Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:n 5
19
Tilastollista..
Äsken ulostulleesta XVIII osasta „Suomen virallista tilastoa", joka
sisältää teollisuustilastoa v. 1887, julkaisemme tässä kirjapainoliikettii
maassamme koskevia suhteita mainittuna vuonna:
Kirjapainoja oli: Uudenmaan läänissä 10, tuotearvo 760,550 m:kaa;
Turun ja Porin 1. 6, tuotearvo 147,240 m:kaa; Hämeen 1. 6, t.a. 88,990
m:kaa; Wiipnrin 1. 5, t.a. 93,175 m:kaa; Mikkelin 1. 1, ta. 2,600 m:kaa;
Kuopion I. 3, t.a. 35,310 m:kaa: Waasan 1. 5, t.a. 71,800 m:kaa ja
Oulun I. 3, t.a. 67,000 m:kaa. Yhteensä 39 kirjapainoa 1,272,665 m:kan
tuotearvolla.
Koneellista liikevoimaa kirjapainoissa käytettiin ainoastaan
Helsingissä (2 kaasmnotoria ja 5 höyrykonetta yhteensä 41’/, hevosvoimaa),
Turussa il kaasumotori 2 hevosvoimaineni ja Waasassa (1 höyrykone
1’/, h.v.)
Työmiehiä kirjapainoissa oli: Uudenmaan läänissä 328 mies- ja
63 naispuolista, Turun ja Porin 1. 84 m. ja 10 n., Hämeen 1. 66 m. ja
4 n., Wiipurin 1. 51 m., Mikkelin 1. 4 m., Kuopion I. 24 m., \Vaasan 1.
44 m. ja 8. n., sekä Ouliin I. 22 m. ja 1 n. Yhteensä 633 m. ja 86 n.
= 709 työutekijiiä.
Ulkomaalaisia oli 13 kirjapainotyömiestä Helsingissä ja 1 Waasassa.
Kivipainoja oli: Uudenmaan läänissä 3 tuotearvo 179,000 m:kaa
ja Turun ja Porin lään. 2, t.arvo 144,340 m. Yhteensä 5,323,340 m:kan
tuotearvolla. Valmistusarvoon Turun kivipainoissa on laskettu myöskin
sivutöitä, niinkuin pelikortteja, kirjansitomista ja koteloinvalniistuksia.
Koneellista liikevoimaa kivipainoissa käytettiin Uudenmaan
läänissä 1 höyrykone ja 1 kaasumotori yhteensä 10 hevosv. ja Turussa 1
höyrykone, 6 hv.
Työmiehiä kivipainoissa löytyi: Uudenmuau lään. 58 mies- ja 28
naispuolista ja Turun luiin. 45 m. ja 96 n. = 199 työntekijää.
Ulkomaalaisia oli 5 kivipainajaa Helsingissä ja 6 Turussa.
Kirjapainolchden Toimitukselle.
Oppilasmuutoksista.
Toimitukselle on eräs vanha kokenut taituri antanut
seuraavan kirjoituksen, jonka me mielihyvällä julkaisemme:
Kirjapainolehden viime numeroon painettiin terävä ja
minun mielestäni oikeutettu moite siitä että muuttava
oppilas on vastaanotettu erääsen kirjapaiuoon täällä. Sen ohessa
kun minä saatan ilmoittaa että tätä myöhemmin taas eräs
oppilas A. Schaumanilta on otettu .1. C. FrenckelFinja Pojan
kirjapainoon, pyydän minä epäjärjestyksen johdosta oman
kokemukseni mukaan lausua muutaman sanan.
Taituri, jolle oppilas on uskottu, tahtoo edellä kaikkea
että hän on totteleva ja noudattaa opettajansa neuvoja.
Joku osa oppilaista ovat siivoja ja niiden kanssa on huokea
toimeen tulla, mutta sitä vastaan ovat loiset itsepäisiä,
uppiniskaisia ja useasti vielä röylikeitäkin. Viimemainitut
saattavat kyllä kiihoittaa vanhan miehen, jotta hänen täytyy
kovuudella ohjata sellaisia. Multa mikä tulee ohjauksen
seuraukseksi’? Niin, oppilas sanoo paikkansa irti — ineneopä
joskus sanomattakin —ja muuttaa loiseen kirjapainoon,jonka
faktori siten kehoittaa toisiakin oppilaita yhtä huonoon
menettelytapaan, samalla kun hän alentaa laiturien arvoa
oppilasten silmissä. Minkälaisia taitureita sittemmin tullee
sellaisista oppilaista? Malilaako juuri herrain faktorien
toivon-mukaisia? I!!
Tässä minä olen puhunut ainoastaan oppilaista jotka
muuttavat tarpeellisten muistutuksien johdosta, enkä niistä
jotka täten tekevät tyytymättömyydestä yleensä vallitseviin
oloihin. Viimeksi mainituista en nyt tahdo puhua, koska
näen sanani tulevan liian lukuisiksi, jonka vuoksi piirrän
I ranha taituri.
J. G. Frenckellin ja Pojan kirjapainonjohtaja, herra C.
Lindh, joka on halunnut saada tietoa yllä olevan sisällöstä,
on kirjeessä toimitukselle selittänyt syyt sen muuttavan
oppilaan vastaanottamiseen olevan sen, etlii poika oli
työttömänä kun hän otettiin, mutta aikaisemmin ei hänelle ole
paikkaa luvattu mainitussa kirjapainossa. Poika oli sitäpaitsi
— kuten muuttelevat oppilaat tavallisesti tekevät — sanonut
etfei hän siinä edellisessä paikassaan olisi saanut mitään
oppia. LOppusisällys herra L:u kirjeessä on tämä:
„ Johtopäätös: Minä en tiedä josko sitä voi kutsua
vääryydeksi että ottaa työhön vapaan henkilön, joka tahtoo oppia
ammatissa ja ei millään lavoin ole kehoitettu muuttamaan
edellisestä paikastaan. Kunnioituksella
Carl Lindh."
Toimitus puolestansa katsoo ellei pitäisi muuttavia
oppilaita vastaanotettaman, vaan jokainen kirjapaino
opettakoon itsellensä semmoisia. Jos lisäys työvoimassa on niin
kiireellistä ettei aika riittäisi opettamiseen, pitäisi taitureita
otettaman, sillä he orat vapaita 14 päivän irtisanomisen
jälkeen.
–-
Kirjapainolehden Toimitukselle.
Oppilasmuutlokysymyksessä.
Kirjapainolehden viime n:sa oli eräs lausuma
oppilas-muutoista, joka antaa minulle aihetta esittää:
.los oppilas todistuksella, joka ei sisällä mitään
moitittavia arvosteluja, tulee kirjapainoon otetuksi, ei ammatille
mitään vahingollista siinä pitäisi oleman. Ou kyllä
mahdollista ett’ei hän ole viihtynyt edellisessä paikassaan.
—I—
Toim. vastaus: Muut tavata oppilasta ei pitäisi, kuten
ennen olemme sanoneet, otettaman mihinkään kirjapainoon,
koska niinkuin muuttohaluinen, hän ei sovellu ammattiin.
Syy siihen miksi hän on saanut todistuksen, joka ei sisällä
mitään hänelle alentavaista, on luulomme mukaan siinä, että
sen kirjapainon johtaja, josta muutto tapahtuu, ei tahdo
muuttavalta sulkea lietä loisiin ammatteihin, joihin hän
kenties olisi soveliaampi.
■o ♦ Ä ^ t’I ? ’
— Kirjanpainajain yhdistyksellä oli 12 p. Toukok
kuukausikokous, jossa oli hyvin lukuisasti osanottajia. Ohjelmana oli
kysymykset sunnuntaityön lakkauttamisesta ja Anniskeluyhtiöltä annettujen
matkarahojen jakamisesta. Ensimäisen kysymyksen johdosta päätettiin, että
vhdistyksen johtokunnan tulisi antaa kirjapainojen isännille ja
sanomalehtien toimituksille pyyntö sunnuntaityön lakkauttamisesta. — Toisen
kysymyksen johdosta päätettiin, että stlpendiot annetaan yhdelle
painajalle jä yhdelle latojalle, ja että hakemukset näistä olisivat jätettävät
14 päivän kuluessa kokouspäivästä lukien sekä että stipendiaattien tulisi
kolmen kuukauden kuluessa kotiintulon jälkeen antaa kirjallinen
kertomus matkastansa. Vastaanottamaan ja tarkastamaan hakemuksia sekä
päättämään kenelle matkarahat annettaisiin, valittiin komitea, johon
kuuluu 3 latojaa ja 3 nai n ajaa ja nämät saisivat, sitten valita yhden
jäsenen seitsemänneksi; heti sen jälkeen tapahtuneessa vaalissa valittiin
tähän komiteaan: latojat 0. Lindstedt, J. Ruuth ja G. Stjerlund sekä
painajat .T. Lönnroth, 15. Nordling ja A. Nyberg; varajäseniksi valittiin
h:rat F. Sallet ja A. Söderlund sekä W. Malmgren ja A. Sannan.
— Käytännössä olevien kirjapainojen lukn Helsingissä
on nykyjään kahdeksan *). Näissä on 30 pikapaininta, joista 4
kahden-kertäis-. I poljin- ja 15 käsipaininta. Viimeksi mainittuja käytetään
nykyään ainoastaan korjausarkiu vetämiseen. Viiden kirjapainon painimet
työskentelevät höyrykone-ja kolme kaasumotorivoimalla. Kirjapainoissa
työskentelee 372 henkeä, joista 324 mies- ja 48 naispuolta. Koko
työväen luvusta on 188 taituria ja 151 oppilasta sekä 33 apulaista y. m.
— Esitelmiä Suomen kirjapainohistoriassa. Suomalaisen
kirjallisuuden seuran kirjapainon faktori, herra Rob. Ahlstedt tulee
kirjanpainajain kuukauskokouksissa tulevana syksynä pitämään esitelmiä
Suomen kirjnpainohistoriassa. Hra A. on jo useita vuosia koonnut
ai-ueksia kirjapaiuohistorian alalla ja koska tähän saakka on hyvin vähän
tunnettu maamme kirjapaino-oloista vanhempina aikoina, lienevät nilmä
•) TäliHn a! olo luolin n. k. nlmlkorttlpalnoja, jolla Ucuo slollä UUUlä Ja Jolniui
työskentelevät henkilöt eivät ole kirjanpainajin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
