Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 7
K I RJAPAI NOLEHT1
olevat rivit ja viivat Iille läpilyödyiksi. Parasta on että
koputtaminen käy keveämmin ja hitaammin kuin päinvastoin.
Arvostellessa painuman syvyyttä, ovat kirjasinten terävästi
esiintyvät osat pastan ulkosivussa ohjeena. Malrisin
lyönnissä vaalii paperi-stereotvpi noudattamaan sinirinta
tarkkuutta. Harjoituksella ainoastaan saavutetaan sellainen taito
malrisin lyömisessä etfei se halkea. (J«tk.i
Tarvcaincttcn käyttämisestä kirjapainoissa.
(Kirjoittanut F. S.)
(Loppu.)
6. Purkaminen
on se osa työstä josta latoja tavallisesti pitää vähimmän
huolta. »Eihän liistii työstä makseta mitään >, ajattelevat
useat ja rauhoittavat omaatuntoansa sillä kun he ladelmassa
esiintyviä merkkiä, murlolukuuumeroita v. m. nakkelevat
minkä leipäkirjasinkastin reservikoteloon tahansa, .los
joskus tarvitsee harvemmin käytettyä korkokirjasinta ja ottaa
sen sille määrätystä kotelosta, niin useammassa tapauksessa
löytää siitä kaikkea muuta vaan ei haettavaa. Sellaisessa
kotelossa tavataan 1 ,-, 1 ja 1 2-petiti neliöitä (kvadrater),
ynnä- (plus-), kertoma- ja muita malemalillisia merkkiä,
käsiä, murto- ja kymmennyslukunumeroita, viivan palasia y. m.
Murtolukunumero kastissa löytyy kaikkia muita
numeroita vaan ei l/2 ja °/„; aceidensilatoja etsii turhaan
muu-tamaa 1 „-petitiä ja pienempiä viivan palasia:
matematikan-laloja hakw ja X-merkkiä kaikellaisisla kehyksistä ja
lokaaleista. Missä sitte löytyvätkään kaikki nuot esineet?
Aivan o;keen. noissa petit- hourgeois- ja korpus-kastien
hoksaamattomissa tomulla täyttyneissä reservikoteloissa, niin
hyvin sanomalehti- kuin kirjatyö-osastoissakin.
Suureminissakinja parhaiten varustetuissa kirjapainoissa
täytyy näin ollen ainetten puuttua.
Ensiksi vetoomme sellaisten latojain oikeustuntoon!
Eivätkö he havaitse menettelevänsä väärin, kun tällaisen
hult-tiollisuuden kaulia saattavat kirjapainon ja työtoverinsa
ahdinkoon tehtävien suorittamisissa? Me väitämme heidän
tekeviin niin! Johtajan tulee estellä sellaista velttoutta ja
kutnp-palien samaten, niinhyvin ammatin vuoksi kuin senkin
tähden etlii hulttio riistää osan pois heidän tuloistansa.
Lopuksi tahdon vielä mainita erään loppumattoman
lähteen sekalivarasloon: se n. s. ,,/ortteli". Jos
aeeidensi-latojalla on jokin usein uudestaan tuleva monimutkainen
kaava-, blanketti- tai korttiladelma, tulee hänen heti,
painamisen päätyttyä, ottaa pois kaikki tarpeettomat ja helposti
sinne asetetut syrjäkkeet, viivat ja neliöt sekä ne
oLsakirja-simet joisla löytyy vähempi määrä; nämät aineet tarvitaan
useasti muihin töihin, jotka tarvitessa kuitenkin täytyy ottaa
ulos ladelmasla. Tarpeellisten ainetlen siitä säästöön aiotusta
ladelmasta purettua, on tämä hyvin sidottava ja käärittävä
paperiin, joka on asianmukaisella päällekirjoituksella
varusteltava. Jos ei täten tehdä, tulee se tomuiseksi, eikä kauan
kestä ennenkuin fortteli on muuttunut sekaliläjäksi.
Yksinkertaista, keveiilii ladelmaa, joka sisältää paljon usein
tarvittavia aineita, älköön milloinkaan säästettäkö vaan
purettakoon heti.
* i *
♦
Me olemme liissä kirjoituksessa esittäneet koko joukon
epäkohtia, jotka koskevat ainetlen käyttämistä kirjapainoissa,
,ja uudistaneet sääntöjä, jotka tosin ovat tunnettuja, mutta
työmiehet ovat ne usein jättäneet varteen ottamalla. Me
olemme myöskin, ehkäpä ankarasti, moittineet epäjärjestystä,
mutta kuli vaatii oikeuksiansa, tulee myöskin tietää
velvollisuutensa.
-’Kas;-
Kir.janpainalain yhdistys toimeenpani Sunnuntaina 7 p:nä
Heinäk. huvimatkan Fölissanreen. Huolimatta epäsäännöllisesti»
ilmasta oli vähiin yli sadun henkilön läsnä. Huviteltiin soitannolla,
laululla ja karkelolla. Sade teki tuon tuostakin pysäyksiä ohjelmassa.
Tarpeellisen laökärintutkinnon Suomen kirjanpainajain
apuyhdistykseen pyrkiville on hra tohti R. Sievor» ilmaiseksi
luvannut Helfcfngissil oleville kirjanpainajille. Osoite: Nikolainkatu n:o
17, aika: ’/31- ’/31 ja "> li. Aikaisemmin oli hra professori O.
Wa5astj «rna yhdistyksen perustamisesta asti, josta hiin pari vuotta
sitten luopui, myöskin tarkastanut ilmaiseksi.
Muistolahja. Tiistaina riimitti kuun 2 p iii viinit annettiin
Suonuil. Kirjall. Seuran kirjapainon työmiesten puolesta
kirjanpainaja Anders’Johan Nordberg ille hopeainen nuuskarosia, sen johdosta
että hiin sinii päivänä 4li vuotta sitte ryhtyi kirjapainon
palvelukseen. Rasiassa, joka on soikean muotoinen, 011 seuraava kirjoitus:
„ 184H 1889. A.J.Nordberg. Afkamrater".
Kirjanpainajain työlakko. Osa „Abn Tidnitig’in" latojista
kieltäytyi Kesäkuun 25 p. suorittamasta tehtäväänsä, josta seurasi
vaikeuksia lehden valmistumiselle määrätyllä ajalla. Nämät
vaikeudet saariin kuitenkin, mainitsee lehti, poistetuiksi. Etfei
työmie-hiliä siiliä painossa oli- hyviä päiviä voipi päättää seuraavasta, erään
ammattilaisen lauseesta ,’.Työnues"-.sanoiiinlelidessu:
„Niinköhän kirjapainon osakeyhtiö on luonut huomionsa
siihen, ettVi sillä ole paljo muuta kuin yksinkertainen latojamiehisrö.
joka. vuosi vuodesta, yöt ja pitivät. pyhät (paitse muutamia
suurempia juhlapäiviä) ja arkiot niukalla palkkiolla täytyy myöhään
aamuisin kuroirella kastinsa ääressä kiqapainotomussa ja lamppujen
katkussa".
Sanomalehdet. Aamulehden mukaan tulee pian uusi
suomalainen sanomalehti ulosannettavaksi Helsingissä. Tiililä 011 kai
hra Jalander’in jo kauan miettiniii.
„Satakunta- ilmaantuu, lehden ilmoituksen mukaan.
Heinit-kuun alusta kolme kertaa viikossa, nim. joka tiistai, torstai ja
lauantai. Torstai numero tulee aluksi olemaan viisi pals täinen, vaan
ilmaantuu myös tarpeen vaatiessa saman kokoisena kuin muur
numerot.
Sanomalehti .,Mariehamns po.sten", joka ilmaantui yhdessä Aho
Undorrättelser’in kulmassa, on lopettanut seitsemänvuotisen
vaikutuksensa ja sen sijaan on tullut toinen Ilarianhami 11 alainen
sanomalehti „Flygposten" nimeltä, joka ilmaantuu lakanneen lehden
entisellä sijalla. Niinkuin näkyy vaihtelee Mariauhaininan sanomalehti
ainoastaan nimeä ei kuoli-’ ja syy tähän on, että Iira Uno
Godenhjelm, joka 011 edellistä lehteä toimittanut, lakkaa kirjoittamasta ja
ottaa lehden nimen mukaansa.
— Hankoniemi saapi piakkoin oman sanomalehden.
Kirjakauppias Ivaustell Hankoniemellä, joka lyhyemmän ajan on
harjoittanut siellä pientä acuidensipainoa, aikonee piakkoin ulosantaa
viikko lehteä. Sitä varten hankitaan jo pikapaiiuuta. Tarvittavat
kirjasimet lienevät jo varalla.
Yli 700,000 uutta virsikirjaa on painettu ja yhä painetaan
Suomessa vuoden kuluessa. Tästä tulee lioin seitsemäs osa, Weilin
& Göös’in osalle, joka, kuten tunnettu, sai oikeuden alkupainokseen.
Enimmät virsikirjat on hra Werner Söderström painattanut.
Lasketaan ottii koliueiia ensimäisenä vuotena yhteensä tarvitaan yksi
miljoona.
Tulipalo syttyi Kesäkuun 2(5p.Äbo Tidningin kirjapainossa.
Tuli, joka pian sammutettiin, syntyi kaasuuljymotorin räjähdyksestä
’a teki tämän käyttämättömäksi sekä vahingoitti pikapainimet
vä-läsen. Yksi pikäpainimista voitiin kuitenkin pian, pienen
korjauksen jälkeen, panna liikkeelle.
— Paperin ulosvienti. Toukokuun kuluessa tiimi vuonna
ulos-vietiin paperia maasta 1,300,Hl 11 kilogr. Saman kuukauden kuluessa
v. 1888 ulosvietiin samaa ainetta 2,172,247 ldlogr.; siis v. 188!) noin
»H),tHKI kilogr. vähemmän. Puiivnmiketra ja naiivia ulosvietiin
saman kuukauden kuluessa v. 188!) 1,724,G42 kilogr.; v. 1888
ulosvietiin Toukokuun kuluessa samaa tavaraa 1,1)30,373 kilogr.
i
Kirje Turusta.
Turku. 4 p. Kesäk. 188!).
Suuresti kiitollisena Kirjanpainajain yhdistykselle siitä
innosta, jolla se koetlaa kirjapainotaidella edistää sekä siitä,
että se 011 ruvennut ulosaniamaau ammattilohteä koko
Suomen kirjanpainajia värien, pyytää allekirjoittanut saada lausua
sille kiitoksensa sekä toivomuksensa etlii liimä
sanonialeliti-yrilys onnistuisi.
Täällä meidän hyvässä kaupungissamme ei löydy monta,
jotka sanan täydessä merkityksessä voivat kutsua itseänsä
kirjanpainajiksi-. Multa mistä tämä riippuu? Tietysti
kirjapainon-isäntien, isännöitsijäin ja faktorien välinpilämältö-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>