Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
178
31 p:nä wietetyissä maisteri-wihkiäisissä saattoi ensimmäi-
sen kunniasijan itselleen saada.
Loistawat tutkinnot jo osoittawat että häneltä oli ky-
kyä ja neroa. Kaikki mitä, hän tutki, tapahtui sywälli-
sesti ja perinpohjaisesti, tieto tuli hänessä eläwäksi, eikä
jäänyt miksikään pintapuoliseksi muiston asiaksi. Näideii la-
weiden tutkimustensa kautta oli hän hankkinutkin itselleen
wankan itsenäisen pohjan, johon aina saattoi perustua pää-
töksiä tahi arwosteluja eri asioissa tehdessään. Häii oli
luonut itselleen itsenäisen maailman-katsantotawan" Hänen tie-
tonsa ja tutkimuksensa eiwät rajoittuneet johonkuhun yksityi-
seen aineesein, waati ne oliwat sangen monipuolisia. Hän
oli perehtynyt wanhojen Kreikkalaisten ja Roomalaisten kie-
liin niin hywin, että saattoi suoranaisesti niiden kirjallisuu-
desta heidän aatteittensa kanssa tutustua; Hän tunsi Suo-
men kirjallisuuden ja oli Kalewalaan etenkin mielistynyt"
Mutta suurempaa taipumusta ja kykyä osoitti Perander kui-
tenkin wiisaustieteesen, joka olikin hänen perinpohjaisuutta
haluawalle luonteellensa sopiwin" Jnhana Wilhelm Snell-
manin hartaimpia oppilaita oli hän ja omisti hänet! op-
pinsa itselleen, jonka etewin edustaja hän meidän maassamme
oppi-isänsä Snellmanint kuoltua olikin. W. 1870 nimitet-
tiin Perander wiisaustieteen dosentiksi yliopistossa ja tohtori-
arwoti sai hän Toukok, 27 p:nä 1879 sekä sen jälkeen w.
1880 nimitettiin hän ylimääräiseksi prowessoriksi käytännölli-
sessä filosofiassa.
Nuoruudent innolla, mutta samassa sywiin tutkimuksiin
ja tarkkaati harkitsemiseen perustetulla wakuutuksella otti Pe-
rander osaa Suomen kielen ja kansan kohottamiseksi wallit-
sewassa taistelussa. Ylioppilasteii kesken hän waikutti suu-
rella puhuja-taidokkaat! ja kirjallisesti toi hän esille niinikään
mielipiteitään; Hän oli wakuutettu siitä, että Suomen kan"-
sant kielen täytyy päästä wapaaksi sen ala-arwoisesta asemas-
ta, että sen täytyy kohota siwistyksen kieleksi, jos tämä kansa
tahtoo kansana pysyä. Suomalaisia kouluja hän sentähde!i
waati perustettawaksi, joista suomenkielinen siwistynyt nno-
riso nousisi. Näitä mielipiteitään toi hän muun muassa esille
eräässä "Ettan” nimisessa kirjasessa, joka oli syntynyt sen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
