Kirjapainolehti / 1889 / 21 (1889-1890) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

N:o 6	1889
KIRJAPAINOLEHTI
HELSINGIN KIRJANPAINAJAIN YHDISTYKSEN ULOSANTAMA
Tilaushinta: Helsingissä 3 m. vuodelta. Maaseuduilla 3 m. 60 p. vuodelta. Ilmoituksia julsistaan 30 p:stä petiti rlvlltii «uoiualol-. »(•»«A ja motAnlnlstMiHa painokseen. Ykaityiimumcro s 30 pennik.	Helsingissä 25 p. Kesäkuuta Vaituunalainon toimittaja: A. FINANDER.	Tilauksia pääkaupungissa vastaan ottavat asiamiehet kirjapainolla; tilaajat Ja Ilmoittajat mannou-ilniila suvaitkoot kääntyi! Iira K. Nordlingin puoleen, Hut’vmUtudsidad’lti kirjapaino (Seliaii-innn’lm, Fabianinkatu 0, Helsinki.

Väripainoksesta kirjapainon pikapainimissa.

A lexamUr 1 VaUlouriltu.

Uatk. edell. n:roon).

Puuteriväreistä.

Jarno in kuin pronssi kelpaavat myöskin lietetyt
puuterivä-rit pnnteroiiniscen vastaavalle värilliselle esipainokselle.
Nämät näyttävät erittäin kauniilta jos niillä painetaan
tum-maväriselle paperille, jolle lavalliset jauhetut värit tulevat
tuskin näkymään.

Jos esipainos tehdään tarpeellisella taidolla ja
tottumuksella, tulevat värit hyvin kirkkaiksi. Tähän tarkoitukseen
käytetään liiduttua, tahi täysin kuivaa, vahvasti silitettyä
posti- ja kirjoituspaperia.

Puuterivärejä enimmäkseen ei voi jauhaa vernissan
kanssa, vaan voivat ainoastaan jauhottua kiinni ennen
painettuun. Näitäkin värejä saa väritehtaista kaikissa
vivahduksissa.

Puuteri värien käyttämisestä puhumme vastedes.

Kestävistä ja kestämättömistä väreistä.

Niinkuin edellä on huomautettu, on väripainoksia
painaessa hyvin tärkeä tietää minkä muutosten alaisina värit
ovat valon, ilman ja lämmön vaikuttaessa niihin sekä
myöskin niiden kemiallinen kokoomus, jolla painoksiin, jotka
tu-levat kauan säilytettäviksi, voitaisiin valita kestäväisyytensä
suhteen luotettavia viirejä. Edellisessä olemme jo
merkinneet kestävät värit tähdellä.

Mutta eivätpä kaikki ennestään hyviksi tunnetut,
kivi-ja kasvikunnasta saadut värit myöhempien tutkimuksien
mukaan ole näyttäneetkään olevansa täysin luotettavia tässä
suhteessa. Sangen opettavainen tässä suhteessa on se
kertomus, jonka eräs Englannin valtion asettama valiokunta,
joka sai tehtäväkseen lutkia värien valonkestäväisyyttä
museoissa ja muissa paikoissa säilytettävissä
akvarellimaalauksissa, on antanut. Tämän kertomuksen nojalla voi varsin
hyvin arvostella myöskin kirjapainovärien valonkestäväisyyttä.

Kertomuksessa sanotaan: Perusteena koetteelle
käytettiin kaikilla tunnetuilla vesiväreillä ja värisekoituksilla
maalattuja paperi kaistaleita; nämät saivat olla valolle alttiit
l(),Hi)() tuntia, joka tekee 480 vuotta (museovuotta) lavallista
museovaloa. Tulos oli lyhyesti seuraava: Kokeilun käytetyt
kasvikunnasta saadut värit, niink. karmiini, kummigutta y. m.
muuttuivat melkoisesti, bcrliinisinislä kuitenkin lukuun
ottamatta. Kivikunnasta saadut värit sitä vastoin, niinkuin ockra
kromkeltainen, terra di sienna ja berliinisininen, eivät
osoittaneet mitään muutosta. 34 sekoituksesta jäivät ainoastaan

3 muuttumatta; (5 sellaista, jotka sisälsivät berliinisinistä,
saivat enemmin tai vähemmin entisen muotonsa takaisin,
kun olivat, saaneet olla 6 viikkoa pimeässä. Kumminkaan
eivät värit kärsi ainoastaan valosta vaan myöskin
kosteudesta. Kokeet näyttivät tässä suhteessa, että useat
kivikunnasta saadut värit, niiden joukossa myöskin berliinisininen,
pilaantuivat kosteasta ilmasta. Sitävastoin jäivät
akvarellimaalaukset, jotka säilytettiin ilmanpitäviösä, lasilla
valaistuissa kaapeissa, muuttumatta; sama oli laita kaikkien
viirien, jotka ilmattomassa huoneessa saivat olla valon
vaikutukselle alttiina. Sillä perusteella sanotaan kertomuksessa
paraimmaksi keinoksi säilyttää museoiden
akvarellimaalauksia iimaltomissa paikoissa. Tämä kuitenkin käytännössä
tuottaisi niin suuria vaikeuksia, että sitä tuskin voisi
toteuttaa. Asuinhuoneissa ovat akvarellimaalaukset vielä
vahingollisempien vaikutuksien alaiset kuin museoissa. Suuresta
merkityksestä tässä suhteessa olivat kokeet paperikaislaleilla,
jotka saivat olla 21 kuukautta valolle alttiina tavallisessa
huoneustossa. Tässä tuli selville että etenkin indigon ja
in-digopnnaisen sekoitukset pilaantuivat pahasti ja muut viirit
himmenivät enemmin tai vähemmin.

Nämät englantilaiset tutkimukset oval tuloksiensa
suhteen aivan yhtäpitäväiset niiden kanssa, jotka inspehtori
Fritz Wienin valtion-kirjapainossa pani loimeen
kirjapaino-väreistä. Erittäinkin varoittaa hra Fritz käyttämästä
ani-liiuivärejä siksi kuin on opittu jotain keinoja niiden
vahvistamiseksi.

Edelläoleva soveltuu myöskin siihen mitä Alexander
Waldo\v teoksessaan »Sanakirja gralillista laidetta värien
julkaisee. Siinä sanotaan:

Kromogralioja (väripainoksia), joiden 1 ulisi olla
taideteoksia tai muita parempia töitä, joita aiotaan säilyttää
pidemmän aikaa, painettaessa, on kestäväisyytensä suhteen
luotettavien värien valinta erittäin tärkeä asia. Mutta ikävä
kyllä oval juuri monet kauniimmista väreistä erittäin
haihtuvia. Painaja ottaa sentähden tässä asiassa taidemaalarin
esikuvakseen, eikä käytä valonkestämättömiä värejä. Niinpä
esim. käytetään mieluummin zinoberia kuin karuiosini- ja
seharlakvärejä. Ensimmäsellä silmäyksellä ei näy saavutetun
samaa tulosia, mutta jos kohta painotuotetta, joista yksi on
painettu zinoberivärillä ja toinen schacläk- eli
karmosini-lakalla, vertailemme keskenään noin G kuukauden kuluttua,
niin huomaamme, että edellinen ori säilyttänyt kirkkautensa,
jota vastoin jälkimmäinen un melkoisesti himmentynyt ja
melkein näyttää likaiselta. Kestävinä väreinä pidetään:
punainen zinoberi, kiinalainen punainen, punainen ockra,
ve-netialainen punainen, sinkkivalkoinen, barvtvalkoinen, raaka
ja poltettu umbra, poltettu terra di sienna, englantilainen
ruskea, keltainen ockra, punainen terra di sienna ja
kad-miumkeltainen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>