Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
179
wuoksi, kun suomalaisuuden harrastajilla ei ollut omaa ruot-
sinkielistä äänenkannattajaa ja mitä he suomenkielisissä leh-
dissä toiwat esille, ei tullut maamme ruotsia puhuwan sää-
tyluokan tiedoksi paitsi ruotsinmielisten sanomalehtien kautta,
jotka usein määrässä walossa sitä esittiwät" Mutta waikka
Perander piti tämän Suomen kansan elinehtona, ei hän kui-
tenkacm tahtonut sitä milläänt liian äkkinäisillä muutoksilla
saada toimeen, Tnlewaisuudessa oli tämä päämaali toteu-
tettawa "ja sen toteuttaminen riippui siitä, että suomenkieli-
sessä muodossa waikuttawa henki on edistynyt ja synnyttä-
nyt niin arwollisen siwistyksen, että se woi wakuutuksen
tiellä wetää puoleensa ruotsia puhuwat! kansamme osan ja
xillle tehdä suuremmaksi suomenkielen hyödyn, kuin ruotsin-
iie ent”.
Perander ei kuitenkaan itse paljon ottanut osaa käytän-
nössä waltiolliseen elämään, waikk’ei häneltä siihenkääti ky-
kyä puuttunut. Wiime kuluneilla waltiopäiwillä hän oli
edustamassa Kuopion hiippakunnan papistoa, jolloin hän otti
osaa monta tärkeätä" asiaa keskusteltaissa, etenkin,—kun oli
kysymys Suomalaifen normaalikoulun muuttamisesta Hä-
meenlinnasta Helsinkiin, joka etupäässä hänen waikutukses-
taan tulikin päätökseksi.
Koulu-ala" oli hänelle rakkaampi; Jo nuoruudesta
asti opetusta antaen, oli hän "kääntynyt tutkimaan kaswa-
tusoppia tieteenä. Sielutiede oli ollut hänen mieli-aineensa
ja sen läheisessä yhteydessä on juuri kaswatustiede. W.
1881 oleskeli hän Saksassa ja Sweitsissä koulu-oloja tutki-
massa, ja täältä palattuansa määräsi yliopisto hänet hoita-
maan saman tieteen prowessorin wirkaa syyslukukautena
1881; ja sitten kun ensimmäinen kaswatus-opin prowessori
meidän yliopistossamme oli eronsa ottanut tästä toimesta,
tuli Perander hänen jälkeläiseksensä. Maaliskuun 10 p:nä
1884 nimitettiin hätt kaswatus-opin prowessoriksi, jossa toi-
messa hän ei kuitenkaan muuta, kuin puolentoista wuotta
saanut waikuttaa.
Peranderin kaswattawa waikutus ei ulottunut yksin
kouluun, waan myös ylioppilaisin, joiden keskuudessa hän
yhtämittaa oli. Tämä puoli ei suinkaan ole wähäpätöisenä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
