- Project Runeberg -  Kirjapainolehti / 1889 /
29

(1889-1890)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

N:o 8

1889

KIRJAPAI NOLE HTI

HELSINGIN KIRJANPAINAJAIN YHDISTYKSEN ULOSANTAMA

Tllniiiiliiiita: lloi«lnKi»«ä II tn. vuoilolut.

Maaseuduilla S rn. l»0 p. vuodelta.
Ilmoituksin Jnlalntnan 30 p:«tä pntlti riviltä »uomalal-

hui Ja ntotsalaiiiosiia painoksena.
rkrttj/ianumor»: pnuuiil.

Helsingissä 25 p. Elokuuta

Vaituunalainon toimittaja: A. FlNANDER.

Tllaulcaiit puukaupungissa vastaan ottavat asiamiehet
kirjapainoissa; tilaajat Ja ilmoittajat
maasoti-ilullln suvaitkoot kääntyä Iira E. NordiingMn
puoleen, llufvtiilHtadHlilatVln kirjapaino
(Sclinu-innnMni, Fabianinkatu 0, Helsinki.

Papcri-stGreotypeeraus.

(Jatk. ndoll. n:roon).

jjeti kun matrisi on lyöty tarpeeksi syvälle, pannaan suu-

rempien rivien lomiin sopivia pahvipalasia, niin etlä
matrisi valaessa niissä paikoissa voipi tehdä juoksevan
metallin painolle tarpeellista vastusta. Sen jälestä pannaan
vielä yksi arkki liisteröillyä kirjoituspaperia, niin varovasti
etfei sisäänasetetut täytepalaset siirry paikaltaan, ja
köpute-taan harjalla kiinni. Lopuksi liisteröitään samalla tavalla
vielä kolmaskin kirjoituspapcrilehli matrisin vahvistamiseksi.

Äskenmainilulla tavalla tehdyn matrisin kuivatus
tapahtuu lämmittämällä taikka siten, että kehys, matrisin vielä
kiinniollessa, asetetaan lämmitettyyn kuivatuspainimeen sekä
annetaan sen kiinniväännetyU tiikelin painolla kehiössä
kui-raa, tai myöskin uuden tavan mukaan irroitetaan matrisi
kehyksestä ja annetaan lämpöisessä ilmassa vapaana kuivua.

Entistä, melkein vielä yleensä tavallista vanhempaa,
etenkin matrisin kestävyyden suhteen edullisempaa tapaa
käyttäessä, pannaan kaksinkertainen kappale kuivaa,
lyhytkarvaista ja täydellisesti sileätä ja ehyttä flanellia
matri-sille ja sen päälle yksi arkki imupaperia, jolloin kehys
asetetaan kuivatuspainimeen ja suletaan varovasti. Antaumatta
vaaranalttiiksi kuivatusalustau liiaksi kuumennuttua, jolloin
kirjasimet saattaisivat ruveta sulamaan, pannaan joitakuita
lyyysiä höylänlasltija alasimelle kehyksen viereen. Jos
nämät rupeavat sulamaan, otetaan kehys heti
kuivatuspaini-inesta ja lämpö lievennetään. Vähällä harjoituksella saattaa
varmistua kuivat uslaitoksen lämpömäärästä myöskin
ruiskuttamalla siihen kuivalusajalla joitakuita pisarallisia vettä.
Kehyksen oltua kymmenen minuuttia kuivaluslaitoksessa,
atfaistaan painin, jolloin imupaperi havaitaan läpimäräksi.
Sen vuoksi vaihdetaan märkä flanellitilkku kuivaan ja sen
päälle pannaan taas yksi arkki kuivaa imupaperia.
Myöskin koneen sisäsivut pyyhittyä kiinnitetään kehys uudestaan.
Kymmenen minuutin kuluttua Loistetaan vielä sama temppu,
jolloin imupaperi näyttää ainoastaan kostealta. Siitä
huolimatta muutetaan sekii flanelli eltii imupaperi vielä kerran,
kehys kiinnitetään ja annetaan edelleen olla 5 lai 6
minuuttia, jonka jälkeen matrisi tavallisesti 011 kuiva, joka
helposti havaitaan siitä, ett’ei imupaperi cnäiin tulee kosteaksi.
Nyt matrisi irtautuu helposti kehyksestä; jos siinä
larkastet-taissa näkyy vaillinaisuuksia, 011 uusi tehtävä. Kehys
huuhdotaan heti sen jälestä lämpimällä vedellä. Kuivatuspainin
uusinta keksintöä, jossa on yksi onLto, sileäksi kiillotettu
alusin (liuidanient) valuraudasta sekä yksi kahden
rautatön-kiiri välissä juokseva ja ruuvilla asetettava tiikeli,
lämmitetään joko höyryllä, valokaarsulla tahi yhteisyydessä olevalla
sulatusuunin lämmöllä.

Multa sen kehyksellä olevan matrisin kuivatus ei ole
kirjasinaineelle ilman vaarallisia seurauksia. Lämmittäessä
nimittäin laajenee lyijynsekainen kirjasinkehys noin ’/soo
enemmän kun sitä sulkeva raulakehiö; kirjasinkehys paisuu
niinikään ja ne lujalle suljetut pehmeät kirjasimet muuttuvat
muodoltaan. Tämän haitan estämiseksi kuivatuksessa, älköön
koskaan suljettako kylmiä kirjasinkehyksiä lämpimiin
rauta-kehiöihin. Sitäpaitsi älköön kehystä sulettako täydellisesti
ennenkun sitä vähän 011 lämmitetty, eikä myöskään tarvetta
lujemmin.

Kuivatetun matrisin täydellisesti valutilaan tekemistä
varten leikataan siitä syrjät, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin
kirjasinkorkuisten reunuksien muodostaman kehiön laitaan
asti, sillä jäännös tarvitaan sittemmin valaessa matrisin
pidäkkeenä valukulmion (gjutvinkel) alla. Matrisin
etupuolelle varistellaan sitte vähän talkkia, jota sormilla keveästi
hierotaan, vaan liikanainen pölytetään varovasti pois.
Lopuksi liisteröitään sille puolelle matrisin ulkosyrjää, joka
tulee olemaan lähinnä valua (götet), yksi liuska vahvaa
(kirjoitus-paperia samaa leveyttä kun matrisi ja niin pitkä että
sen, matrisin valukoneesen pantua, mukavasti saattaa
taivuttaa valuaukon toiselle puolelle. Tällä liuskan
liisleröimi-scllä 011 tarkoitus estää valaessa stereotypimetalia
tunkeu-masta matrisin alle, jossa tapauksessa valanto tulisi
kelvottomaksi. Täten 011 matrisi valmis valamiseen. (ja,k.)

Kansainvälinen kirjanpainajain-kongressi Parisissa.

(18—21 p. Hoiniik. 1»»SI).

^piloinkaan ennen ei liene tällaisessa kongressissa
kcs-• ’ kustellu niin laajasti sellaisia kysymyksiä, jolka niin
likeisesti koskevat koko sivistyneen maailman
kirjapainon-työmiesten elinehtoja, sillä tässä kokouksessa oli edustettuina
kokonaisia 72,(JOO jäsentä kirjanpainajainylulistyksistä eri
maissa seuraavien 17 valtuutettujen kautta:

Pablo lglesias (Espanja) ........................edusti 1,130 jäseniä.

Guiseppe Veraloi H talia)........................j 3,800

Emil lvralik (Hiivalta)..............................> 4,500 »

E. D’Hooghe (Belgia)............................> 1,500 >

Gustave Defut >....................................> —

Emile Hubert (Briisselin osasto) ..........> —

Francois Bergeaud (rom. Sveitsi)..........350

J. Frank (saks. Sveitsi).............. 1,150 >

F. Anneler ja F. Siebenmann (Sveitsi) —

Paul Trapp (Saksa)..............................> 13,500 >

Thomas Crowley (Pohj. Amerika)––––30,000 »

J. Drummond (Lontoo)..........................7,500 >

VVenezell (Unkari)....................................1,800 >

O. Bergenn (Norja) ................................> 520 >

Victor Peterson (Kyöpenhamina) • • • • • 350 >

A. Keiifer (Ranska)....................> 5,500

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 12:50:38 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/kirjapaino/1889/0029.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free