Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
KI RJAPAI N OLEHTI.
N:o 1
ja valkoisesta (21..ios.); Valokuva ruskeata saadaan
sekoittamalla hienointa mustaa tummaan violettiin, Caput morluutniin;
tämä sekoitus on paljoa kauniimpi ja kestävämpi kuin eräs
toinen sekoitus, joka on tehty aniliinista, kimröökistä ja
punaisesta lakasta.
V. "Violettia.
Tässä sarjassa tapaamme ensiksi amliinin sekä
punakalla että sinisellä vivahduksella; nämät värit ovat aina
jauhettavat erittäin huolellisesti. Väritehtailla 011, syystä että
aniliinivärit eivät ole valonkestäviä, ollul suuria vaikeuksia
voiteltavana voidakseen valmistaa violettiväriä, joka olisi
pysyväistä; tämä on kuitenkin viimeinkin onnistunut ja nyt
löytyy useita helppoja ja valonkestäviä Viotrttilakhoju
saatavissa. Hienoin näistä kestävistä väreistä on tosin vielä
kallista, jonka vuoksi sitä ei voi käyttää helpompiin
painotuotteisiin.
Vaaleanviolettia saa sekoittamalla karmiinilakkaa (los.),
parisin- eli milorisinistä + os.) ja valkoista (2 1 2 os.);
tummanviolettia sekoittamalla karmiinilakkaa (1 os.), milorisinistä
(1 1 2 os.) ja valkoista (1 os.). Estääksemme kokeita, joista
kumminkaan ei tule mitään tulosta, tahdomme huomauttaa,
että zinoheria ei voi käyttää karmiinin asemesta
violetti-värejä valmisteltaessa, sillä sitä ci voi sekoittaa näihin
muihin väreihin. Tulipunaista tahi Miinchenerlakkaa, niinkuin
kaikkia uudempia karmiinin näköisiä viirejä, voi ennemmin
käyttää tähän tarkoitukseen.
S. "Valkoista.
Kr emser valkoista (lyijyvalkoista) käytettiin ennen
melkein yksinomaan värisekoituksiin, mutta viime aikoina 011
kuitenkin tästä tavasta luovuttu, syystä että se on liian
raskasta eikä helposti sekoilu muihin väreihin. Tällä on vielä
raskautensa vuoksi se ominaisuus, että se jää painoksen
pinnalle ja sittenkuin väri on kuivanut, putoo se hienona
tomuna pois ja painos tulee himmeäksi, etenkin
pohjapainok-sissa ei iätä pidä käyttämän. Siukkivalkohun sitävastoin 011
keveytensä ja helpon jauhentumisensa vuoksi sopivinta
käyttää sekoituksiin. Tätä väriä pitää aina säilyttää kuivalla
paikalla ja hyvin peitettynä, koska se mauton muuttuu
jy-väiseksi ja siten kelpaamattomaksi. <j<«m
Jättiläispikapainiii kMapainamista varten.
Herrojen Klein, Forst ja Bohnin painokonetehdas
Johanuis-l>erg’issa a. Klt., on nykyään O. Durrin kirjapainoon Leipzigissä
rakentanut pikapainimen, jota syyllä voi nimittää yllämainitulla nimellä. Kone
on aiottu sanomalehti „Modenwelt’in’’ painamista varten, joka, niinkuin
tunuettu, on sangen runsaasti puupiirroksilla varustettu, painaa 3,000
arkkia yhdestä kehiöstii tunnissa — tosiaankin melkoinen työkyky.
Koneessa löytyvä, suunnaton painosylinteri ei pyöri painettaessa vaan
heilahtelee, se nimittäin kiertää itseään ensin oikealle ja sitten vasemmalle.
Painokehys tarvitsee ainoastaan puolet sylinteristä tullakseen kokonaan
peitetyksi, jossa onkin koneen koko rakenteen pääkohta. Jos esim. kärry
on vienyt kekiön taaksepäin, niin tarvisee sylinterin tehdä ainoastaan
puolikäännöksen, toinen puolikäättnös vastaiseen suontaan seuraa kärryn
eteenpäin kulkiessa. Jokaisessa syliterin puolikafuinoksessä, s. t. s. sekä
kärryn ulos että sisäänkulkiessa, tulee arkki valmiiksi painetuksi. Kaksi
värilaitosta rinnakkain, toinen sylinterin etu- ja toinen takapuolella,
pitävät huolen värittiimissetä tarpeenmukaisella tavalla. Arkit
sisäänpan-naan niinkuin tavallisissa pikapainimissa, ainoastaan sillä eroituksella, että
tässä kaksi henkilöä sisäänpanevat, loineu vasemmalta ja toinen oikeatta
puolelta sylinteriä. (P. L)
Teknillisiä Lietoja.
i
— Saastukaa väriä! Vitripainoksessa käytettävien viirien
suhteen on huomioon otettava, että ainoastaan niin suuri osa
kuortuma-liuskasta purkissa säretäiin kuin tarvis vaatii värin saamiseksi ja että
liuska, tarpeellisen määrän otettua, levitetään uudestaan avauksen ylitse.
Tällaisten varokeinojen avulla sailvtetääu väri parhaiten ja on niinikään
rahallisessakin suhteessa omistajalle edullista.
— Sivunauhat tulevat kestävämmiksi sitomisoen jos ne
tunnin ajaksi pannaan liimaliuokseen, jonka jälkeen ne pyhitiiän kuivaksi
sekä pannaan vielft tannin-liuokseeu. Siitit otettua ja kuivattua kastetaan
ne öljyyn.
— Kehionpesu. „Der Stereotypeur" neuvoo painettuja ja
petro-leutnilla jo puhdistettuja kehiöitä vielä pesemään sodaliuoksella 100
grammaa natronia liuotettu 5 litraan vettä) ja sitte huuhtomaan niitä
kylmällä vedellä. Täcou meneteltyä eivät kirjasimet t&hmene ja latojan
sormet eivät tule purkamisessa rasvasiksi. Näin valmistettu lipeä
maksaa uoiu 2 ’/» penniä litra.
— Painoksen siirtämisessä lasille menetellään seuraavalla
tavalla: Ensiksi sivellään lasi dumarlukalla tai kanadupalsumilla, joka
vedollytetään samalla määrällä tärpättiä, jonka jälkeen sivelemä saa
kuivua tahmeaksi; päivä tai puoli lienee tähän kylläksi. Painos
lehti-nensä liotetaan joku aika pehmeässä vedessä, tullakseen läpimäräksi,
ennenkun se asetetaan valmistetulle lasiliuskalle, jonka jälkeru lehteä
lasille pantua tarkkuudella pyyhkiellään, jott’ei ilmarakkoja kohoaisi,
sekä kuivataan imupaperilla mitä tarkimmasti. 1’aperi kihnutetaan,
hyvin kuivattua ja kiiunitartuttua vernissasivellykseen, tasaisesti pois
kos-teailla sormilla; täten taitavasti meneteltyä on paperi vähän ajan
kuluttua hävinnyt ja ainoastaan painos, se on kirjaimet, kuvat tui muuta,
jää vernissaan jälelle. Kun tämä on toimitettu, peitetään paine vielä
vernissavoiteella ja estetään täten tuo kuultokuvan tapaiseksi muutettu
painos vahingoittumasta.
Taas on muuttava oppilas otettu toiseen
kirjapainoon täällä.
Oppilasmuutoksia koskevassa komiteanmietinnössä, joka
jolaistiin tämän lehden 2:ssa numerossa, osoitettiin
monipuolisesti vahingollisuudet muuttelevien oppilaitten vastaan
ottamisesta. Kirjanpainajani yhdistys kuukauskokouksessa 18
p:nä Helmik., jossa kysymys oli harkittavana, ei myöskään
hyväksynyt oppilasmuuloksia ja lausui samalla toivomuksensa
etlä kirjapainojen johtajat kokisivat Iätä paheita estää. Me
pyydämme vieläkin huomauttaa ja muistuttaa että johtajien
tulee pitää itsiänsä nousevan polven kasvattajina ja senvuoksi
kokea ehkäistä kulkuhaluisten ja rauhattomien työmiesten
Hinautumista. __
— Kirjanpainajain yhdistyksellä oli kuukauskokotn 19 p:nä
Huhtik. Ensiksi julkiluettiin kertomus kassantilasta l:ltä
vuosineljännekseltä 188’J. Ehdotetun hintamääritclmän johdosta, yhtäläinen
latojille pääkaupungin kaikissa kirjapainoissa pitäisi teittämään, päätettiin
valita toimikunta, kokoonpantu edusmiehistä kustakin kirjapainosta,
laatimaan ehdotusta. Ne kirjapainot, joidenka jäsenluku nousee
korkeintaan 20 valitsisi 1 edustajan, joissa on enemmän kun 20, valitsevat
2. Vaalit kussakin kirjapainossa tapahtuu lipuilla, joita asiamiehet
lähettävät johtokunnalle, joka sitten kokoou kutsuu komitean. — Viime
kuukauskokouksessa nostettu kysymys: „Onko latojalla, joka tavallit-esti
käskemättä työskentelee sunnuntaisin, oikeus, kun häntä siihen
vaaditaan. ottaa 50 "!„ ylennystä?" lykättiin tulevan
hintumääritelmäkomi-tean käsiteltäväksi.’ Tuon kirjapainolehdessä lähettäjän nostama
kysymys rakennushankkeen asettamisesta osakkeille lykättiin Syyskuun
liuit-käuskokoukseen ja käskettiin jäseniä jatkamaan keräyksiä rahastoon.
— Sittenkun ohjelmassa olevat kysymykset olivat käsitelty, nostettiin
ehdotus että yhdistys kääntyisi Nya Presscn’in toimituksen puoleen
tiedustelemalla eikö kävisi laatuun että tämä lehti lakkauttaisi kokonaan
sunnuntaityön s. t. s. tnaauantuinumeron. Mutta kuti säöntnjeii mukaan
kysymysten ratkaisemiset, joita nostetaan kokouksessa, eivät saa
tapahtua ennenkun seuraavassa kokouksessa, päätettiin kokooukutsua
ylimääräinen kokous.
— Suomen Kirjanpainajain Apuyhdistys -ai lahjaksi
Helsin-in anniskeluosakeylitiCltä kokouksessa 27 p:nii MaalLsk. 500 markkaa,
o useammat vuodet on mainittu yhtiö voittorahoistaan hyväntahtoisesti
antanut apua yhdistykselle, jolle se on ollut suureksi siunaukseksi.
— Helsingin Kirjanpainajain yhdistyksellä un myöskin ollut
ilo Helsingin aiiniskeluosakeylitiöltä viime kokouksessa saada l.iXHi
markkaa kahdeksi matkarahaksi typografeille, jotka Parisin näytteltiftn
haluavat lähteä.
— Sävele kirjapainolaisten lauluun. Maisteri K. Flodiu on
hyväntahtoisesti luvannut säveltää oman nuotin runoilija Z. Topelius’en
sepittämään kirjanpainajain lauluun -Musta k aarni". Piakkoin ehkä
olemme tilaisuudessa ilmoittaa lukijoillemme tästä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
