Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
187
syi Roos uskollisena koko clämäntsä. Saarnoissaan puhui hän
aina omaan kokemukseensa perustettua totuutta. Rehellinen ja
wilpitön oli hän kaikkia kohtaan käytöksessään, mutta samassa
!vakuutustaan seuraniva, huolimatta muiden ihmisten suosiosta
tahi arwosteluista. Hartaana kirkonmiehenä seurasi Roos
tarkasti kirkkomme waiheita ja otti osaa hengellisten asioiden
käsittelemisecnt. Kirkonkokonksessa w. 1876 oli hän edusta-
jana, ja walittiin jäseneksi siihen komiteaan, jonka tuli tar-
kastaa Suomen Ew, lutherilaisen seurakunnan ruotsalaista
wirsikirjan ehdotusta, Tämän komitean toimekkaampia ja
ky’hkkäämpiä jäseniä oli Roos; jo w. 1861 kirjoitti hän
"muistutnksia" tämän ehdotuksen johdosta. Ww" 1877–78
waltiopäiwillä oli hän säätynsä edustajana. Roos tuli pa-
piksi w. 1842 ja w. 1867 Jnkoon kirkkoherran wirkaan,
jossa kuolemaansa asti pysyi.
Heinäk. 20 p:ntä w" 1840 wietetyissä maisteri-wihkiäi-
sissä oli muiden mukana kolme miestä laakeriseppeleet ohi-
moillensa saamassa, jotka samana wuonna 1815 oliwat syn-
tyneet ja jotka nyt kuluneen wuoden ajalla owat sairioihin
aikoihin täältä poismuuttaneet, kauan aikaa työtä tehtyänsä
Herran wiinamäessä" Nämä miehet oliwat: Lohjan kirkko-
herra Kustaa Fredrik Helsingius, Wehmaan kirkkoherra
Daniel Ezechiel Hildeeii ja Jsonkyrön kirkkoherra
Oskar Wilhelm Forsman. Helsingius oli maisteriksi
tultuansa suorittanut jumaluusopin kand. tutkinnon 1843
sekä lisensiaattitutkimion 1846, jolloin hän wasta papiksikin
wihittiint. W. 1857 wihittiin hän juumaluus-opint tohto-
riksi. Koulun palweluksessa oli Helsingius ensi aikoina;
jumaluus-opin lehtorina Waasassa ja sittemmin Turussa
wuoteen 1857 asti, jolloin hän muutti Lohjcm kirkkoherraksi.
Wirkatointeinsa ohessa on hän kuitenkin ahkeraan tieteelli-
syyttä harjoitellut sekä julaissut tiedettänsä koskewia kirjoi-
luksia. Niinpä kirjoitti hän ensimmäisen laweamman Suo-
men kirkkohistorian, joka ei knitenkaaii ulotu paitsi keski-ajan
loppuun saakka" Kouluissa käytetty oppikirja "Lyhyt joh-
datus pyhän raamatun tuntemiseen" on niinikään hänet!
kirjoittamansa" Wiimeisinä wuosinakin wielä, waikka taudin
runtelemana, otti Helsiingius innokkaasti osaa seurakuntansa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
