Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
KIRJAPAINOLEHTI
K-u 0
syiden vuoksi ei irtautuisi, niin autetaan tuma kastelemalla sen
takapuolta ja asetetaan levyn yhteydessä, kasteltu puoli
aluspuin, kuumalle uuninlaatalle taikka kuiyntnispainimel le Se
vesihöyry, joka tässä syntyy, tunkeutuu matrisin liipitse ja keventää
irtaumista. Jos matrisi tässä ei olo vabinkoittunut ja sitä
tahdotaan edelleen käyttää valamiseen, niin se silitetään huolella,
asetetaan hiuipiinälle rautalastulle keveän lyijysyrjäke (hlyateg)
painon alle uudestaan kuivumaan. Mutta levyä ei ainakaan
tule matrisin katissa veteen panna, sillä tässä irtautuu
ainoastaan päällimmäinen paperi, ja kirjasinten kaiverruksiin ja
muihin syvennyksiin jäiipi matrisinosia, joiden poistaminen neulalla
vaikuttaa suuren ajanhukan.
Kun nyt levyn valaminen ou päätetty, leikataan syrjät
tasaiseksi ja puhdistetaan. Levyt saattaa sitten kiinnittää joko
puualustaan taikka myöskin irtonaisille n. s. stereotypijaloille.
Levyjen korjaamisesta ou vielä muutama sana sanottava.
Jos huomataan virheitä taikka epäsuhteita
stereotypi-levyissä, täytyy ne oikaista. Levy puhdistetaan erittäin
huolellisesti, sillä juotos ei tartu likaisiin paikkoihin. Kulmikkaalla
korjausneulalla kairataan liipi siihen paikkaan, jossa esim. on
virheellinen kirjain, jonka jälestä läpi levyn takasivulla
levitetään kapealla veitsellä taikka pienellä viilalla, niin että uusi
kirjain saatetaan sisäänasettaa. Läpeä ei kumminkaan saa tehdä
liian suureksi, koska siinä tapauksessa ou vaikea asettaa uutta
kirjainta suoraan asemaan toisten kanssa. Kun tämä on tehty,
asetetaan levy muutaman kirjoituspaperi-arkin peittäuiälle
sile-älle rauta- tai kivilaatalle kaiverrus alaspäin, sisäänpantu
kirjain painetaau alas ja tähdätään pienemmällä kulmiolla. Jos
läpi on tullut; isonlaiseksi, niin että kirjain ei pysy paikallaau,
pistellään pieniä lyijylastiija syrjiin. Kirjaimen lähin ympäristö
raaputetaan kiiltäväksi veitsellä ja jnott.ovettä (sinkillä
kyllästettyä suolahappoa) sivellään sulalla. Kuumalla juottimella
sulatetaan ensin jäännösosa kirjaimesta, jonka jälestä paikka
tasoitetaan muutamalla lastulla pikajuotinta (jossa 011 10 osaa tinaa,
13 osaa lyijyä ja 7 osaa vismutia; sekoituksessa sulatetaan
rautakaidiassa ensin tina, sitte pannaan sekaau se pienennetty
vismuti ja, kun uämät molemmat metallit ovat yhdistyneet,
lopuksi lyijy). Jälelle jääneet epätasaisuudet viilataan.
Paitsi tätä korjausta tutkittakoon myöskin kukin levy,
josko erityisiä paikkoja tarvitsee kaivertaa tai enemmän
syventää, jotta erinäisettä vaivatta saa täydellisesti hyvää painosta.
Tämän tarkastuksen vaativat etenkin lomarivit, sisäänvedot ja
otsarivit. Tähän käytetään sellaisia kaiverrystikkeleitä, joita
pnunpiirtäjät 111. m. käyttävät.
Terveytem me.
■xjäulidas ,ju raitis ilma on yksi raittiin terveyden
kumooutiimut-35= töuiinunista ehdoista. Jos inhimillinen itselö tavalla lai toisella
011 sen puutteessa, niin luonto oi viivyttele tästä tehdä muistutustansa.
Katsokaa vain tuota isoa joukkoa ammattilaisin, joiden täytyy pitää
hyvänätisä ahtaita ja tomuisia työhuoneita! He eivät tosiaankaan
ole päivettyneitä eivätkä punaposkisia. Kalveus ja veltot
kasvoin-juonteet todistavat enempi kuin mikään muu, ett ei heillä ole ollut,
kateutta nostattavassa määrin, raitista ilmaa. Niin kyllä, hikinen,
usein kyllä enempi kuin kuumennettu työhuoneen ilma tekee sen,
että työntekijä tuntee jokaisen kylmäkkäämmän ilman lämmön
vai-.lteen vaivaavan itseänsä ja yrittää niin paljo kuin suinkin
mahdollista suojella siltä itseänsä." Ei siis ilmi» olekaan, että rintatauilit,
vatsanvaivat, kuumetaudit, jäsenten kolotus ja kurkkutaudit ovat
niitä kipuja, jotka enimmäst 1 tapailevat puheenalaisia työntekijöitä.
Tähän kuuluvat kirjanpainajatkin ja varsinkin
sanoiualehtieu-latojat. Tilastotiede on osottanut. että kirjanpainajat, mitä elämän
pituuteen tulee, ovat mitä Hudnoimniosasie. Sittekiiän emme voi
tämän todisteeksi luetella mitään kotimaastamme saatuja numeroita,
koska, meidän tietääksemme, ei kukaan, eivät edes kaksi meikäläistä
kirjan painajoidaii sairaus- ja hautausupukassaa, ole niin tyystin
seuranneet Suomen kirjanpainajani terveys- ja kuokrvaisuuHolnja. Hyvä
olisi, jos kotimainen tilastotiede, silloin kuin siitä kerran tulee
valmista! voisi esiin tuoda ilahuttavatnpia numeroita kuin
ulkomainen, mutta sitä on tuskin uskominen, kun todellisuus on
meikäläisissä oloissa osoittanut, että Suomen olot eivät ole olleet lai ole
paremmat kuin muidenkaan maiden.
Luetelkaamme muutamia tosiasioita, joiden oikeuden jokaisen
kirjanpainajan täytyy myöntää. Astukaamiuepa niihin kirjapainoon
hyvänsä pääkaupungissa tai uuuiseuduillo, min huomaamiin-, että
isoin työntekijämäärä on 20 ja $5 vuotensa välillä olevia henkilöitä.
Ne, jotka voivat ihailla sellaista ikiirt joka 011 Mli ja 45 vuoden
viilillä, näkyvät olevan vähemmän runsaasti edustettuina ja päälle
piiät-teksi ne, jotka ovat saavuttaneet Ui vuodon ja vielä isommankin
ijän, ovat, niin sanoaksemme, pian luetut. Jos vie la luomme
huomiomme rnsikBi mainittuun ikäluokkaan, joka on 20 ja 35 vuotensa
välillä, niin huomaamme, Ottä useimpien terveys näyttää jo olevan
murtunut. Tämän saamme tietää kotimaisista havainnoista.
Kysymmekö taas niitit ulkomaalaisella tilastolla saattaisi olla
tähän asiaan väittämistä, uiiu seit vastaus kuuluu, että latojaiu
neljännen osan keski-ijänpitiius on 2i> vuotta II kuukautta ja
painamin 2S vuotta II kuukautta. Puolet latojista kuolevat 3’J vuoden
2 kuuk. ikäisinä ja painajista 12 vuoden 7 kuukauden. Latojaiu
viimeisellä neljaiinesnsullu on keski-ikäuä 55 vuotta ja !) kuuk. ju
painajien <!5 vuotta. Tiistä käy selville, että ainoasii puolet
kirjanpainajista saavuttavat 3!) vuotta uBiksensä ja etlä vain neljäsosa
elää 5.’) vuottansa vanhemmaksi. Sellaisiin tuloksiin on
saksalainen tilastotiede tullut HU vuotta huomioita tehdessän.sii. jota tilastoa
olemme seuranneet ylempänä mainitsemissamme kohdissa.
Vertailun vuoksi mainitsemme vi e Iii lisäksi mitä „ Ruotsi tl
Kir-janpninotaiturien ja kirjailit en valajien sairaus-, hautaus- ja
leskien-apukussalla" 011 kymmenvuotisen toiminta-aikansa kestäessä esiin
näyttämistä. Mainittuna aikakautena on tämän kassan
osuiniesvai-uajain lukumäärit ollut seuraava, jaettuna erityisiin ikävuosiin:
Valunjaln 1 Vt ti. rrotcuttlliiku.
21) ja 311 vuoden välillä.............. ... 32,«
:u’„ aa „ ,. ............... . . 13,*
«-tn „ „ ................12,4
41 „ 4–» „ r .................12.4
•lii „ 51) „ „ .................. li,’J
51 „ 55 „ .........................ti.v
50 n Itll „ „ , ................. 7,tl
IKI vuoden ylitse...................... !),-i
58,8 prosenttia on niinmuodoin kuollut 40 vuottansa
nuoreiu-paua ja 77 pros. 50 vuottansa nuorempana. Ylipäänsä on
vainolain ilcä noussut 311 vuoteen, 5 kuukauteen ja 2SI vuorokauteen.
Erittäin latojiin niihdeu voitaneen näitä numeroita pitäil vielä
huonompina, kuu painajat, huomioutuou mukaan, voivat toivoa eläviinsä
vähintäänkin 5 tai i> vuotta ktiuveinmiu. Sekä latojat ettii painajat
ovat kuitenkin merkityt ylempänä olevaan tauluun.
Saman kassan tautieukatsaukseu aikakauden kestäessä, joka
011 vuodesta 1873—1882 saakka. 011 myös valaiseva. Se luettelee 35
eri tuudin syytä, joista tiissii kerromme seuraavat:
Salra* Ku.ilinttan
Tauti J» luinlnnintiMV. £alrti’l"ii viikkojen t«r»n»tnn
luku, litku. lukit.
liintatauti................. 124 t,l>81 37
Luuumurto ja jalan tai kiiden sairaus 105 117
Jäseuten kolotus............. 811 447
Vatsatauti........... -...... es 2411 2
Pahatauti.................. 54 318
Lavantauti ja muut kuumetaudit . . 30 112 2
Kurkkutaudit............... 21! «3 1
Muuastuuti................ 7 40 15
Aivon vieppo............. . 3 11 3
Lyijy myrkytys............. 2 4
Vanhuuttansa riutuminen....... — — 2
Ylempänä luetelluista numeroista, jotka ylipäänsä johtuvat
3111-henkisestä osakasmäärästä, käy selville, että rintatauti ’sekä.
lii-hinnii sitii, jalkojen ja kitsien kivut ovat olleet tiiitii, jotka ovat
enimmän tapailleet puheenalaisia osamiehiä. Hämmästystä
nostattava on se iso rintutautiin kuolleitten prosenttiiniiiirii, joka ön
tehnyt onemmiin kuin 57 prosenttia kaikista kuolleista yhteensä.
Mutta mikäs sitte lienee siihen syynä eltii tiimit ammatti "n niu»
tautinen ja kuolettava, kysy)’ asiantuntematon vallan varmaan.
Lääkärit ja ammattimiehet ovat, luoneet huomionsa tälle
kysymykselle ja ovat tulleet siihen päätökseen, että tiimiin syytä tllytyj
etsiii useista asianhaaroista, joista työhuoneistojen sopinintoin laatu
ja niiden epätervaellineu ilma 011 pantava ensi sijaan. Me olemme
jo kirjoituksemme alussa viitanneet siilien, että puhtaan ja raittiin
ilman puute tyohuoneistoissa vaikuttaa vuliingnllisesti työntekijäin
terveyteen. Tätä ovat suomalaiset kirjanpainajat saaneet
Kyllin kyllä kokea, varsinkin siitii pitäen kun meikäläinen
saiinmu-lelititoitai on saanut sellaisen vauhdin kuin sillä nyt 011. Noin 25
vuotta takaperin, kun maammo sanomalehtikiiliko vielä oli niin
sannaksemme kapalossa, nähtiin useampia koski-ikäisiä työntekijöitä
latojainpaikoilla kuin nyt. Sittemmin otettuina taajasta toistonsa
nenistä syntyneitten jokapäiväisten sanomalehtien palvelukseen, ovut
he, samaan tapaan kuin monilukuiset nuoremmat voimat, siinneet
menuil kaiken maailman tietä. Niiuliyviu öisin kuin päivinkin
harjoitettu työ on juuri tehnyt latoinolinonei.slot epäterveellisiksi, koskn,
ahtaita ja tarkoitukseensa naimattomia kuin ne useimmiten oval
olleet ja vieläkin ovat, on syntynyt vastuksia saaliakin niihin
riittävästi raitista ilmaa ja puhdistettujesi sinä lyhyenä aikana kuin
työlomaa kestää;
Epäterveellisyyttä on myöskin lisännyt, eikii vähissä määrin
olekaan, tuo tavanmukainen valaistus - kaasu tai vunriiiljy.
Kummallakin näillä valaistuskeinoilla on se ominaisuus, että ne ovat
erinomaisesti lämmittäviä. Kun nyt monta kaasu liekkiä tai
vuori-öljylamppua palaa yhtäliaavaa, kuumentuu työhtioneistojen ilma
melkoisesti. Korkea lämpömäärä ja kyliiiäiiarkuus, jota liitin
kuumassa huoneessa oleskelu vaikuttaa, tekee ^eiLpttä työntekijät
huolellisesti välttävät jokaista ilman hönkää ja pitävät liuolta sutii, että
huoneisto pyssy niin umpinaisena kuin suinkin mahdollista. Tärii
toimenpidettä työntekijäin puolelta ei voida moittiu eikii heillä leit■ 1
-tääkään, mutta’ tästä seuraa se. että ilma pysy \ hikisenä ja
epäpuhtaana koko sinä aikana kuin työssä ollaan. \
tinriöljyvalaistuksessa on sen ohessa se paha lmiassiuiM. ettjjjo ennestäänkin e nti
puhdas ilma pilaantuu vielä lisää valaistuksen vaikuttaman hajun knnttn.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
