Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
141
tuista alseccomaalauksista pohjoismaissa ja todenmukaisesti
koko maailmassa. Weisi meitä liian pitkälle, jos tässä koet-
taisimme kuwailla näitä huwittawia eläin-ornamenttia ja wer-
taus-kuwia, joiden sukulaisuus muinais-ajan pohjoisten kal-
liokirjailujen kanssa wasta hiljakkoin on huomattu. Mai-
nitsemme waan, että niiden juokossa myöskiii tawataan py-
himystenpäitä sekä yksimastoisen merellä olewan aluksen kuwa,
jossa on perämies ja kuusi muuta henkilöä, joka maalaus
oletetaan kuwaawan ruotsalaisten ristiretkeläisten tuloa maa-
hamme.
Nousiaisten maalaukset, sittenkuin ne tieteellisen tutki-
muksen tarpeeksi oliwat kopioidut luonnollisessa ko’ossa, pei-
tettiin taasen kalkilla, kun nämä waikeasti ymmärrettäwät
kawat luonnollisesti tuntuwat meidän aikanamme liian haa-
weellisilta ja raaoilta, woidakseen olla kirkossa nähtäwintä.
Myöhemmältä ajalta kuin 1200-luwulta ei woi otaksua näi-
den merkilliisten kuwien olewan.
Samaan wuosisataan kuulunee myöskin se symmetri-
nen ornamentti, muodostettu rististä, ympyrän lohkosta
ja kolmilehdestä, joka kesällä 1886 tawattiin maalattuna
erääsent pilariin Hattulan wanhassa kirkossa, jonka kalkki-
maalauksen päällä oli kaksi kerrosta myöhemmin tehtyjä ku-
wia; Wäri oli tässä jotenkin sama kuin Nousiaisten kirkon
kuwissa, eli mieto tiilikiwen wäri. Myös muissa kohdin
kirkkoa tawattiin myöhemmin" maalattujen kuwien joukossa
yksinkertaisia kolmiomuotoisia ornamenttia sekä kaariwiiiwoja,
kaikki mainituii wärisiä, joka wäri näyttää olleen pääasialli-
sin Hattulan kirkon wanhimmassa yksinkertaisessa koristami-
sessa. Mainiittu kirkko on, kuten eräs hywin todenmukainen
tarina kertoo, rakennettu pian senjälkeen kun Birger Jaarli
wuonna 1249 rakensi Hämeenlintnan,
Suuremmalla warmuudella kuin nyt kysymyksenä ok-
leista maalauksista on ollut mahdollista päättää, woi samoin
1200-luwulle määrätä erään alseccokuwan, joka hywin wal-
jenneessa tilassa löytyy maalattuna saman Hattulan kirkon
ulkomuurilla ja joka tesällä 1886 tuli tarkemmin tutkituksi
ja uudestaai! piirustetuksi. Se esittää ristiinnaulittua,
Marian ja Johannteksent ympäröimänä. Tämän kauniin ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
