Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
paa pidemmäksi aikaa. Näiden värien käyttämisiä voidaan
siitä syystä puolustaa ainoastaan siinä tapauksessa, että on
suurempia painoksia perättäin tehtävä viiripainoksella, n iin k.
prospekteja, hintaluettelo,ju y. m. ja silloin tilataan näitä töitä
varten tarpeellinen määrä valmiiksi jauhettua väriä.
Kirjapainojen, joilla harvoin on väripainoksia, ei pitäisi
milloinkaan käyttämän valmiiksi jauhettuja värejä, sillä paitsi
sitä että ne kuivuvat, joutuvat useat niistä jonkun ajan
kuluttua erääsen kemialliseen hajöittumistilaan, joka tekee ne
kokonaan kelpaamattomiksi, ja jotka, jos niitä kumminkin
käytetään, antavat huonon ja epäselvän painoksen ja
likaavat helposti kehiön.
Taikina maiset värit ovat uudempaa keksintöä; ne ovat
vahvan vernissan ja jonkun rasva-aineen kanssa jauhettuja
kovaksi taikinaksi, josta, kun joku painos on tehtävä,
leikataan tarpeellisen suuri kappale, joka sitten jauhetaan
keskinkertaisen tai heikon vernissan kanssa.
Tosin nämä värit, niin käytännöllisiä kuin ne ovatkin
sen puolesta että ne kiinteässä muodossaan eivät voi
pilaantua, saattavat monelle painajalle suuria vaikeuksia, sillä jos
ne jauhetaan liian paljon vernissan kanssa, menettävät ne
selvyytensä ja näyttävät himmeiltä ja mitättömiltä sekä
peittävät huonosti.
Kun ottaa huomioonsa näiden värien kestävyyden ja
pikaisen painokuntoon saattamisen, ovat . ne kuivien värien
ohessa kaikkein edullisemmat kirjapainoille, jotka eivät aina
työskentele väripainosten kanssa. uatk.1
Tarvcainettcn käyttämisestä kirjapainoissa.
(Kirjoittanut S,
2. Ladelma (sats).
Ifalomisessa on huomioon otettava: a) että rivit
seiso-ä vai suorana vinkelihaassa, h) että ne ovat täydellisesti
suljetut ja c> että ne nostettua seisovat aivan suorana
laivalla. Tähän tarvitaan etupäässä hyviä vinkelihakoja ja
suorakulmaisia laivoja; jos edellämainitut ovat epäsäännöllisiä,
niin ei ole kummeksittava jos ladelma on vinossa sekii
huippuja tai kohoumia nousee painamisessa, sillä huonoilla
kaiuilla ei taitavinkaan latoja voi aikaan saada moitteetonta
Lyötä. Sulkemisessa on varottava että rivit seisovat
vinkelihaassa vapaina ja ahdasta sulkemista tulee karttaa, jott’ei
ohukkeita katkeaisi. Puolinaisten ohujfkeitlen ja pätkien
käyttäminen sulkemisessa on suvaitsematonta, sillä
sentäh-den saadaan epätasaisesti suljettua ladelmaa sekä tuottaa
korjaamisessa ja reviderauksessa melkoisen ajanhukan;
vieläpä monta kelpokirjasintakin senvuoksi särelään.
Fnnen kuin latoja nostaa ladelman ulos, on känen
katsottava että laiva on puhdas, jott ei minkäänlaisia murusia
tartu kirjasinten alle. Ladelman tulee myöskin olla lujasti
sidottuna, johon ei kulu enempi aikaa kuin jos nauhan
höl-lästi sen ympärille asettaa. Yhteen solmilluja nauhoja ei
pidä käyttämään.
Jos sidottu ladelma vedetään, pitää tarkoin
katsottaman ettii nauhojen päät ovat huolellisessa panoksessa; sillä
jokainen, ken näissä seikoissa toimielee, tietää hyvin kuinka
paljon kirjasimia vuosittain sen kautta turmellaan kun
nauhat vetäessä viruvat joko ladelman alla taikka sen päällä.
Jos ladehna asetetaan laudalle, puhdistakoon latoja sen
(laudan) sitä ennen kaikesta porosta ja tomusta jota siihen
on saattanut tarttua. Turmeltuja ja haleuneila lautoja ei
pitäisi ensinkään käylettänuin, sillä tässä ei ole oikea paikka
säästämiseen. Jos lauta on liiaksi huono korjauttaa, on se
silloin kernaimmin poltettava. Jos uusia lantoja hankitaan
on siinä tärkeä, ettii ne tehdään kuivista aineista, eikä
huolita muutaman pennin kalliimmasta hinnasta.
Melkoisen vahingon isännälle tuottavat myöskin pois
heitetyt taikka pudonneet kirjasimet. Jos joku rikaali
useammat vuodet seisoo samassa paikassa ja satunnaisesti siitä
joskus siirretään, niin löydetään silloin oikein kosolta
kirjasimia, vieläpä sieltäkin missä kaikki halkeamat ja liitteet
ovat naulitut, jotta useasti on vallan käsittämätöntä, miten
ne sinne ovat joutuneet. Myöskin lattialle viruvat kirjasimet
tulevat harvoin latojilla »suosiolla vastaan otetuiksi»; suurin
osa poljetaan rikki, loiset katoavat rikkoihin taikka
tyyki-laatikkoon ja ainoastaan joku pieni osa joutuu entiseen
paikkaansa.
Sekalia (evibelfisk) ei pidä milloinkaan kasvaletlamaan
röykkiöiksi, vaan puretaan heti kukin kirjasin kastiinsa.
Tosin lienee mahdötointa ihan juurillaan kitkeä
tuollaista leväperäisyyttä, mutta jokainen tarkka typografi
taistelkoon sitä vastaan. Huolellisella on oikeus moittia
huoletonta. l.lmk.i
Kirjanpainajain Yhdistyksestä.
Oppilaitten muuttamisesta kirjapainojen kesken.
Kirjanpainajain yhdistyksen kuukauskokouksessa
Joulukuulla viime vuonna nostettiin kysymys: „Miiicttääkö ammatti
niitä, _/’os oppilas nimittaa todesta kirjapainosta toiseen?"
Kokous valitsi komitean (h:ral A. Finander. G. Fröberg,
A. J. Jakobsson, I. A. Lindström, F. Nordling, F. \V. Säilöt
ja A. Sannan), jonka tulisi laatia ehdotusta vastaukseksi
kysymykseen. Tässä aunamme otteita lausunnosta:
Jos oppilas muuttaa kirjapainosta, jossa 011 pienempi liike
ja sen vuoksi myöskin linrvempi tilaisuus saada oppia, talli
semmoisesta painosta, jossa on ainoastaan sanomalehtityöni,
suurempaan painoon, olkoon hänellä valta, mutta ainoastaan siinä
tapauksessa, että on aikomns saada oppia. Mutta myöskin
pitäisi sen johtajan, joka sen muuttohaluisen vastaanottaa,
tiedustella liänen edelliseltä johtajaltansa syytä muuttamiseen,
sekä oppilaan käytöksestä ja ansioista yleensä. Jos
muuttaminen tapahtuu yllämainitun johdosta, luulee komitea ammatin
siinä voittavan.
Jos muuttaminen tapahtuu arvoisemmasta kirjapainosta
ala-arvoisempaan, täytyy otaksua, että huonoja perisyitä on
olemassa, niinkuin toivo saada suurempia tuloja, tahi muuttaja
ei ole tyytyväinen vallitsevaan kuntoon ja järjestykseen: komitea
katsoo ammatin siinä tapaulisessa joutuvan tappiolle oppilaitten
muuton kautta.
Siveydellisessä katsannossa oppilaat nimettävät muuttamisessa;
sillä ne eivät ole täysin kj’psyneitö katsomaan omaa etuansa
ja vahingollisuutta kuleksimisesta, vaan omaavat itsellensä
huonoja esimerkkejä ja neuvoja niistä.
Lopuksi katsoo komitea isäntien häviävän aineelliselta
kannalta katsoen, oppilaitten muuttamisesta koska he ovat maksaneet
palkkoja juuri siltä ajalta knn oppilas on ollut vähemmän
hyödyllinen.
Kaikkien näitten mielipiteitten nojalla jnji/tää komitea lausua
oppilamuuttamista rastaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
