Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
18!;
jokaiselle onkin isänmaa sentähden kiitollinen" Ainoastaau
muutamista tahdomme tässä mainita lyhyitä tietoja, koska
tilan ahtaus ei useammistasitä salli.
Kansan omista riweistä on suuri joukko meidän papis-
tosta lähtenyt ja tästä onkin syy etsittäwä siihen, että tämä
sääty on aina pysynyt kansallisella kaunalla. Montella kyllä on
ollut waikeuksia wastassa oppi-tiellänsä, !nutta suuri halu ja
suomalaisen sitkeys owat ne woittaneet. Niin oli Salomo
Majantderkin jo pienestä asti osoittanut suurta halua op-
piin, mutta wasta 19 wuoden wanhana pääsi häii kouluun.
Hiin oli syntynyt talonpoikaisista wanhemmista Jitissä w.
1822 ja tuli w. 1848 ylioppilaaksi sekä wihittiin 3 wuotta
sen jälkeen papiksi" Lemin pitäjässä oli hän melkein siitä
asti ollut waikuttamassa; kirkkoherraksi määrättiint hän sinne
w. 1874. Majander on ollut papistomme uutterimpia jäse-
niä. Sywällisesti tutki hän raamattua, jonka alkukieleen
täydellisesti oli perehtynyt" Hedelmiiiä näistä tutkimuksista
ilmestyi useampia kirjoja, joissa häii selittää pyhiin raa-
matun milt’ei waikeimpia kohtia. Niinpä on hän julaissut
"Korkian weisun selitykseu", "Salomonin saarnaajan selityk-
sen" sekä "Jlmestyskirjan selityksen”. Paitsi näitä kirjoitti
hän myöskiii muita hengellisiä kirjoituksia ja saarnoja sekä
käänsi suomeksi joitakuita niuista kielistä. Suomen kansa
menetti tämäii miehen kuoleman kautta yhden oppineimmista
papeistansa ja uutterimmista työntekijöistään hengelliseii kir-
jallisuudeu alalla. Syysk" 2 p:nä sammui Majanderin elä-
mä Lemin pappilassa.
Toisen etewän kirkonpalwelijan ja hartaan sielunpaime-
nen Jaakko Henrikki Roosint elämän langan katkasi
kuolema Marrask. 5 p:nä 1885. Roos, joka w" 1818 oli
Kristiinankaupungissa syntynyt ja w. 1835 tullut ylioppi-
laaksi, osoitti jo nuorena tawallisuutta parempia luonnon-
lahjoja, etenkin runollista taipumusta, jonka hedelmänä il-
mestyi myöhemmin wihko "kristillisiä lauluja" ruotsiksi kir-
joitettuina. Hän yhdistyi jo aikasin tuohon hänen nuoruu-
tensa aikana wallitsemaan uskonuolliseen liikkeesen, herännei-
syyteen, jonka päämaalina oli sywemmän jumalisuuden herät-
täminen, sydämen ja omantunnon puhdistaminen, ja tässä py-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
