywin yleinen 1400-luwun keskiwaiheilta alkaen; Sitä en-
nen näkyy semmoista tapahtuneen ani harwoin. Kaikkiaan
on tiedossa enemmän kuin "100 Ruotfin kirkkoa, joissa al-
seccomaalauksia on ollut, kuitenkin on näistä noin kolme nel-
jännestä osaksi häwitettyjä, osaksi peitettyjä kalkituksella,
Suomeent tuli tapa koristaa kirkkoja kalkkimaalauksilla
hywiii warhain. Meillä on ainakin näyte sellaisesta maa-
lauksesta 1200-luwulta, Mutta kuitenkin wasta 1400-luwuii
jälkimäisestä puoliskosta alkain, sittenkuin kiivikirkkojen luku
eneni, tuli alseccomaalaus yleisempään käytäntöön. Kuinka
monta Suomen kirkoista joskus aikoinaan lienee ollut tällä
tawalla maalattuina, on ehkä tulewaisuus osoittawa, sitten-
kuin maamme kirkkojen taidehistoriallinen tutkimus, jonka
Suomen Muinaismuisto-yhdistys wuonna 1871 aloitti, on
ehtinyt päättyä. Tähän saakka on 80 kirkkoa meillä tässä
tuhteessa tutkittu, niistä kuitenkaaii ei edes puolet ole perus-
settuja katoolisclla ajalla. Seuraawasta on lukija huomaawa,
että alseccomaalauksien saalis jo tästä wähäisestä luwusta
on joltinenkin.
. Mahdollisesti wanhinnnat, joka tapauksessa omituisim-
mat kalkkimaalaukset, mitä meillä on, tawattiin Toukokuussa
1880 Nousiaisten kirkossa, silloin tapahtuwassa korjauk-
sessa. Ne owat melkein yksin-omaisesti waalean ruskeanpu-
naiset! wärisiä ja eroawat kaikin puolin tähän asti tunne-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
