Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2<;
KI RJAPAI NOLEHTI
N:o 7
5. Vaalealle pnrjipuiapohja/le: Purppuraa,
ullramari-nia ja vaaleanvilieriäistä; karmiinia, ultramarinia ja
vaalean-viheriäistä.
6. Yaaleau0H1 maiselle pohjalle: Ultramarinia,
vaaleau-vihcriäislä ja karmiinia; ultramarinia, vaaleanvilieriäistä ja
purppuraa; karmiinia, purppuraa ja vaaleanvilieriäistä;
vaaleanvilieriäistä, karmiinia ja pronssivärejä.
(Vaaleanviheriäi-senä käytetään koskilajin, sinisenviheriänä tumminta
silkki-viheriäislä ja vähäisen sinisiä, pronssivärinä pidetään
krom-keltaista. johon on sekoitettu vähäisen purppuralakkaa).
(Jfttk.)
[–-HHN-+–Paperi-stereotypGGraus.-]
{+–HHN-+–
Paperi-stereotypGGraus.+}
(f—I rvokkaasta ruotsalaisesta sanomalehdestä »Tidning lor
" boktryekarkonst» julkaisemme tässä otteen eräästä
pitemmästä kirjoituksesta »Oppijakso käytännöllisessä
paperi-stereotypeerauksessa», C. F. Lippmann’in Tukholmassa
kirjoittama.
Jo entisinä aikoina toivottiin, että jollakin tavalla
voitaisiin säilyttää painokehyksia ilman, ell ei niihin käytettyjä
kirjasimia tarvitsisi samalla ajalla pitää käyttämällä. Tämä
johti aatteen jäljentämään ja valamalla monistamaan
kehyksiä. Kahta erilaista menetystapaa noudatetaan: kipsi- ja
papcri-slereotypeerausta. joista edellinen on vanhin, vaan
poistuu yhä enemmän jälkimäisen edestä.
Eroitus näiden kahden menetyslavan välillä 011
piiä-asiallisesti siinä aineessa jota matrisin valmistamisessa
käytetään. Suurin etu paperiinatriseista 011 ajan säästö, joka 011
verrattomasta arvosta etenkin sanotnalehlipainoksessa ynnä
muissa töissä, joista lyhyessä ajassa on otettava suuria
painoksia. Samaten kuin kivipainoja ylipainoksen kautta voipi
monistaa esimerkiksi pienen etiketin ja sitte painaa koko
arkin, niin sama etu on kirjanpainajalla tarjona
paperistereo-typin kautta. Paperistcreotypi on pienemmälläkin
kirjanpainajalla siis keino suurilta kustannuksitta tehokkaalla
lavalla alkaa kilpailua.
1. Matrisi.
a) Kehyksen alhtvalmistus. Kunkin
slereotvpeerallavaksi aiotun kehyksen (kirjasinsvrjän) tulee olla varustettu
yltympäri vähintäänkin kahden ciceron levyisellä ja kirjasinten
korkuisella reunalla sekä viimeksimainituista eroitettava
petit-regleleillä, jotka ovat ainoastaan puoli pctitiä matalammat
kirjasimia. Jos kaksi tai useampi sivu samalla kertaa
stereoty-peerataan, varustetaan kukin sivu petit-regleteillä ja eroitetaan
messinkiviivalla, jonka jälestä tämä kokonansa ympäröitiiän
sillä kirjasintenkorkuisellu ulkokehällä. Ulkokehä on
viilitii-mätöin matrisin kiinnittämistä varten valamisessa ja ne väliin
asetetut petil-regletil muodostavat vastaisen faselin
stereo-typilaatassa. Huomattava on, että sen mainitun leveän
kehän tulee olla tismalleen saman korkuisen kirjasinten kanssa
ynnä sileiipintaisen, sillä näiden tarkkuudesta riippuu
valmistuvan laatan tasaisuus. Täten ympäryställä varustettu
kehystä suletaan silte huolella sopivaan rautakehään.
puhdistetaan benzin’illii tai tärpätillä kaikesta mahdollisesti
jalolle jääneestä väristä ja liasta, pyyhitään tarkasti sekä
sivellään keveästi puu-öljyyn kastetulla pehmeällä siveltimellä tai
harjalla. Öljyn paremmin leviämiseksi pyyhitään kehystää
vielä kämmenellä, niin että kehyksessä näkvy ainoastaan
öljykalvo. Öljyttämiseu tarkoituksena on keventää kehyksen
syvennyksiin koputetun matrisin irtaumista.
Ii) Matrisin aineosat ja /Huterin nilmistus. Paperi
-matrisi tehdään seitsemästä lehdestä hyvää silkkipaperia ja
kolmesta keskipaksusta kirjoituspaperista liisterillä
yhdisteltyinä, joiden oikeasta laadusta terävän ja kestävän matrisin
onnistuminen valmistaessa pääasiallisesti riippuu.
Tässä julkaisemme, monien joukosta, Jiineckeläisen
liis-teriohjeen, joka on yhdenkertaisin:
1 kg. hyvää nisutärkkclystä ja ’/> kg- jauhottua liitua
sekoitetaan kyliiiiiäu veteen. Sihdin läpitso siivilöidään sitte tämä aine
jonka tulee olla kankeata, jott’ei happanisi, jos sitii pitempi aika
säilytetään käyttämättä. Ennen käyttämistä vodellytetäan osa siitä
vedellä, kunnes saadaan keveästi juokseva aine.
r) Matrisin ralmistns. Jokaista matrisiksi tarvittavaa
kehystä varten leikataan euucnmaiuituistu papereista niin
suuria kappaleita että ne hyvästi riittävät sen
kirjasinkor-kean reunaman yli joka on kehyksen ympärillä.
Kirjoituspaperin kasteltua otetaan yksi lehti ja asetetaan sileällc
sinkki-, kivi- tai rautaliuskalle. sekä sivellään leveällä,
pitkäkarvaisella, lappealla siveltimellä jotenkin runsaasti, multa
niin tasaisella liisterillä kuin suinkin: sivellylle pinnalle
lasketaan sitte kuiva silkkipaperilehli, kuitenkin niin lähelle
toisiaan et f ei lehlieu välille jää ilmarakkoja, jotka parhaiten
vältetään silkkipaperia vasemmalla kädellä kannattamalla
sekä vähitellen laskemalla, sill’aikaa kun oikea käsi pyyhkien
ja tasoittaen seuraa jälessä oikealta vasemmalle, jotta
lehdet mahdollisimmasti laskeutuisivat ilmarakoitta ja
laskok-sitla. Tätä lekoa jatketaan siksi kunnes kaikki
silkkipaperi-lehdet ovat ybteenliistaroidut ja muodostavat 11. s. pastan
tai taikinamaisen aineen. Liisterin paksuus sovitetaan
kehyksen laadun mukaan. Jos se on hyvin tiheä ja hienoilla
kirjasimilla ladottu, niin lulee sivelemisen olla
voimakkaamman kuin silloin jos kehyksessä löytyisi paljon avonaisia
paikkoja. Myöskin tulee liisterin paksuutta hiljakseen
vähentää, ja viimeisen edelliseen lehteen pannaan ainoastaan
sen verran, että se viimeinen kelvollisesti vielä tarttuu kiinni.
Viimeiseksi lehdeksi valitaan siistin ja silein. asetetaan
tasaisesti toisten päätie, mutta ei pyyhkäistä kosteoilla
sormilla. vaan peitetään imupaperiarkilla sekä pyyhitään
keskeltä ulospäin siksi kunnes kaikki rakot ja laskoksel ovat
tasaantuneet. Tämä tehdään sen vuoksi, että se viimeinen
lehti, jonka pinta tulee koskemaan kirjasimia, säilyisi aivan
puhtaana, koska kirjasimet muuten takertuisivat kiinni
likaisiin paikkoihin ja matrisi jättäisi siinä tapauksessa
valamisessa vaillinaisen laatan. Kun pasta täten 011 valmistettu,
asetetaan pieni sileä lauta sen päälle, imupaperia välille,
sekä pannaan jonkunlaisen painon alle. jotta pastan kosteus
tasaantuu ja ylimääräinen haihtuu iinupaperiin.
Pasta, viimeisille silkkipaperiarkkinensa alimaisena,
lasketaan sitte sille ennen öljytetylle kehykselle, jolloin
koputtaminen saattaa alkaa tiivisti sidotulla ja erittäin
tasaiseksi leikatulla vaan ei kovalla harjalla. Knnenkun matrisi
lasketaan kehykselle, tehdään sokea (väritöin) koetuspaine,
jotta nähtäisi kirjasinten tasakorkeus ja tiellään koijata
epäsäännöllisyydet. Kehyksen koputtaminen tehtäköön huolella,
kohtuullisilla, tasaisilla lyönneillä, kehyksen keskuksesta
alkaen ulkoreunoihin, siten että harjalla aina lyödään
kohtisuoraan ja sen koko pinnalla. Kuu kehys kauttaaltaan on
yksi kerla koputettu, niin että ladelman kaikki osat näkyvät,
toistetaan koputtaminen, multa vähän lujemmin, niin että
pasta täydellisesti saattaa tunkeutua syvennyksiin; tässä
lietvsti on varottava etlei matrisi loukkaannu tai erillään
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
