Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 4
1889
KIRJAPAI NOLE HTI
HELSINGIN KIRJANPAINAJAIN YHDISTYKSEN ULOSANTAMA
Tilaushinta: Holilngluä 3 tn. vuodella.
Maaseuduilla II m. IJO p. vuollulta.
llmnltulcHia julnlitnau 3U p:stä potltl rlvlltn «uomnlal
scssa j cv ruotsalaisessa painoksessa.
YkKttyianumero: 30 pounlit.
Helsingissä 25 p. Huhtikuuta
Vastuunalainen toimittaja: A. FINANDER.
Tilauksia pääkaupungista vastann ottavat .irliimlclict
kirjapainoista; tilaajat Ja ilmoittajat miiiiio.
■lullin suvaitkoot kiliintyä hra K. Nordlingin
puoleen, l{urvudstnrisMad’in kirjapaino
(Sehau-mnn’lni, Fabianinkatu 6, Helsinki.
II....................................................................................
Väripainoksesta kirjapainon pikapainimissa.
Alexander Waldow’Uta.
iJatk. odell. n:roon).
2. Rosaa.
Jfj^aunista rosaväriä on magenta eli uusipunainen: tämä
on kuitenkin, koska se on valmiste aniliinisla, sangen
arka valolle. Tätä väriä jauhaessa on otettava huomioon
että siihen ensin pannaan vähän vernissaa ja jauhetaan
taikinamaiseksi, ja vasta sitten kun se muuten on aivan
valmista, voi sen tehdä ohuemmaksi. Rosaväriä saa
myöskin sekoittamalla sinkkivalkoista ja karmiinia eli
karmiini-lakkaa; karmiinia voi panna enemmän lai vähemmän aina
sen mukaan miten tummaa tai vaaleata väriä tahdotaan.
Myöskin Miinchener- ja Florentinerlakka soveltuvat rosavärin
valmistamiseen, jota vastoin zinoberi on siihen
kelpaamatonta.
3. Siltistä.
Sinisien viirien joukossa tapaamme ensinnäkin tumman,
mutta ei juuri sanottavan kauniin ParUi-siiri.sen sekä
Milori-xinisen, jota myöskin kutsutaan teräs-siniseksi. Tämä
viimeksimainittu väri on livvin hienoa valmistetta sekit hyvin
miellyttävän näköistä, ja joka myöskin jauhentuu paremmin
ja antaa puhtaamman painoksen kuin parisi-sininen ja
ullra-marini. Sekä parisi-sinistä ettii milorisinistä voi saada
vaaleammiksi lisäämällä niihin valkoista; täten saadaan
milori-sinisestä ja valkoisesta hyvin kaunista ja kirkasta väriä, joka
on hyvin ultraniarinin näköisiä. Ullramarinia löytyy’ sekä
vaalealla, keskinkertaisella että tummalla vivahduksella, mutta
sitä on hyvin vaikeata saada jauhetuksi ellei sitä jo tehtaissa
ole erittäin valmistettu niin että se soveltuu jauhettavaksi.
Näiden lisäksi löytyy vielä Indigoa, Turkiministä,
Keisari-sinistä y. ra.
-4. EZeltaista.
Yksinkertaisempiin väripainoksiin tavallisimmin käytetty
keltainen väri lienee KromJceUainen, jota löytyy sekä
vaaleata, keskinkertaisen vaaleata että tummaa: näistä on
kuitenkin keskinkertaisen vaalea käytännöllisin. Tämän lisäksi
löytyy vielä: Mineralikeltaista (vaaleata ja tummaa), Ori,-ra
(vaaleata ja tummaa), Terra di Siena (ruskealta vivahtavaa),
Kadmiumkeltaista, Keltaista lakkaa ja Neapelikeltaista sekä
Orangeu, josta löytyy seuraavat sekoitukset: Kromorange,
Orange Terra di Sirua, Orangetnönja, Mineralorange ja
Rausch-keltainen.
Kromkeltaisesta saa useamman eri vivahduksellisla
oran-jrea ja keltaista, jos esim. sekoittaa 3 osaa vaaleata tahi kes-
kinkertaisen vaaleata kromkeltaisla l osaan sinooberia. Jos
tähän sekoitukseen vielä lisätään osa karmiini eli
coehe-nillilakkaa, tulee väri loistavammaksi. 1 osasta
keskinkertaisen vaaleata tahi tummaa kromkeltaista sekoitettuna 3
osaan sinkkivalkoista saa oljenkcltaista; 2 osasia
kromkeltaista ja 1 2 osasta geraniumlakkaa saa CAamois-nimisen
värin. Käyttämällä ockraa krotnkellaisen asemesta saa
myöskin chamoista.
5. "Vilteiiäistä.
Silkkmheriäinen on enin käytetty viheriäinen väri; tätä
löytyy tummaa, keskinkertaista ja vaaleata ja saa tällä
viirillä hyvin puhdasta ja kaunista painosta. Lisäämällä tähän
valkoista tahi keltaista voi tästä väristä saada hyvin monta
eri vivahdusta. — Kromviheriäinen sitä vastoin ei ole niin
käytännöllinen, koska se useimmissa tapauksissa on
huonosti valmistettu. — Näiden lisäksi löytyy vielä
Bnljantti-viheriäistä, Keisari viher iäistä ja Uiisviheriäistä, mutta nämä
eivät ole valonkestäviii.
Viheriäistä väriä voi myöskin itse valmistaa
sekoittamalla yhteen milorisinistä ja kromkeltaista, kadmiumkcltaista
tahi myöskin keltaista lakkaa. Näitä värejä sekoittamalla
voi saada viheriäistä väriä hyvin monella eri vivahduksella,
riippuen siitä missä suhteessa toisiinsa näitä edellämainittuja
värejä on sekoitettu. Vaaleanviheriäistä saadaan
sekoittamalla milorisinistä 0/2 08.), valkoista (3/t os.) ja vaaleata
kromkeltaista (21 2 os.); Majvihenäistä milorisinisestä (:I ö os.),
valkoisesta (’/* os.) ja vaaleasta kromkeltaisesta (3 1 2 os.);
Venäläistä viheriäistä milorisinisestä (l/a os.), vaaleasta
kromkeltaisesta (3 os.), mustasta (’ 4 os.) ja valkoisesta (’ 4 os.);
Meri viheriäistä tummasta kromkeltaisesta (2 os.), valkoisesta
(1 1/4 os.) ja milorisinisestä.
S. 13,-u.slssa.ta,.
Ruskeita värejä löytyy useammanlaisia, niinkuin:
Um-rnskeata, Valokurausruskeata, Malionkirnskeuta, Japanilaista
ruskeata, Vau-thjk-rnskeata, Sepli ia ruskeata, Sametti ruskeata
y. m. Erittäin käytännöllisiä ovat. punaiselta vivahtavat
pu-naisenrnskeat lakkavärit; näitä voi helposti saada
tummemmiksi sekoittamalla niihin mustaa. Valokuvausruskea eri
vivahduksincen on nykyään hyvin arvossa pidelty väri.
Sitäpaitsi saattaa ruskeita värejä itse valmistaa
mielensä mukaan sekoittamalla yhteen useita muita värejä.
Niinmuodoin saadaan kaunista ruskeata väriä sekoittamalla
geraniumlakkaa lahi zinoheria mustaan; jos tähän vielä
lisätään vähän kromkeltaista, saadaan siplmruskeata, joka on
moneen työhön erittäin käytännöllistä. Oliviruskeata saa
sekoittamalla vaaleata kromkeltaisla (1 */a os.), mustaa (’ .
os.) ja zinoberia eli geraniumlakkaa (1 ’/s os.);
Vaaleanruskeata zinoberista eli geraniumlakasta (1 os.), mustasta (’/2 os.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
