Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
30
KIRJAPAINOLEHTI
N:o S
Ensiksi keskusteltiin Belgian vaatimuksesta aarnin
takaisin vieraiden taltioiden matkustaville kirjanpainajille
annetut matka-upuraliut (viatikum), jota vaatimusta Italian
edusmies kannatti, huomauttaen että näissä maissa etenkin
lul-vaili vieraita matkustavaisia, jotka osittain tulevat sinne
ainoastaan huvin vuoksi ja jolka useimmiten maan kielen
taitamattomuutensa tähden eivät voi ottaa vastaan heille
tarjottua työtä. Keiiper (Ranskasta) sitävastoin huomautti että
äskettäin päättynyt ranskalainen kansalliskongressi ci
hyväksynyt matka-apurahojen takaisinmaksamista; viatikum ia olisi
annettava kaikille matkustaville huolimalla heidän
kansallisuudestaan — eikä ainoastaan lainattava; sillä vasla tämä
on täydellinen kaikkiyhteisvys ja ainoastaan täten on
jokaisella tilaisuus matkustaa vieraisiin mailiin. Trapp
(Saksasta) vastusti ankarasti Italian viatikum-järjestelmää, jonka
mukaan ainoastaan ne olisivat oikeutettuja siihen, jotka
taitavat Ranskan tai Italian kieliä, ja tämähän on kokonaan
kohluutonla. Saksassa ja Itävallassa voi kuka hyvänsä, joka
vaan on täyttänyt yhdistysvelvollisuutensa, matkustaa,
huolimalta siitä millin kansallisuuteen hän kuuluu.
Ulkomaalainen, joka kerran Saksassa on tehnyt lyötä edes viikon
ajan, voi nauttia apua työttömyydestäkin paikkakunnalla,
joten ei ole toisissa yhdistyksissä. Näissä täytyy suorittaa
jäsenmaksuja kassaan pidemmän aikaa, ti kuukaudesta 1
vuoteen saakka ja enemmänkin, ennenkun saavuttaa tällaisen
oikeuden. Useat muutkin edusmiehet vastustivat tätä
bel-gialais-italialaisla ehdotusta, ollen kokonaan
epäkäytännöllinen eikä laisinkaan ajanmukainen, ja ehdoittivat sen
sijaan saksalaisen kuikin puolin oikeuden mukaisemman ja
käytännöllisemmän viatikum-järjestelmän toimeenpanemista
muissakin maissa. Samaan päätökseen tulliin myöskin
äänestettäessä, jossa eluloitus 10 äänellä 2 vastaan hyljättiin.
Samalla annettiin Sveitsiläisen Kirjanpainajain yhdistyksen
Keskuskomitean toimeksi laatia elidoitus kansainväliseen
via-tikum-järjestelmään sekä yhteiseen yhdistyskirjaan.
Huomiota ansaitseva oli sitäpaitsi englantilaisen edusmiehen,
Drummond’in, lausunto: »Englannissa oli ennen
vialikum-järjeslelmä voimassa, mutta se lakkautettiin, koska se syn-"
ny Iti välinpitämättömyyttä työntekijöiden puolelta työn
hankkimiseen. Hänen mielipiteensä mukaan malka-avun anti
oli tavallansa kutsu kävelylle. Jos kansainvälinen
viatikum-kassa perustettaisiin, ei Englanti eikä myöskään Amerika
voi ottaa osaa siihen». (!) Myöskin amerikalainen edusmies
Cronnvell ilmoitti ettrei Amerikassa anneta mitään
viatikuin-apua.
Toisena keskusteluaineena kokouksessa oli:
kansainvälisen kirjanpaina jain yhdistyksen perustaminen sekä keinoista
parantaa ja laajentaa kansainvälisiä sitoumuksia. Trapp
(Sak-sasla) arveli, etlä ensin olisi kotimaiset yhdistykset saatavat
paremmalle kannalle ennenkuin ryhdyttäisiin perustamaan
kansainvälistä yhdistystä; mutta jos tällainen kuitenkin tulisi
toimeen olisi muutamissa maissa (esim. Saksassa ja
Itävallassa) monen suuren kirjapainon niissä maissa vallitsevien
erityislakien tähden mahdoton ottaa siihen osaa. Myöskin
Kralik (Itävallasta) piti kansainvälisen yhdistyksen
perustamisen nykyisiin oloihin katsoen liian idealisena, ja eluloitti
hyväksyttäväksi seuraavan välipäätöksen: Kongressi antaa
Sveitsin Kirjanpainajain Keskuskomitean toimeksi siksi kuin
kansainvälinen kirjanpainajain yhdistys perustetaan niin
paljon kuin mahdollista koettaa laajentaa kansainvälisiä
sitoumuksia, esim. vaihtamalla eri yhdistysten kesken yhdistysten
äänenkannattajia, sääntöjä, vuosikertomuksia y. m. Sitäpaitsi
oli kongressi sitä mieltä, että yhdistysten äänenkannattajien
aika ajoin tulisi julkaista eri yhdistysten osoitteita sekä litii
kansainvälinen kongressi olisi pidettävä joko kolmas riiasi.
Sitten kun vielä useimmat edustajat olivat puolustaneet
kansainvälistä kirjanpainajain yhdistyksen perustamista, ja
näiden joukossa etenkin Bergenn (Norjasta) oli huomauttanut
miten silminnähtävästi kansainvälisen yhdistymisen hyöty tuli
näkyviin viimeisessä palkankoroitustaistelussa Kristianiassa,
ryhdyttiin äänesi ykseen, jossa 11 kansakunnan edustajat
puolustivat kansainvälisen kirjanpainajain yhdistyksin
tarpeellisuutta. Samalla annettiin Sveitsin kirjanpainajain
yhdistykselle toimeksi yhden vuoden kuluessa laatia elidoitus
säännöiksi kansa in väl iselh kirja n/iainajain yhdistykselle. Lopuksi
hyväksyttiin myöskin Kraliksiu (Itävallasta) edellä mainittu
välipäätös. (Jmk.i
——
Ruotsin kirjanpainajain ensimäinen liittokuntakokous
Istui Tukholmassa Torstaina t. k. 1 p:nil työkoulun huoneistossa.
Asiamiesten lukumäärä oli 15, edustaen 114 ääntä Kokoukseen
otti sitäpaitsi osaa 12li jäsentä mieskohtaisin äänin ja koko joukko
kuulijoita Tukholman klrjanpainajtunyhdistyksestä. Kokouksen
puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Iira ’.Sven Lingo.
Liittokun-nunjärjestyksen vaurastuminen näyttää menneen ravakasti e
teenpä in, kun siihen nyt kuuluu 1,159 jäsentä ja 38 osastoa 34 seudulla.
Säästörahat tekivät viimeksi kuluneen Kesäkuun 30 päivänä "2. H m
kr., vararahasto 2,842 kr. 25 ftyrilt. Matka-apurahasto nousi 1,721
kr. 25 äyriin ja matka-apua oli rahaston nelivuotisen olon aiknnn
maksettu 11,1110 kr. 50 äyriä. Seuraavana päivänä otettiin
käytettäväksi kokouksen kieltämättä tärkein asia. joka koskee latomisen
laskutaksan. Toinen Ruotsin kirjanpainajain kokous oli nimittäin
asettanut komitean uuden taksan laatimista varten [luotsin
kirjon-poinajoille, ja täniii komitoa oli antanut liittokunnan hallitukselle
ehdotuksen, johon hallitus kuitenkin oli tehnyt uniutatnia pieniä
muunnoksia. Taksa on perustettu nakkoslaskiin kaimalle ja tekee
30 äyriä 1.000 kirjaimelta. Kokous katsoi ehdotukson kelvolliseksi
niine muunnoksine kuin hallitus oli ehdottanut. Tämän
taksa-ehdotuksen pääkohdat ovat seuraavat: Lasku sivun latomisesta
tapahtuu pienten aakkosten mukaan siitä kirjainlajistn, jota työhön
tulee käyttää. Jollei rivissä ole täyttä paikkaa eteenpäin kulkevalle
kirjaimelle, niin pannaan yksi kiijäimen kapeampi merkki, joka
silloin laskotaan yhaoksi kirjaimeksi. Alettu sataluku kirjaimin’luetaan
täydeksi sadaksi. — Työaika määrätään korkeintansa Id tunniksi
päivässä 2 >(J tunnin seisahduksin ruoka-aikoja varten. Viikkorahalla
työtu tekevien alimmaksi palkaksi määrättiin Tukholmaa ja niitä
kaupunkeja varten, jotka ovat Tukholman pohjoispuolella 20 kr. seka
niitfl kaupunkeja varten, jotka ovat Tukholman eteläpuolella kr.
Odotusrahoja päätettiin maksettaviksi taksassa määrätyn alimman
palkan mukaan. Yliolkaisessa työssä oltaessa, kun sellaista
vaaditaan. korotetaan työpäivälaskun työajan loputtua kello 10 L päivään
sekä juhlapäivinä 50 pros. Kun ’työtä toimitetaan kello 10 jälkeen
i. n., lasketaan UKI pros. korotus. ’- Siinä, missä latojalle ei sovellu
kohtuullista toimitetun työn korvausta taksan määräysten mukaan,
maksetaan ajan mukaan 50 äyriä tunnilta. Paikullisprosoiittina
maksetaan sitäpaitsi! kunkin vuosineljänneksen loputtua Tukholmassa
ja niissä kaupungeissa, jotka ovat Tukholman pohjoispuolelta lo
pros. ja niissä kaupungeissa, jotka ovat Tukholman ’eteläpuolella 5
pros. yhteenlasketuista fcyönunsioista.
liroille kirjapuinonisäunille lähetettyjen kiertokirjeiden ja
myötäliitetyn taksan avulla tehdään tiedustelu, voitaisiinko heitit
pitää taipuvaisina tähän taksaan suostumaan. Tälliin annettaisiin
vastaus paikkakunnan liittokunta-osastolle, jonka velvollisuutena
olisi keskusteltu tästä asiasta asianomaisten kanssa. Osasto lähettiin
sittemmin vastaukset liitfnknntalmllitukselle, jonka tehtävänä nn
näiden perustuksella laatia lopullinen, vakava taksa. Jos hallitus
havaitsee ei tahtovansa yksinänsä antaa sellaista, niin
neuvotelkoon se tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja liittokunta reviisorin
kanssa.
Toista tärkeätä kysymystä, joka kuului näin: „Eikö
kokouksen tule lausua paheksuvansa sitä tapaa, jota hrat kirjanpainajat
nyt haijoittavot oppilaista otlaessansa^ käyteltiin myös tässä
kokouksessa. Tämä kysymys std seuraavan vastauksen: ..Kokous
lausuu paheksuvansa sitä tupaa, jota noudatetaan oppi laisia oiettaessa
ja pyytää Tukholman ja maaseudun liroja kirjapainonisiintiä ju
hoitajia’ luomaan enemmän huomiotansa oppilaistett Ottoon, erittäinkin
siilien, että näillä tulee olla täysin hyvä kansakoulusivistys ja vahva
ruumiinrakonnus sekä hyvä terveys; että alaikäisten tehtaissa
kiivt-tämisasotusta noudatettaisiin; että opnilaiset asetetaan ensi
oppi-aikansa kestäessä tarkkatuntoisten kirjanpainajain ohjattaviksi;
ettii urakkatyö heiltil loppuisi; että poinnjuoppihiisille omistettaisiin
enemmän huomaavaisuutta kuin tälliin asti on tapahtunut, sekä ettii
isännät katsoisivat oppilaistt-n tiedollista kasvatusta siveelliseksi
velvollisuudeksensa.
Sitäpaitsi pyytää kokous säädöksensä kiinnittää huomiota
siihen luonnottomaan isoon oppilasmäärään, jota otutaan palveluk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
