Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 4
1S90
KIRJAPAINOLEHTI
HELSINGIN KIRJANPAINAJAIN YHDISTYKSEN ULOSANTAMA
Tilaushinta: Helsingissä 3 m. vuodella.
Postilaitoksina .1: fit); toimitukselta tilattua !l: 00 lri«U«ldu).
tlmnlluksUl Julaistaitn !H> pissii potltl rlvlltii ilevovs >
sivua, -Hiontalaitepa ja ntotsalnl»e«sa painoksessa.
Yksittfimutncra: IMI peuniil.
Helsingissä 25 p. Huhtikuuta
Vaituunalainon toimittaja. A FINANDER.
Tilauksia pääkaupungissa vastaan oltavat a.-latuicliet
kirjapainoissa; Ilmoittajat ja riutisldotllaajat
inaa-Mmdullla HUvaitkool kniiulya Iira E. NortlllngMn
puoleen, Helsingin Sontrnallpalnn, Fabianinkatu ti,
Helsinki.
Väripainokcsta kirjapainon pikapainimissa.
Alexander IValdotcilta.
Matk. ;i:t’cn n:uont.
S. "Värilaatsista.
Viilin- aikoina ovat väripainokset puupiirroslaatoilla sekä etsa-
tuilin ja kaivon-etuilla metallilaatoilla tulleet yhä
yleisemmiksi, ja ovatkin kirjapainot näiden painoksien suhteen kehittyneet
jokseenkin korkealle kaunalle.
Näitä painaessa käytetään kahta eri tapna._ joista toinen on
yksinkertaisempi, toinen taas monimutkaisempi. Yksinkertaisempaa
tapaa käytettäessä ovat kaikki varjostukset n. k. pääpiirroslaatassa
ja saavat" värit riiteli tasaisen vivahduksensa vasta sitten kilin
piiii-piirroshuitta viimeksi on painettu. Useat painajat kumminkin
käyttävät päinvastaista tapaa, siten lieventääksensä kuvan vahvempia
piirteitä. Tavallisesti ei näitä laattoja painaessa myöskään käytetä
pohja- eikä päällisviirinä vahvasti esiintyviin mustaa väriä, vaan
mieluimmin ruskeata tahi muuta sopivata väriä (sinisen-mustaa,
violettimustaa j, n. e.).
Vaikeamman menettelyn mukaan varjot useimmissa
tapauksissa eiviit muodostu viivoista ja risti vii voista piläpiirroslaatoissa,
vaan tehdään ne värilaatoilla kuten kivipainoksensa. Sileät pohjat
ja pisteet tulevat tässä enimmin käytäntöön vaan myöskin usein
suoria ja ristiViivoja. Tavallisesti ovat nämä, etenkin vaaleammat
osat, suorastaan kaiverretut talu etsatut sileään laattaan. Tällaiseen
painokseen tarvitaan tietysti suuri määrä laattoja, etenkin jos
samasta väristä usein käytetään kahta eri vivahdusta, vaaleampaa ja
tummempaa. Tällaisissa tapauksissa, etenkin jos on painettava
jokin kuva, on paras ensin tehdä väritetty piirros paperille, joten
pa-raiten voi huomata miten eri värit toisiinsa verraten soveltuvat.
Kuvan piirteet saatetaan sitten tavallisella tavalla tahi myöskin
valokuvauksella puulle; tiimiin jälkeen piirtäjä täydentää kuvan
sekii varustaa sen varjoilla, jonka jälkeen se kaiverretaan puuhun.
Yksinkertaisemmissa töissä aina tehdään varjostukset
pääpiirros-laattaau, kuten edellä mainitsimme, ja painetaan, kuten myöskin jo
mainitsimme, jollnkin vähemmin silmiiänpistävällä viirillä, esim.
ruskealla, jotta saataisiin joku varma peruste toisien värien asettamiselle.
Jos n. k. pöitpiirroslaatta painetaan viimeiseksi, on siitä,
toisien värien sovittelemista varten, ensin otettava useita niiyteotteita.
Täten on myöskin meneteltävä, jos ei pääpiirroslaatassa ole
varjostuksia tahi jos tätä ei käytetä muuhun kuin ainoastaan
helpoitta-maan muiden värien sovittelemista oikeille paikoilleen.
Yksinkertaisin tapa värilaattoja käyttäessä on tehdä ne tarkalleen
yhtäsuuri ksi kuin pääpiirrosiaatta sekii suorakulmaisiksi. Jris riyt otteet
pääpiirroksesta ovat asetetut punktuureihin, asetetaan viirilaatat
päiipiirroslaatnn sijaan, ja tehdahn näille siten ylipainos
pääpiirroksesta, joten kaikki tulee helposti paikoilleen sovitetuksi. Näihin
täten saatuihin ylipainoksiin tehdään sitten kullekin viirille ja laatalle
tarvittavat varjostukset, jonka jälkeen ne kaiverretaan.
Sinkkiin etualat laatat kirjapainon väripni nosta varten
piirretään joko suorastaan siukkilevylle tahi myöskin tehdään kuvat ensin
kivipainossa ja viedään siitä sitten ylipainoksen kautta sinkille
etsattavaksi.
Korkeimmalle kehittynyt väripainos tehdään nykyään laatoille,
jotka ovat valmistetut valokuvauksen ja autötypiau ja sen jälkeen
etsauksen avulla. Autotypia hienoine pisteineen on kieltämättä
paras ja myöskin enin käytetty tapa tähän tarkoitukseen.
Viime nikoina on ruvettu valmistamaan värilaattoja myöskin
liisteröimällä useita kartonipalasia päilllettäin, etenkin jos on
tarkoitus valmistaa yksinkertaisempia pohjapainoksia. Tällaiset laatat
ovat erittäin käytännöllisiä, sillä millä voi, jos ne nimittäin ovat
hyvin valmistettuja, varsin hyvin painaa 2,01*1 kpl. ja enempikin.
Näitä valmistetaan seuraavalla tavalla: hyvällä liisterillä
liisteröidään 8—5 kartonikappaletta tasaiselle puuiuutalle, joka on likimiten
kirjasimen korkuinen, jonka jälkeen tämän annetaan kuivaa kovan
pomon alla kiisi-, silitys- tai kopioimispuristimessa. Silityspahvia,
Kartnnipäällyksollii rahi ilmankin sitii, voi usein menestyksellä
käyttää tähän tarkoitukseen. _ Sitäpaitsi on myöskin sellulosa
käytännöllinen aine tähän tarkoitukseen, se kun on erittäin vahvaa ja
sileätä. Jos tahdotaan leikata piirroksia kortoni-, sellulosa- tahi muille
laatoille, tehdään niille ensin vahva ylipainos jn sitten leikataan
piirros terävällä veitsellä. " ’ (Jatk.i
–-
Frans Oskar Licvvondal
+
Maan grafilliset ammatit ovat tuna vuonna saaueet tuutuvia
^. _ iskuja. Vanhat, vankat pylväät kukistuvat
kukistumistaan. Äsken peitettiin kahden kelpo kirjanpainajan hauta
ja nyt on taas ehditty avanmaan ja sulkemaan eriiiin
kivi-painonalalla itsetoimivan mielien leposija. Torstaina tämän
kuun 17 p:nä aamulla kuoli täällä nimittäin Liewendaliu
kivipainon omistaja kivi piirtäjä Frans Oskar Lieirendal lj-hyen ajan
sairastettua. Vainaja, syntynyt Tukholmassa 27 p:nä Helmik.
1818, jossa isänsä, Samuel Lie\vcndal, oli knltaaja, antautui jo
nuorena siihen ammattiin, jonka hän sitten omisti kuolemaansa
asti. Äidin nimi oli Sofie, synt. Sjöström. 17 vuotiaana tai v:na
1835 muutti L. Helsinkiin ja sai siellä paikan kivipiirtiijänä
vuorimestari Teugströnvin kivipainossa, johon häntä pyydettiin. Pian
sen jiilkeen uskottiin painon johto hänelle. Noin v. 18-41
vuokrasi L. kivipainon ja 26 p. Huhtik. 1845 osti hiin sen
omakseen. Painon jouduttua L:n haltuun, muutti hän sen silloiseen
Sundberg’in taloon Katarinan ja Aleksanderin katujen kulmassa.
Sieltä muutettiin paino nyk3’iseen WiUstedt’in taloon
Aleksanderin ja Mikon kadun varrella. Useita vuosia oli se siellä. 27 p.
Helmik. 1S49 otettiin L. Suomen kansalaiseksi ja ne
kivipaino-tuotteet,; jotka painosta siitti lähtien ovat ilmestyneet, kantavat
nykyisen toiminimen. Kun L. 40 vuotta sitten osti Weckstrom’in
talon Länsi Esplanaattikadun varrella, muutettiin kivipaino sinne
ja siellä se on siitä asti ollut. Useat vuodet oli L. yksinään
kivipainaja maassa ja sai erään aikakauden painaa
setelirahamme. Vanhimmalle pojallensu Alfred nntoi L. 1873 painon, jonka
johdon tämän aikaisen kuoleman kautta vanhuus otti haltuunsa
ja hoiti viimeiseen asti laitosta. Vainaja, joka oli ammatissaan
taitava, olennoltaan voatiniatoin, onnistui ahkeralla työllä
vuosien kuluessa koota itselleen melkoisen omaisuuden. Häntä
suree lähinnii puoliso, synt. Lundberg, jonka kanssa hiin sitte
vuoden 1843 on ollut yhdistetty, sekä 2 poikaa ja yksi tytär. —
F. O. Lie«-endal’in hautaus tnpahttii 21 p. t. k. Ruumiin
siunasi pastori J. Sihvonen. Haudalle laskettujen seppeleitten
joukossa huomattiin myöskin muuan suuri sellainen vainajan
työväeltä. Paulin kuolleen tomulle!
-^kST-
Viittätoista vuotta nuoremmista lapsista ja niiden
käyttämisestä ammateissa.
muiatintarkastajan alotettun kiertokulkuansa, tuntuu uusi
laki työväen suojelemisesta teollisuusammateissa siellä ja
täällä jo näyttävän elinvoimaansa. Säädäntöä, koskeva 16
vuotta nuorempia lapsia, tullaan, jahka siihen on ehditty
yleisemmin tutustua, epäilemättä moittimnau juuri siltä taholta, jonka
parasta silla on tarkoitettu. Monilapsiset vähävaraiset
perheenisät ja usea köyhä leski tulevat olemaan ensimmäiset, jotka
lausuvat tyytymättömyytensä näistä uusista säädännöistä.
Tähän asti 011 näille käynyt laatuun toimittaa lapsensa hyvinkin
aikaisin johonkin oppiin, muttajcuinka nyt käynee, kun 15 vuotta
nuorempia lapsia ei saa pitää työssä kauvemmin kuin 7 tuntia
päivässä jo ammatinharjoittaja sitä paitsi on velvoitettu hnoleli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
