Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 2 K I R JAPAI NOLEHTI
Yhteydessä ylläolevan lausunnon kanssa ehdottaa komitean
enemmistö keinoksi oppilnsmnutnsta vastaan että kirjapainot, silloin
kun ne oltavat oppilaita, tekisivät välikirjan eli kontrahdin niiden
kanssa jonkun määrätyn väyteajan "kiduttua. Kontrahti nimittäin
estäisi muuttamista: katsottiin että kontrahti tehtäisiin
nnyte-ajnn loputtua, jolla ajalla oppilasta on koeteltu kastin eli
painimen ääressä, josko häu ammattiin kelpaa tahi ei.
Viimeistä kohtaa vastusteli kaksi komitean jäsentä, jotka
eivät saattaneet suosia sitä mielipidettä, että kontrahdin
toimeenpano olisi sovelias, etenkin, koska se melkoisesti muistuttaa
vanhaa ammattikunta-aikaa (skrfttiden), katsoivat he, että tunne,
olla kontrahdilla sidottu, täytyy tuntua raskaalta oppilaalle ja
jossakin määrin veltostuttaa häntä työssä. Oppilas ikävöitsisi
aina sitä aikaa, jolloin hän päiisisi opista vapaaksi ja kuka
tietää joll’ei juuri se ikävöitty vapaus tulee enemmän vahingoksi
kuin hyödyksi.
Vieläkin katsoivat vastalauseentekijät, että nyt,
Yhdistyksen aikasemntin lausutun toivomnlcsen mukaan, pitäisi asettaa
suurempia sivistysvaatimuksin oppilaiksi pyrkiville, nämät
vaatimukset olevan kylläkin asian voittamiseksi, koska on toivo,
että kaikki kirjapainonjohtajat kyllä hyväntahtoisesti seuraavat
Yhdistyksen lausuttua toivomusta.
Yhdistys päätti kuukauskokouksessä 1S p:nä Helmik.
hyväksyä komitean lausunnon paitsi mikä koskee kontrahdin
toimeenpanoehdotusta, joka hylättiin, ja lausuttiin se
toivomus, että h:ral johtajat hyväntahtoisesti ollaisiva! tämän
huomioonsa.
Onko oppilaan juoksuaika luettava oppiaikaan?
Myöskin tämä kysymys nosteltiin Joulukuun
kuukaus-kokötiksessa ja lykättiin samaan komiteaan, joka käsittelee
oppilasrnuuttolcysymystä,
Useal komitean jäsenistä lausuivat, cttii juoksuaikaa ei
pitäisi luettaman oppiaikaan, koskn katsottiin että tavallinen
oppiaika tulisi liian lyhyeksi ja ett’ei oppilas sillä ajalla ehtisi
saada tarpeellista kehitystä ammatissa.
Ylläolevan päätöksen johdosta tekivät, kaksi jäsenistä
vastalauseen, jotka katsoivat, että jos nuorukainen läpi kaypi
korkeimman kansakoulun todellisella aikomuksella ja sillä
edellytyksellä, että helpoimmin pääsee jollekin ammatin uralle, ei
pitäisi pantaman niin unkaria vastuksia hänelle erittäinkin kun
kirjapainoon pyrkivät oppilaat, ovat varattomista kodeista.
Vastalauseen tokijtit ehdottavat että juoksupoika, joka on läpikäynyt
korkeimman kansakoulun, pitäisi saada lukea yhden vuotien
juoksuajan oppiajaksi.
Kuukauskokouksessa 18 p:nä Helmik. päätti yhdistyksen
suuri enemmistö lausun toivomuksenaan että juoksuaikaa ei
olisi luettava oppiaikaan.
- Helsingin kirjapainolaisten matka-apukassan .jäsenillä
oli vuosikokous 24 p:nil Helmik. jolloin tiliukertomus luettiin. Tässä
otamme yleiskatsauksen kassan tilasta Jo$ilkuttu viimeisenä p:nii 1888:
Vastaava.-
Säästöä vuodelta 1887 Helsingin säästöpankissa-....... 385:30
Korkoa niistii....................................... 12: 30
Hahaa kassassa.....................................112: — goO: 00
SisiUlnkirjoitiismnksujn vuodeti kuluessa lisilfintulleilta 45
uudelta osakkaalta............................. 22:50
Vuoden kuluessa kerääntyneitä rästejä ja kuukiiusmnksuja
yhteensfl 150 osakkaalta ••••••’.............■ • 373: — 895,-50
Suorittamattomia riistissä olevia kuukausmnksnja............. 10:75
Stfl Sjil viunb Iiii 1 ’>:-
Yhteensä 9mf 920:85
Vastattavaa :
Vuollen kuluessa maksettu matka-apua 3 osakkaalle–– 26: —
S:n s:n 8:tte osattomalle maaseuduilta 50: —
S:n s:u 3dle osattomalle ulkomaalta • 24:— |qq._
Viimeisen vuosikokouksen päätöksen mukana poisluetaau tili-
laskuista 188(1 v. suorittamattomia rästejä ............. 5: —
SlUtstöil v. 18811 Helsingin säästöpankissa.............. 697:60
Puhdasta rahan kassassa............................. 101:50 7<)9;i0
Suorittamattomia ristissä olevia kiiiitantsmaksii.it>............. 10:75
Yhteensä !I50:85
Tilintarkastajat olivat kertomuksessaan ehdottaneet että jäsenet,
jotka ovat kassaan kuuluneet viisi vuotta olisivat vapaat sisäiinmaksuista.
Tiimit ehdotus antoi aihetta pitkään keskusteluun. Lopuksi päätettiin
asian ratkaiseminen jättää ensi vuosikokoukseen.
Toimikuntaan valittiin uudestaan h:rat V. Pettersson,
puheenjohtajaksi, ,1. A. Snell ja E. Nordling, rahaston hoitajaksi;
tilintarkastajiksi valittiin h:rat R. Ahlstedt ja H. Forsström.
— Helsingin Kirjanpainajain yhdistyksellä oli myöskin
vuosikokous 24 p:nfl Helmik. Kokouksessa oli läsnä noin
kuusikymmentä jäsentä. Tiliukertomus yhdistyksen tilinteoista v. 1888 luettiin.
Tässä annamme taulun yhdistyksen kassantilasta viimeisenä p:nft
Joulu-kuuta 1888:
Vastaava:
Säästöä v. 18S7:
Talletettuja Helsingin säästöpankissa..............1,212:75
Puhdasta rahaa.............................. 130:08 1,315:88
18S8 karttuneita:
Sisäänkirjoitusmaksuja...................... 61: —
Kuukausmaksuja • • • .......................... • 240:50
Rakennusrahastoon...................... 56: —
Yhdistyksen huveista.......... ..........186:50
Yhdeltä rästissä olevalta yhdistyksen jäseneltä • • • 10: —
Korkoa.................’........................• 49: 55 fi03:59
Saamisia yhdeltä yhdistyksen jäseneltä..... .............. 30 —
Yhteensä Sfufi 1,976:38
Vastattavaa;
Soitannonopcttajan palkkiota.................... 125: —
Vuokra ja valaistus.......’•................. 100: —
Huveihin .................................... 176:15
Nuotteihin ja nuottitelinein korjauksiin ■ ■ 18: —
Seppele yhden kuolleen kirjanpainajan haudalle -•■• 36:25 455:40
Saamisia yhdeltä vhdistvkson jäseneltä.................... 30: —
Säästöä v:lle 1889:
Eri rahastot säästöpankissa ..-•-■ 1,322:80
Puhdasta rahaa............................. 168:68 1,490: 98
Yhteensä tonf 1,976:38
Vuoden lopulla oleva jäännös 42: 60 on sääntöjen 7 S mukaan
jaettu eri rahastoille ja niitten suuruus on: pohjarahasto 122 m:kaa
70 p., vararahasto 5S1 tn. 92 p., stipendirahasto 352 in. 62 p.,
rakennusrahasto 307 m. 60 p.
Toimikuntaan v:ksi 1389 valittiin uudestaan entiset jäsenet: h:rat
O. Lindstedt, puheenjohtajaksi, A. Lindholm, K Malmström. E. Nordling.
F. Sallet, G. Stjerlund ja A. Söderlund. Tilintarkastajiksi valittiin
herrat J. Berger, A. Finander ja M. Koppel. Jäseniksi
juhlatoimikuntaan valittiin herrat G. Fröberg, .T. Helllierg, A. Holmberg. M. Koppel
ja W. Malmgren.
— Kirjanpainajain yhdistyksen toimikunta on lähettänyt
kirjapainojen johtajille Helsingissä otteen yhdistyksen kokouksen
pöytäkirjasta 23 p:ltä Joulukuuta 1888, jossa esitetään toivomus että
oppilaita kirjapainoon ei pitäisi otettamaan jolPeivät ole läpikäyneet
kor-kcimptta kansakoulua.
— Jäsenluku Helsingin kirjanpainajain yhdistyksessä un tätii
nykyä 185.
— Huvitilaisuuden oli Helsingin kirjanpainajain yhdistys
toimittanut Sunnuntaina 17 p:nii t. k. Ohjelma sisälsi: soitantoa
yhdistyksen soittokunnalta ja laulua sen laulajilta sekä yksinäytöksisen
kappaleen nimeltä: „Uättre aldrig än sent", joka suoritettiin oivallisesri ja
piti mielet vireillä. Viimeksi alkoi tyttöjen tanssi, joka tavallisuuden
mukaan viehätti läsnäolijoita.
— Kirjapaino Raaheen. Kirjupaiuotaiturit J. W. Heikell ja
A. .1. Sarelius ovat saaneet luvan Raahessa perustaa ja kävttiiäa kirja-,
sanomalehti- ja accidensipainoa toiminimellä: Heickell ja Sarelius’en
kirjapaino.
— Uusi kirjapaino Jyvaskyl&an. Tehtailija August Rautio
on saanut luvan asettaa Jyväskylään accideusikirjapainon.
— Kirjakaupan Käkisalmessa on hra K. H. Moherg myynyt
hra AI. Lankiselle, joka tulee siellä jatkamaan liikettä entisellä tavalla.
— Kirjakauppa Lappeenrannassa. Neiti I. .1. Carling on
saanut luvan harjoittaa kirjakauppaliikettä Lappeenrannassa.
Neidot A. & A Anteli ovat myyneet kirjakauppansa Mikkelissä
Ferdinand 8andbcrg’ille Porvoosta 20jÖ00 markalla.
— Kirjapainohovi Helsingissä. Arkitehti Nordberg 011
ny-1 kyään saanut valmiiksi piirustuksensa herrojen Weilin ja Göös’in suureen
, kivirakennukseen Länsi Henrikinkadulla, joka tulee rakennettavaksi sek:’i
painon cttii kirjanuitojaliikkeen laajentamista varten. Rakennus,
viisikerroksinen, on tehty vanhan saksalaisen renässansin muotoiseksi, n inu
kellarikerrokset santakiviviiri mitsilla ja muut kerrokset raakatiileiliä.
santakivillä koristetuilla kulmilla ja akkunollla. Kahden keskimmäisen
kerroksen läpi kulkee Vii rakennettuja seiniisaloja (lialkongejai ja siin»
suuressa sisäänkftytävässii on kiilloitettuja graniitipafeaita, koristetut
vaskesta valetuilla köynnöksillä. Rakennus, jonka fasadi 011
Aleksanterinkadun alkua vastaan, tulee olemaan kaupungille kaunistuksena
sekO väri- että rakennustaiteellisen rikkauden tähden, joka yhteydessä
sen muodon kanssa, pääasiallisesti 011 tullut kahdella pääsemällä
varus-| tetun ylimmäisen kerroksen osaksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
