Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Nro 11
KIRJAPAINOLEHTI
43
että vaikka kirjapainotaito Suomessa ei olekkaau niin vanha kun
monessa muussa maassa, niin tiedettiin täällä kuitenkin aikaisin
kyllä, että semmoinen taito oli olemassa. Tuskinpa oli 48 vuotta
kulunut kirjapainotaidon esiintymisestä kotimaassaan Saksassa, kun
jo ensimmäinen, Suomen kirkkoa varten aiottu, teos tuli päivän
valoon. Se oli latinankielinen messukirja eli missaali. kuten sitä
siilien aikaan nimitettiin. Tiimän 207 foliolehtOä sisältävän teoksen
painoi, Turun piispan Conrad Bitzin toimesta, kirjapainaja
Bartlio-lomeus Gotban Lybekissä v. 1488. Samaan aikaan oli Strengniisiri
piispa painattanut samanlaisen inessukirjan. josta Suomea varten
aiottu painos oli ylipainos. Sittekun esitelmiin pitäjä oli maininnut
yliopiston kirjastossa löytyviistä kappaleesta mainittua kirjaa, kertoi
hän sen typografisesta asusta, josta kävi selville, että kirja aikoinaan
lienee ollut koruteos, ja että se nytkin vielä tuottaa kunniaa sille
kiijapainolle, josta se on lähtenyt.
Tämän kirjan julkaisemiseen pysähtyikin suomalainen
kirja-tuotteilu 34 vuodeksi, kunnes v. 1522 uusi latinankielinen teos
ilmestyi. Se oli Ruotsissa painettu kirkkokäsikirja, joka yleiseen on
tunnettu nimellä „Manuale Aboensis". Kirkko, joka siihen aikaan
oli melkein ainoana sivistyksen edustajana, oli siis ainakin nimeksi
kääntänyt huomionsa tälliin uuteen taiteesen, mutta jotain toimia
sen eduksi tai edes yritystäkään kotimaisen kirjallisuuden
aikaansaamiseksi ui kuulunut. Jöns Budde nimisen muukin merkillisiä
ruotsinnoksin »arvokkaasta ja konstikkaasta latinasta" ei voida lukuun
ottaa, koska hiin teki ne pääasiallisesti tyydyttääksensä Naantalin
luostarissa asuvien uskoveljiensä ja sisariensa tarvetta.
Kirjapainotaito olisi niinmuodoin varmaankin meillä jäänyt pitkiksi ajoiksi
käyttämättä, jollVi uskonpuhdistus olisi ruvennut tekemään
mullis-tuksiansa kirkollisella alalla. Latina oli siilien saakka ja vielä kauan
uskonpuhdistuksen jälkeenkin kirkon ja oppineiden etuoikeutettuna
kieleltä. Suuri kansanenemmistö sitä tietysti ei ymmärtänyt.
Uskonpuhdistuksen levittäjät, jotka tarkoittivat ylitä hyvin alhaisten kun
ylhäistenkin hyvää sopun Jumalansa kanssa, eivät voineet ajatella
että Jumalan ja ihmisen välillä pitäisi olla joku yksinoikeutettu kieli.
Sen vuoksi tahtoivat lie asettaa kansojen kielet luonnollisiin
oikeuksiinsa. Latinan täytyi" niinmuodoin vähitellen väistyä ja kirjallisuus,
joka siihen saakka oli liikkunut pääasiallisesti kirkollisella alalla,
alkoi kehittyä monipuoleisemmuksi. Yksi uskonpuhdistajista
Suomessa oli Mikael Agrikolo, joka oli opiskellut \Vittenbergissii
Lu-theruksen personoi Iisan johdannon alaisena. Päätettyänsä opintonsa
ulkomailla, tuli hän kotiin Turkuun ja rohkeni heti ruveta
käyttämään silloin vielä kehittymätöntä ja käyttämätöntä Suomen kieltä
kirjoituksissaan ja painettuna. Tästä rohkeudesta lienee häntä
moitittu, arvellen ettii Jumalan pyhä sana tulisi saastutetuksi jos se
laskettaisiin suorastaan kansan käsiin, mutta Agrikola lohdutti
levottomia vakuuttaen, että
,jKylte se e.uule Somen kielen
Ioca ymmerilhu caickein mielen".
Kirjojen painattaminen ei kuitenkaan ollut niinkään helppo
osia Agrikolon aikana, sillä painattaminen, jota ei kotimaassa voitu
tehdä, oli yhteydessä monenmoisten vaikeuksien kanssa. Mainittavaa
menekkiä kirjoillensa ei hiin myöskään saattanut toivoa, koska kansa
ei ollut lukutaitoinen. Kaiken tämän lisäksi puuttui häneltä rahoja,
jonka vuoksi hän kuninkaaltakin pyysi apua yrityksiinsii. Epävarma
On jos lillu sai apua. Kaikesta päättäen näyttää siltu kun Kustaa
VVnasa ei olisi oikein suosinut suomalaisten kirjain painat tornista.
Lupaa Uuden testamentin painattamiseen saatiin kauan odottaa ja
melkein samoin oli Psaltarin käännöksen laita. Että
painatuskustannukset eivät olleet pienet, huomataan siitäkin, että Agrikolau
täytyi pitiiä kappalaisensa Tukholmassa valvomassa painamista, joka
toimitettiin kuninkaan omistamassa kirjapainossa. Niin oli ainakin
laita testamenttia painettaessa v. 1547. Kaikki nämät vaikeudet
voitti kuitenkin Agrikolo erinomaisella lujuudellaan ,ja toimitti
toisen toistaan suuremman teoksen julkisuuteen. Tiissii luetteli
esitelmän pitäjä kaikki Agrikolon julkaisemat teokset, alkaen
„Abc-kiriausta, jonka arvollaan ilmestyneen v. 1542 ja lopettaen luinen
v. thö2 julkaisemallaan teoksella „Ne Prophetat. Hoggoj. SueharJa.
Maleae.hi", anmeu niiden johdosta kaikenlaisia tietoja. Kuinka lavea
Agrikolau kirjallinen toimi niinä kymmenenä vuonna oli, nähdään
parhaiten siitä, että hänen painosta julkaisemat teoksensa nousevat
yhteensä 244:n kahdeksan- jo nelitaitteiseen arkkiin. Muut tärkeät
toimet vaativat kuitenkin Agrikolau elämiin ehtoon ja vetivät hänet
pois hänelle rakkaiksi käyneistä kirjallisista toimistaan.
Paluumatkalla Moskovasta, jossa hän oli ollut lähettinä, kuoli Agrikola äkisti
Uudellakirkolla liuhtik. !) p:nä 1557. Hänen alkamaansa kirjallista
tointa jatkoi tosin P. Juusten, mutta, vaikka hänelläkin on osansa
Suomen sivistystyössä, ei hän kuitenkaan näytä olleen tähän asiaan
niin innostunut kun Agrikola.
Sitten kertoi esitelmiin pitäjä Jaakko Suomalaisen, Hemmingin,
Ljungo Tuomaanpojan, Eerikki Sorolaisen. Messeniuksen ja
Forssiuk-sen kirjallisista toimistoja mainitsi Kaarle EX:n asettamasta
raamattu-komiteasta sekii lopuksi Turun papiston v. 1(117 Kustaa Aadolfille
tekemästä anomuksesta saada kutsua kii-jopainnjo Johon Rausnerin
Turkuun painamaan kativan aiottua ja ikävällä odotettua
suomenkielistä raamattua.
Weilin S Göösin osakeyhtiön uusi tehdasrakennus.
’arempia ja ajanmukaisempia työhuoneita työmiehille! Tämä
toivomus on viime aikoina ollut yleisenä keskustelualueena
niin yksityisten kuin ori ammatti-yhdistyksienkin kesken. Ja
epäilemättä ajanmukaisten työhuoneuksien puute on ollut yksi mitä
kipeimmin tunnettu ja pikoisintu parannusta vaativa epiikoilta
työ-mies-oloissamme, jonka vuoksi me ilolla tervehdimme jokaista
yritystä tämän epäkohdan poistumiseksi.
Weilin & GöösHn osakeyhtiö erittäinkin on ansainnut
työ-miestensä kiitollisuutta siitä innosta, jolla tämä yhtiö, suuria
kustannuksia uhraten, on koettanut saada tehtaansa" työhuoneet niin
ajanmukaisiksi ja terveydelliseltä kannalta täysin tyydyttäviksi kuin
suinkin mahdollista on toivoa.
Emme luulo pitkästyttäväänne lukijoitamme, jos tässä
laveammalta kerromme erityisyyksiltä tiissii suiiremmoisossn laitoksesso.
Aloittakaamme sentähden käyntimme tässä 5-kerroksisessa
rakennuksessa, tarkastelemalla ensin ensimmäistä kerrosta. Tässä
kerroksessa on konehuone, jossa on 12-hevosvoimainen höyrykone, jolla
käytetään kaikki tehtaassa löytyvät, niinhyvin kirjapaino- kuin’
kir-jansitomus-koneetkin. Sitii paitsi tässä huoneessa vielä sijaitsee yksi
8-hovosvoimuinen höyrykone, joka käyttää dynamokoneträ tehtaan
valaisemista varten sähkövalolla. Näistä koneista johdetaan jo
käytetty höyry liinipöjohtoputkia myöten ori kerroksiin; tehtaassa
nimittäin lämmitetään kaikki huoneet höyryllä. Jos täältä lähdemme
tehtaan slsällekäy tiiviistä tarkastamoon itse tehdasta, niin huomaamme
heti sisälle tultuamme, oikealla puolella käytävää vaatehuoneen,
johon työväki saa jättää päällysvaatteen sn. ennenkuin menevät kukin
työhönsä. Melkein vastapäätä vaatetusliuonetta on toinen suurempi
huone, johon useampia pienempiä laitoksia on sijoitettu, niink.
paperin kostutus, pakkausprässi painotuotteiden silittämistä varten,
painettujen kehiöiden huuhtominen, tolnhydyn keittokoneet.
liiman-Keitto n", m.
Toiseen kerrokseen tultuamme näemme käytävässä kaksi ovea.
Vasemmanpuoleisesta ovesta sisälle mentyämme tulemme
kirjapainon konttoriin, jossa faktorilla on paikkansa. Toisesta ovesta sisillle
mentyämme tulemme suureen nelikulmaiseen huoneeson. joka on
oven kontto yhteydessä edellä mainitun konttorin knnssa, ja jossa
toistaiseksi säilytetään ainoastaan välivarastot, tela kaapit y. m.’
Tiimiin takana on pitkä soli. jossa kaikki kirjapainon pikapainimet
sekä yksi kaksisylinterinen satinoimuskalonterr sijaitsevat.
Kolmannessa kerroksessa ovot huoneet järjestely t samoin kuin
toisessa kerroksessakin. Ensimmäiseen huoneeson on sitomatohtaau
taite-osasto sijoitettu; sitäpaitsi tässä huoneessa on kolme
höyryllä käytettävää nitomakonetta, joista yksi on nivan uusinta
lanttia. Tämän huoneen takana on kustannustoimiston kirjo
varasto-sokii kirjapainon ja sitomatehtann hienompien paperien varastohuone.
Viimeksi mainitusta huoneesta johtaa ovi oraäsen talossa tuo 22
saman kadun varrella olevaan sivurakennukseen, jossa yhtiön
pääkonttori ja isännöitsijän huono toistaiseksi sijaitsee. Tiimän lisäksi
tiissii sivurakennuksessa vielä löytyy tehtaan viivan s-,
pagineraus-ja porlbreraiisloirokset.
Neljännen kerroksen muodostaa ainoastaan yksi suuri huone,
jossa varsinainen sitomatehdas sijaitsee, sivumennen mainittakoon,
että tämä sitomatehdas lienee suurin ja koneittensa puolesta
parai-ten varustettu maassamme.
Etiiuunin meidän huomiotamme puoleensa vetävä lienee
kuitenkin latomasali 5:ssii kerroksessa. Tämä kerros muodostaa samoin
kuin neljäskin kerros ainoastaan yhden huoneen lattinloajuudeltaaii
noin 2,5U0 neliöjalk.i Mutta enemmän kuin tiimän huoneen suuruus
vetää huomiota puoleensa se erinomainen valoisuus ja siisteys, joka
täällä vallitsee. Ikkiuioita, joita on sijaitsevat kummallakin
pi-tuusseinällä, joten huoneen kaikki osat saavat tarpeeksi
päivänvaloa. Seinät ovat täällä samoin kuin sit.oniotohtoussokin sisäpuolelta
laudoitetut, jotta uusien kiviseinien kosteudesta seuraavan
epäterveellisen ilman vaikutus voitaisiin tehdä niin pieneksi kuin suinkin.
Omiansa tekemään huoneen valoisaksi ja niiellyttäväksi on vielä
sekin seikka, ottä seinät eivilt ole maalatut, vaan ainoastaan
vernissatut. Kasriregalit ovat asetetur riviin kummullekin puolen
huonotta, aina kaksi, paikoin kolmekin vierottäin, joten täiillii on tilaa
hyvin 3">—|o latojalle, sittenkin vielä useimmilla on kaksi
kastire-galia hallussaan. Pimeän tullessa valaistaan huono
sähkölampulla. Erityistähuomiota vetää puoleensa vielä Sehelter <Vr
Giesec-ke’11 luona "Leipzig’issii valmistettu varovaisuuspendelillä varustettu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
