Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 10
1889
KIRJAPAI NOLE HTI
HELSINGIN KIRJANPAINAJAIN YHDISTYKSEN ULOSANTAMA
Tilaushinta: Helsingissä 3 tn. vuodelta.
.Maaseuduilla 3 m ffll p. vuodelU
Ilmoituksia Jul» Islaan ali |>:stR petlU riviltä
suomalaisessa Ja ruoUalafjoiua painoksessa.
Yltsltijlsnumtrti: :hi penniä.
Helsingissä 25 p. Lokakuuta
Vailuunalainon toimittaja: A. FINANDER.
Tilauksin pääkaupunkina vastaan ottavat aslamlahct
kirjapainoina: tilaajat jn llniuiltajnt
mnam>u-«lullin suvaitkoot kääntyä Iira K. Nurdling’in
puoleen, llulvndstailslilairin kirjapaino
{Sohatl-inanMni, Fabianinkatu li, Helsinki.
IWMII«IIIIIIISIIIIWI
...........,HIHII III Ilmi Hl; IH’I n!,|:,l.....1.....1 H ...........
................
Puupiirrosten ja laattojen oikeasta käyttämisestä.
(Der Skreoti/peuristci.)
£$t§erra Franz Weber, ylikonemestari Buxensteiirin kirjapainossa
r • - 13orlin’issä, 011 äskettäin eräässä kirjoitussarjassu
kuviopaina-misesta huomauttanut herroille latojille miten tärkeätä, pn, että heille
annettuja puupiirroksia ja laattoja pidellään niin huolellisesti kuin
suinkin. Knikki kirjapainossa olevat laatat ja puupiirrokset, sanoo
hän. pitää liuvotettauiaan pellava- eli nourisöljvssii siksi kunnes
öljy on niihin täydellisesti imeytynyt. Tämä tukkien liuvottaminen
011 tarpeellinen senvuoksi että se estää kosteuden ja
ilmanvaihdok-sen niitä käyristämästu. Mutta valitettavasti nännit varokeinot
useimmiten laiminlyödään. Johtaja antaa puupiirrokset tavallisesti
latojalle, jolla ei useinkaan ole aikaa eikä kenties älyäkään pitäil
niistä minkäänlaista erityistä huolta. Jos latojalla ei heti olo
tilaisuutta tukkien käyttämiseen, asettaa hän ne lähimmälle piiraalle
paikalle, tavallisesti lähollä olevalle ikkunallo tai kehyslaudalle, jokn
ei suinkaan aina ole varsin kuiva. Jos taas useampia pienempiä
tukkia tarvitaan samaan teokseen, saapi usein nähdä miten nämä
viskellään sekosin johonkin laatikkoon, josta latoja sitten hakee ja
kaivan. siksi kun hän sieltä löytää sen minkä kulloinkin sattuu
tarvitsemaan. Että täten tukin hienot piirteet ja reunat
loukkoantu-vat 011 selvä. Myöskin ladoltaan katkaisemisessa tulevat
puupiirrokset pahasti vahingoitetuiksi siten, että märkä lndelma on taajasti
sen vieressä. Jos tukki tähän saakka on ollut suorakulmainen, niin
käyristyy se nyt varmaan. Oikeastaan ei tukkeja pitäisi painamaan
kehykseen ennenkuin se on painovalmis. Tyhjät aukot voipi
täyttää lyijysyvjäkkeillii tai 11. s. „pesutöukillä" ja korehtuuriin saattnu
kiinnittää irtonaisia kuvia. Ne tälliin tarvittavat kuvat voipi painaja
tehdä puikkuusarkkeja ottaessaan. Tämä menettely täyttelemisessu,
joka aina tapahtuu suurempia kuvia käyttäessä, pitäisi tässä tulla
säännöksi. Kuitenkin tulevat enimmästi kaikki tukit, suuret
niinkuin pienetkin, uudet niinkuin vanhatkin, arvelematta ludelmaan
katkaistuiksi ja koska sitten korehtuurinvetäjä tai vanhempi oppilas
vetäii kprehtmuin, täytyy niiden tukkien, jotka ovat korkeammat
kirjasimia, nähtävästi saada vahinkoa, jota vastaan toiset
matalammat eivät tule näkyviin. Viimeksi mainitut täytyy latojan ottoa ulos
jo kohottaa allepanolla, joka on erittäin vaivaloista ja sitä paitsi
aina uudistettava seuraavissa korehtuurin vedoissa. Uudet
puupiirrokset, jo Uuitat vaativat erityistä huolta ja tarkkuutta tullakseen
kelvollisiksi painamisiin. Tukkia älköön pantako koskaan lappeelleen,
vaan asetettakoon aina syrjälleen, niin että ilma voipi vaikuttaa
yhtäläisesti kummallekin puolelle. Säilyttämiseen valittakoon sellainen
paikka, jossa ilma ei vaihtele. Lämmitysuunien ja -johtopiitlden
läheisyyttä tulee välttää, samoin ovia ja ikkunoita. Lämpöä
vahingollisemmin vnikuttao puuhun kosteus. Mihinkään muuhun ei tämä
ole niin vahingollisesti vaikuttava kuin painolaattoihin, koska sileä
pinta 011 viilttftmätmn ehto hyvän painoksen syntymiseen. Jokaisen
tilaajan pitäisi vootio puunpiirtäjältä tui sinkinsyövyttäjältä
(zink-ätsore) laattojani! tarkalleen kirjasi nkorkeuteen ja suorakulmaisiksi,
eikii, kuten usein tapahtuu, vastaanottaa sellaisia ilman mitään
järjestelmää. Puuupiirtäjiiiu ja sinkinsyovyttäjäin hutiloitut, teokset
saattavat ryöstää kokonaisia työpäiviä kirjapainon omistajalta.
Yi-noon höylätyt tukit antavat aihetta ikäviin häiriöihin, huippuihin
ja makulatuuripainoksiin, vieläpä tukkien turmelemiseenkin, kun
irtonaisia telojen repimiä kirjasimia heittäytyy niihin ja silinteri ne
pusertaa sisään. Painetut puupiirrokset ja sinkkisyövytykset
puhdistettakoon petrolilla, tärpätillä tai benziirillä, johon tarkoitukseen
älköön kuitenkaan aivan kovaa harjaa käytettäkö. Käyttämisen
jälkeen pitäisi syövytyksia hierottamaan jollakin rasva-aineella. Lipeätä
älköön käytettäkö puhdisteissa. Jos kehyksessä 011 useampia
puupiirroksia, niin pestäköön koko kehys 1 odelmineen benziirillä; jos
siinä vaan on joitakuita niin ne ovat, ulostettavat jo pestävät
erikseen. Tyhjät aukot kehyksessä ovat, täytettävät lyijysyrjiikkeillä tai
„posutöiikilläu, jonka jälkeen sitä saattaa lipeällä puhdistaa.
Ulos-otetur tukit ovot tarkoin siivottavat pehmeillä liinarievuilla ja sitten,
kuten jo mainitsimme, asetettavat syijälleen kuivumaan. Jos näitä
ei lähi-ojnssa tarvita, ovat ne huolellisesti käärittävät pehmeesen
paperiin, joka liisteröitään syrjistä kiinni. Paketin päälle liisteröi tään
tukin kuva, joka sitten helposti ilmoittaa mitä suojelevan verhon
alle 011 kätketty.
-T^jp-
Matkakertomus
allekirjoittamien Fariiginnäyttelössä käynnistä v. 1889 Helsingin
Kirjanpainajain yhdistyksen apurahalla.
Kun allekirjoittanut, Kirjanpainajain yhdistyksen
stipendio-komitean päätöksen mukaan kokouksessa iii p:nä Toukok. 1&B9, sai
Yhdistyksen latojille määrätyn stipendion Pariisin näyttelössä
käyntiä varten, tahdon ininä täten täyttää stipendion antoon liitetyn
ehdon: lyhyesti laaditun matkakertomuksen.
Neljiin valtion stipendiaatin seurassa tapahtui matkustus sinne,
joista vksi taisi englannin kieltä. Me matkustimme Helsingistä Ui
p:nä Kesäk. Tukholman, Malinö’11, Stralsund!in, Berlin’in, Frankfurt
am Moin’in ja Metz’in kautta Pariisiin, jonne saavuimme aamulla
21 p:nii Kesäk., IN tunnin kuluttua Helsingistä lähdettyä.
Seuraavana päivänä, 25 Kesäk., kiivimme n&yttelöön. Ensin menimme
Suomen nuyttelö-osnstoon, joka on saanut edullisen paikan; se
nimittäin sijaitsee lähellä näyttelön keskustaa ja suurta Ei neltornia erään
suuren kiertotien varrella näyttelön piirissä. Painotuotteita täällä
oli näytteillä kolmelta toiminimeltä. nimittäin J. C. Frenckell ja
Poika kirja- sekä (i. Sundman ja F. Tilgman kivipainotuotteita.
Edelleen kävelimme sinä päivänä vähän kaikkialla tuon mahtavan
näyttelön alalla, smivuttaaksemme vähäisen kiisityksen uiitä kaikkea
siinä onkoon nähtävänä. Iltapäivällä vhdvimnio taas Suomen
osastossa, jossa käännyimme Suomen näyttelökommissarion, hra
Lon-den’in puoleen ja pyysimme häneltä ennen lähtöämme saada
todistuksen käynnistämme näyttelössä, jonka todistuksen viikon lopulla
saimmekin. Seuraavat päivät kulutettiin etupäässä käynnissä
ole-vnin paininten katselemiseen koneosastossa. Siellä painettiin muun
muassa toiminimi Marinoiii’11 näytteille asetetuilla rotarionipainimiila
kaksi päivä lehteä, Le Petit Journal ja Le Figaro, joita juuttiin
näyt-telössäkiivijöillo ilmaiseksi, ynnä muita painotuotteita
kolmt,’kymmen lukuisista kirja- ja kivipainopainimista. Samassa osastossa
oli myöskin Lagernian’in latomo- jo purkouskone, mutta vaikka minä
monituisia kertoja kävelyilläni koneosastossa olin sen luona, niin
en kuitenkaan onnistunut näkemään sitä liikkeessä. Vielä oli siellä
kaksi kirjasinvolimoa toiminnassa runsaine ja vaihteleville
kirjasin-näytteineen, sekä monenlaisia kirjansitojille tarpeellisia koneita ja
aseita, tai lyhyesti sanoen kaikell riista konerokon 11 uksen alalla,
pienimmistä paperossikoneista aina suurimpaan ja tukevampaan
rauta-sorviin asti. Graiillisessu taideosastossa oli näytteillä muun muassa
kirjoja ja kilikelloista pikkupainpsta, yksinkertaista ja koristettua,
noin sadalla eri kielellä. Eiueltornin toiseen kerrokseen oli
myöskin kirjapaino asetettu, jossa jokn päivä painettiin ylimääräinen
numero Le Figaroa, pääasiallisesti sisältäen pienempiä uutisia
nilytte-löstä ynnä nimiluettelon niistä, jotka olivat nousseet torniin ja
piirtäneet nimensä sitä varten olevaan kirjaan.
Pariisissa ollessani lähdin minä muoona päivänä erään valtion
stipendiaatin, kirjanpainajan, sekä ,,englantilaisen" tuikkimille
seurassa Marinon’in konepajaan, jossa meitä kohdeltiin erittäin
ystävällisesti jo johdettiin ylfympäri hänen suuria tehtaitansa. Muun
muassa oli siellä nähtävän arvoista tekeillä oleva rotationipniuin
englantilaista Graphics-nimistä sanomalehteä varten, jonka tulisi pai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
