Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
18
KIRJAPAINOLEHTI
K:o 6
Reviderauksessa seurataan korjauksessa noudateltavia
sääntöjä. Ennen painimesta lähtöänsä on latojan
huolehtiminen ettei kirjasimia jää jälelle; painajan myöskin tulee
ennen kehiön sulkemista tarkastaa elfei siinä mitään löytyisi.
Jos huippuja painamisessa esiintyy, on pahe juurillaan
kitkettävä. Siitä ilmoitettakoon latojalle, joka poistaa
svr-jiikkeet sivujen vasemmalta puolelta ja tutkii rivien
sulkemisen, poistaa vääristyneet viilikkeet, kirjasimet ja kaikki
epäilyksen alaiset aiheet. Painajan ei tule puuttua tähän,
älköönkä missään tapauksessa käyttäkö vasaraa ja
korjaus-neulaa suletussa kehiössii ilmaantuvien huippujen
poistamiseksi.
Kehiön paineltua ja pestyä tulee konemestarin heti
pitää huolta sen laturiin toimittamisesta, eikä jättää sitä
pesu-pöydälle siksi, kunnes sekali alkaa sivujen syrjiä kaunistaa.
Konemestarin on myöskin pidettävä silmällä elt"ei liiaksi
kuluneita harjoja käytetä pesemisessä, jolloin puu käypi liiaksi
lähelle kirjasimia.
Moostifpipainos.
toimitukselle on lähetetty eräs kirjallinen teos (painettu
Weilin ja Göös’in Osakeyhtiön kirjapainossa), jonka
kansilehdessä 011 käytetty väripainosta, jonkalaista meidän
tietääksemme ei Suomessa vielä tähän asti ole esiintynyt, ja
jota nimitetään kaostypipainokseksi.
Kaoslypi on Amerikassa vuonna 1877 keksitty ja
patenttioikeuteni! keino suorittaa väripainosta erityisellä tavalla
valmistettujen laattojen avulla, vaan joiden valmistusseikat
keksijä edelleen pitää salassa. Saksassa ci loki vitkasteltu
kauvan, vaan zinkografillisella keinolla lehtiin samallaisia
laattoja ja Itävallassa sai joku vuosi sitten kirjanpainaja
Hal-lauska patenttioikeuden eräälle uudelle keksimällensä
menettelytavalle nimellä >Selenotypi>.
V:na 1887 sisälsi eräs ruotsalainen ammattilehti
muutamia kaoslypipainonävtlcitä Central-kirjapainosta; vaikka
lehden toimitus oli saanut tiedon laattojen koko valmistustavasta
(varmaankin zinkografillisesti) näki hän kuitenkin saadun
luottamuksen syystä itsensä velvoitetuksi pitämään keinon
salassa, tyytyen siis ainoastaan painamisloimessa tarvittavan
selvityksen antamiseen.
Edellämainitun kirjallisen teoksen kansipaperissa
käytetyt laatat ovat valetut lyijystä ja itse kaava saattaa
vaihdella äärettömästi. Me painamme tähän kaksi näytettä
painomusteella sellaisista kaostypilaatoisla *).
Painaminen väreillä on jotensakin yksinkertainen.
Ensin painetaan punaista, sinisiä tai viheriäistä sileällä pohja-
*) .Tos kaadetaan sulatettiin kirjasinainetta vähän vedellä
ruiskutetulle sulkuliuskallc (slut.skifvn niin käypi selville miten
kaostypiloat-toju valmistetaan. Latojan lisäys.
painoslaalalla, sen päälle kaostvpilaatalla kulta- tai
hopea-bronsituksella ja punktuurit siirretään sitte neljännes petitiii
sivulle ja alaspäin, sen jälkeen painetaan bronsin päälle
jollain tummemmalla tai toisin sanoen pohjapainoksen suhteen
sopivalla värillä. Punktuurien siirtäminen luopi toiselle
sivulle varjoja ja vastaisella syrjällä pilkoittaa bronsi esille,
joiden vaikutuksesta laatan kaavakin tulee kuvaannollisesti
esiintymään.
Me toivomme pian saattavamme Kirjapainolehdelle
liitteenä antaa väreillä painetun näytekortin tästä omituisesta
painoksesta.
Kirjanpainajien taito piirustuksessa ja matematiikassa.
’.jj^räässä Kirjanpainajain yhdistyksen kuukauskokouksessa
ijt viime syksynä lausuttiin se toivomus, että Helsingin
kirjanpainajat, niin monta kuin mahdollista, alkaisivat
käymään Taideteollisuusyhdistyksen koulua, oppiakseen
piirustusta ja matematiikkaa. Vaan ainoastaan 5 kirjanpainajaa
ovat seuranneet kehoitusta ja tänä lukukautena käyneet
koulussa.
Valittaen tätä välinpitämättömyyttä tahdomme täten,
viittaamalla puutteihin, osoittaa ammattilaisillemme vllä olevien
aineitten oppimisen tarpeellisuutta.
Jos jonkun, niin juuri kirjanpainajan tulee olla hyvä
laskuinies. Tabellinlatojalle esim. on tarpeellista varmasti ja
sujuvasti laskea eri suuruuksien kokoonpanon ja suhteet
toisiinsa. Ettii latoja, joka samassa on hyvä laskutnies,
ansait-soe useita markkoja siinä ajassa kuin loinen tarvitsee
’miettimiseen», on hyvin tunnettu asia. Niin, semmoinen latoja
voipi kuukaudessa ansaita useampia kymmeniä markkoja
enemmän kuin muut, ainoastaan sen vuoksi el lii hän taitaa
laskea.
Ja piirustustaito sitten! Kuinka hullunpäivänen eikö ole
aisti nimi- ja kansilehtien latomisessa? Kuinka kummallisia
ornamenltikokoonpanemisia eikö lapaa useissa
accidenssi-töissa? Selvästi näkee ettei latoja ollenkaan seuraa
nykyajan maun vaatimuksia eivätkä edes näy käsittävänkään
kuinka painolaki vaatii että kappaleen täytyy seisoa kumoon
lankeamalta. — Katsokaamme miten painaja paikkaa
peh-mikottä kuvapiirroksen painamista varten. Kuinka epäselviä
hänen käsityksensä valosta ja varjosta useinkin ovat.
Pimeä äkkisyvä voipi väliin saada valoisan vivahduksen, joka
ei ollenkaan tee sitä niin synkeäksi kuin sen pitäisi olla:
kirkas taivas voipi sitävastoin saada uhkaavaa ukkosenilman
muotoa, j. n. e.
Nämä muutamat rivit ovat ehkä kylliksi näyttämään
millä kannalla useiden kirjanpainajain maku ja laskutaito on.
Kirjapainotaitohan on tärkeänä osana kansanvalistuksen
kultaisessa ketjussa ja sen työmiehetkin täytyvät sentähden
kohottaa itsensä maussa ja taidossa, jotta tämä osa voisi
näyttäytyä yhtä hienona ja kiiltävänä kuin muutkin. Me
kehoi-tamme sentähden Helsingin kirjanpainajia tulevana syksynä,
kun uusi lukukausi alkaa, käymään Taideteollisuuskoulussa,
parantaaksensa niin paljon kuin suinkin voi yllämainitut
vail-linaisuudel.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
