Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
KIRJAPAINOLEHTI
N:o fi
Valonkestämättömien värien joukosta mainitsemme
seuraavat: karmosinilakka, keltainen lakka, purpurilakka,
turkkilainen sininen, indigo ja berlinisininen.
Seuraavat värit eivät ota pahentuakseen valosta eikä
raittiista ilmasta, mutta kärsivät sitä enemmän kosteudesta,
pimeydestä ja pilaantuneesta ilmasta: mönjä, krompunainen,
orangepunainen, kromorange, inineraalilakka, krom keltainen,
mineraalikeltainen, kobolttisininen, mincraaliviheriäinen tahi
viheriä lakka, seheelviheriäinen ja kaikki Ivijyvalkoislajit.
Värejä, joita ci saa käyttää yhdessä espanjalaisen
valkoisen lalii muiden lvijyvalkoisien värien kanssa, ovat:
kiinalainen keltainen, gummigutta, italialainen
ruusunpunainen, mönjä, karmosini ja senkaltaiset lakkaviirit, karmiini,
ja indigo.
Värit, joita ei saa sekoittaa raudansekaisten viirien
kanssa, ovat: hopeavalkoiuen, kuninkaan-keltainen,
kiinalainen keltainen, karmiini, scharlakanlakka ja nemvieder- eli
hremersininen. (j»ik.)
Nahkaisia pohjapainolaattoja.
I^ahkaisien polijapainolaatlojen käyttäminen ei ole mitään
uutta. Yhdysvalloissa 011 semmoisia käytetty eri
seuduilla värillisien keskuuksien ja koristeiden pohja-alustojen
painamisessa jo kolmattakymmentä vuotia. Tämän aineen
etuisuus 011 hinnan huokeudessa ja pikaisessa
valmistustavassa, josta seuraa että kirjanpainaja on tilaisuudessa suoraan
tekemään kiireelliset tehtävät. Ett’ei tämä keino vielä ole
päässyt lavealle leviämään, on ehkä pääasiallisesti siinä, ett ei
luultu olevan kylliksi kätevyyttä laattoihin kauniisti
leikkaamaan tarvittavia kuvioita. Mutta se ei ole likimainkaan niin
vaikea kuin luullaan: jonkinmoisella tarkkuudella ja
harjoituksella sekä hyvällä kvnäveitsellä 011 tämä taito pian opittu.
Sopivin aine on tuo vaununtekijäin käyttämä n. s.
ruisku- eli likanahka, joka on sileäpintainen ja
tasapaksui-nen. Mitä laattojen valmistukseen tulee, on sitä varten
hankittava hyvä, kuiva laudanpalanen, vähä matalampi
kirjasin-korkeutta, joka sitle suljetaan kehykseen. Sitten asetetaan
kehiö käsipainiineen ja puulaatta sivellään ohuella liimalla,
jonka jälkeen riahka pannaan päälle ja painimen väännintä
kiristetään. Puolen tunuiu likistyksessä oltua otetaan kehiö
painimesta ja asetetaan sivulle seuraavaan päivään, jolla
ajalla liima täydellisesti kuivuu ja nahka kiinnittyy. Jos
laatalle on leikattava viivoja, kirjasimia tai kuvioita, 011
alkuperäisestä otettava selvä, musta paine, joka asetetaan
na-hanpinnalle, ja paperin toisia puolla kihnutetaan lujasti, jotta
kimot siirtyvät laatalle. Kun siirtäminen on tehty,
sirotellaan tämä pronssijauhoUa tahi hienoksi jauhetulla
lyijyvalko-sella, jonka tehtyä luonnospiirteet esiintyvät ja väri ei tahrau.
Tämän jälkeen saattaa aloltaa työn veitsellä.
Jolta tarvittaessa valmiita laattoja heti löytyy
saatavissa, päällystettäköön moniaita suurempia lautapalasia
nahalla, joista sitte milloin tahansa leikataan tarpeen mukaisia
kappaleita. (ManJ Prett/er.)
Painokoneitten tullista.
jk^man teollisuuden kohottamiseksi ja suojelemiseksi
ulko-_5 maisia kilpailua vastaan, on kaikcllaiset koneet laskettu
^ tullinalaisiksi, niinikään kirjapainokoneetkin. Viimeksi
mainitut, etenkin painokoneet, ovat hyvin kalliita ja tullit
tekevät ne vieiä kalliimmiksi, jotka nousevat noin 10"/o
koneen ostohinnan suhteen. Koska nyt on aivan mahdotonta
saada niitä kotimaassa tehdyiksi, tahdomme tässä näyttää
epäsuhteet sellaisista• tulleista sekä todistaa että seuraukset
niistä ovat kokonaan loisia mitä hallitus on arvellut.
Painokoneleollisuus ulkomailla on suuresti kehitetty ja
mainio, etenkin Saksassa ja Ranskassa. Syy tähän 011
koneitten suuri myönti ympäri maailman sekä niiden
erinomainen laatu. Jokaisella painokonelehtaalla on omat
nimenomaan asiantuntevat teknilliset johtajat ja työmiehet, jotka
yksinomaisesti vaan työskentelevät painokoneitten
laatimisessa ja valmistuksessa. Nämät henkilöi ovat niin
perinpohjin niiden valmistukseen kiintyneet, jotta ovat vallan vieraita
kaikkeen muuhun koneteollisuuteen.
Suomeen tuodaan vuodessa korkeintaan 5 painokonetta
ja nekin useampaa eri järjestelmää, esim. yhden-ja
kahdenkertaisia Augsburgerin, König & Bauerin, Marinoni’n,
Alau-zet’in y. m., erittäin sanomalehti- ja erittäin muuta
painamista värien. Kun tästä nähdään etfei menekki kotimaassa
tulisi suureksi ja epäiltävä on jos sellaista saataisi loimeen
ulkomaille, niin 011 aivan selvä etfei painokoneitten
valmistusta Suomessa ole ajattelemistakaan. Tullit painokoneille
täytyy tämän vuoksi katsoa aivan tarpeettomiksi, sillä niillä
ei ole tarkoiteltua vaikutusta — maan teollisuuden
kohottamista.
Mutta että nämät tullit ovat ei ainoastaan tarpeettomia,
vaan myös vahingollisiakin maalle tahdomme tässä osoittaa:
Otaksukaamme maaseutukaupunkiin perustettavaksi
kirjapaino ja sanomalehti. (Suomessa on vielä monta
kaupunkia, joissa ei ole kirjapainoa). Pienempää kirjapainoa
perustettaessa on kirjasinten hankinta huokea, sillä niitä
ostetaan vähitellen, varojen ja tarpeen mukaan, mutta tuo
väll-tämätöin painokone täytyy ostaa heti kokonaan ja on kalliin.
Pienin painin jolla saattaa tulla toimeen, maksaa noin
5,U00 m. Mutta sen lisäksi tulee vielä tuUimaksot 10:1 Iti
prosentilla tai 500 markkaa. Tämä on korkea summa niin
pienen liikkeen keskuudessa, ja olisi varsin riittävä koko
kir-jasinvaraston ostamiseen sitä sanomalehteä varten jonka
kirjapainonomistaja on aikeissa perustaa.
Että sellaiset ylimääräiset menot ovat esteeksi
kirjapainoteollisuudelle on varsin luonnollista.
Kun kirjapaino ja sanomalehti kaupungissa ovat
voimallisia välikappaleita sivistyksen kohottamiseksi, vaan
tuUimaksot ovat niille ahdistuksena, ollen niinikään
kansansivistyksen veroitusta, vaikka sivistyksen auttaminen on tärkeä
ja valtion etupäässä tulisi silii lempiä.
Ammattikirjallisuutta kirjapainoissa.
/^irvokkaana opettajana jossakin ammatissa on kieltämättä
ammattikirjallisuus. Siitä saapi aina jotakin uutta,
uusia aatteita, uusia kuoseja y. 111. Kirjapainotaidolle
olisi myös suureksi hyödyksi jos sen harjoittajat yleisemmin
hankkisivat itselleen silii. Mutta kun nvt asianlaita on niin.
3
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
