Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
lö
KIRJAPAINOLEHTI
X:o <> KIRJAPAINO LEHTI
timaan työhöusä otettujen lasten kouluttamisesta, koetamme tässä
alempana huomauttaa. Jos kaikki muodostuisi todellisuudessa
lainlaatijan ajatuksen multaan, niin asiasta ei olisi mitään
sanomista ja varattoman vielä vähemmän siitä nurisemista, kuu
ammatinharjoittaja on velvoitettu jakamaan kasvatuksen hänen
kanssaan. Hyvä olisi jos hän niin vain ottaisi tämän uuden
velvoituksen päällensä. Me puolestamme rohkenemme epäillä tätä.
Yksi ja toinen kaunis poikkeus ei kuulu tähän. No rettelöt, joita
ammatinharjoittajilla jo on velttojen oppilassuhteiden johdosta,
tulevat, kyllin pidättämään häntä antaumasta edelleen
velvollisuuksiin, jotka kietovat hänet vielä enemmän epäseilckoiiiin,
etupäässä jo senkin vuoksi, kun häntä uhataan mahdollisista
laiminlyömisistä aina 700 markkaan nousevilla sakoilla.
Voimassa olevien määräysten mukaan tulee todellisuus varmaan
muodostumaan niinikään, että hoidon ja kouluttamisen — joka
viime mainittu enimmiten on suoritettu jo 13 ja 14 vuoden
iällä — saavat kodit kustantaa, ellei yksityinen
hyväntekeväisyys tule väliin, ja kun koulutus on päättynyt, ottaa
ammatinharjoittaja lapset sillä lisäehdolla, että ovat täyttäneet 15
vuotta. 13 ja 15 vuoden väli-aika, jota korkeamman
kansa-koulukurssin päätettyä ei enään tarvita kouluttamiseen, tulee
luultavasti useimmissa tapauksissa retkutcltavaksi tavallisessa
poikalaisknudessn. Tähän johtaa tuo uusi asetus. Josko edut
uudessa säädelmässii tulevat, vastaamaan osoitettuja vähävaraisen
rasittavia suhteita, siitä olemme vähäväkiset puhumaan.
K irj e vai h to a.
Sanomalehti „Hangöi( 11:0 2 sisältää seuraavan
vastauksen avoimeen kirjeesemme Kirjapainoiehden 3:ssa nrrossa:
Vastaus ..Kirjapainoiehden- Toimitukselle.
Avoimessa kirjeessä arvoisan lehtenne 3:ssa n:ssa olette
Te julkaisseet moitteeune piitä että .,Hangö"-lehden toinen
viikkonumero ilmestyy Sunnuntaina. Tämän johdosta pyydämme
me selittää ett’ei Sunnuntain valitseminen ulosautopäiväksi ollut
mielivaltainen, vaan tämä on tapahtunut siinä tarkoituksessa
että talvisaikana saattaisi jo Sunnuntaisessa junassa levittää
ympäri maan tuoreita tietoja edellisenä iltana lähteneitten
lai-vain lastoista, matkustajista y. m. Siten kun työ kirjapainossa
nyt on järjestetty, on väestöllä kaikissa tapauksissa koko
jälkimäinen puoli Sunnuntaista vapans, joka sitä vastaan ei kävisi
päinsä, jos lehti ilmestyisi vasta Maanantaina.
Kunnioituksella
„Hiangö"-lehden Toimitus.
Vastauksen vastaus.
Tähän saamme vastata ett’oinme saata pitää niitä
esiintuomianne syitä täysin vastaavina Sunnuntain pitämisestä
ulos-antopäivänä välttämättömänä. Mitä satamaliikkeesen tulee, niin
ei saata otaksua että se vastaisuudessa tulee soveltumaan
nykyisen mukaan. Asioimiset ovat aina asioimisia ja vaihtelevat
karvaa ja muotoa ajan ja suhteitten mukaan. Sen vuoksi
saattaa höyrylaivoja joukottain lähteä minä viikon päivänä tahansa,
riippuen rahtien tarjoilu olemisesta. Te sanotte kirjapainonne
väestöllä „olevao koko jälkimäisen puolen #) Sunnuntaista
vapauden, joka ei kävisi päinsä lehden vasta Maanantaina
ilmestyessä".
Fiioli jiäiväii uiinikääu on Teidän työmiehilläune
sunuuntai-lepoa ja tämä puoli päivää — — — eiköhän tätä käytettäne
makaukseen, virkistyäkseen yöllisestä väsymyksestä, joka heidät
ehkä on voittanut? Suokaa anteeksi, mutta Teidän omasta
lausunnostanne esiintyy ikäänkuin Te pitäisitte tämän lepo-ajan
riittävänä ja ettette suurin välitä työmiehen elämästä. Me emme
tahdo tämän johdosta syntyneitä tunteitamme pukea sanoihin,
ainoastaan ystävällisen neuvon tahdomme antaa: An Inkaa
työmiehelle tarpeeksi lepo- ja loma-aikaa niin havaitsette hänen
saavan yhä suuremman työki/yn ja työhalun.
Mitä tulee puheesen Maanantain ulosantopiiiviinä
pitämisestä, niin emme saata siitä Teille muuta hnomanr.taa ja jonka
*) Meidän alleviivaama.
itsekin hyvin tiedätte, että viikossa on vielä viisi päiv&ä, ilman
Sunnuntaita ja Maonantaita, ja niillä soattua sanomalehti, joka
ilmestyy kahdesti viikossa, saada itselleen kiiiinniistilna.
Kunnioituksella
Kirjapaiitolth ’tai Toimitus.
Mitä työnlakot maksavat.
jjrirjapaiiiolaistcn työnlakko Kristionias.su on opettava esimerkki
__™ siitä, kuinka suuria kustannuksia työn lakko voi tuottaa
työväelle. Esiintuomme nTypo£raiisko Meddelelsei^-lehden mukaan
muutamin numeroitu, jotka todellakin puhuvat jotenkin sel viiii kiehu.
Jo Lokakuun keskipaikoillu IBötl alkoivat kirjanpainajat,
lmiu-tamissa Norjan kaupungeissa panna sytjään osan tuloistaan n. k.
tarittirahnstoon, joku oli m&ariitty tuleunuui apu kassaksi siinä
tapauksessa että työnlakko syntyisi’ sentähden että isännät
kieltäytyisivät hyväksymästä työntekijäin laatiman l iiri iii n. Sanottu rahasto
nousi työulakkoa ulotettaessa Maaliskuun 2 paiii viituu vuonna kr.
3,733: UI»; mutta tämä miuiril ei riittänyt pitkälle, sillä työn lakkoon
meni suonistaan kirjtinpainujain yhdistykselöl yhteensä fiO.lSMkUÖ kr.
TiiStä summasta saatiin vähiin enemmän kuin’puolet f27,11H: 50 kr. i
ulkomaalta, ja muut varat useita säästökassoja tyhjentämällä sekä
suoranaisilla avuilla niiltä kirjanpainajilta, jotka työiilukon alussa
olivat työssä tahi myöhemmin saivat työtä sellaisten isäntien luonti,
jotka eivät nähneet hyväksi yhtyil toisiin kirjapainon-omistajiin.
Sililstöknssavaroja kului ensiksikin yhdistyksen ’yleisestä rahastosta
4,43K kr., keskusylidfijtyksen erityisestä kassasta 1.1!» kr. sekä lisäksi
useita apuja ja tuloja 1,144 kr. Mutta lukuun tulee vielä ottaa, ettii
työtätekevien pain oloisten palkkoja rasitettiin koko työnlakon ujun
korkeilla viikkomaksuilla työnlakkoraluistoon. Maaliskuun I pistä
Lokakuun 12 p:ään maksoivat työtätekevät kirjanpuimijat
Knstia-niossa 11,178 kr. .Muilta paikkakunnilta tuli samaan alkuun
yhtäläisiä apuja 2,437 kr.
\ Iläoleva summa — yli viisikymmentätuhatta kruunua - ui
ole vähäpätöinen, mutta se on ainoastaan pieni osa kaikesta mitä
työnlakko maksoi kirjapainolaisille. Suurin huvin tuli lu ille
tietysti työansion vähentymisen kautta, joku oli työnlakon seurauksena,
Niiden 1» viikon ojalfa. jonka työnlakko kesti, oli keskimäärin 181)
ii 10(1 kirjanpainajaa työttömänä. .Jos laskee heitä olleen 155 ja
entisen viikkopalkan keskimäärin 20 kruunuksi miestä kohden, siia
siirainaii 55,80»l kr. häviötä vähentyneen työansion kantta.
Työnlakon tulos on täten siis HKi,»i»Mi kruunun tappio
lakkolaisille. Ulkomaalta tulleita apuja ei saata jättää lukuun ottamatta,
koska täytyy otaksua ettil norjalaiset kirjanpainajat ennen ovat
uu-taneet vastaavan määriin apua ulkomaisille auiuinttiveljilluen.
Tiiliin tulee vielä lisäksi, ettil kirjaupainnjain on työn lakkoja) la
täytynyt suuresti huonontuu taloudellistit asemaansa senkautto, ettil
heidän on ollut pakko käyttää yksityiset säästövaransa, puututa
omaisuuttaan ja ottaa velaksi kauppiailta ja käsityöläisiltä, kun h«
tietysti eivät ole voineet tulla toimeen yhdistyksen »iltamalla avulla
Kuinka paljon titllil tavoin on menetetty on vaikea lasken, mutta
varmuudella voipi summan arvata 50,0oo kruunuksi.
liri meno-osat ansaitsevat myöskin huomiota. „Matka-apuaa
on annettu 4,2!18 kr. Sähkösanomiin 011 mennyt 2(55 kr., postiruhaa
150 kr.. „palkkioksi ajan kulusta töitä tehdessä" 250 kr. j. n e.
Paitsi mainittuja vahinkoja 011 lakkolaisilla ollut muitakin
vastuksia, niinkuin ettii usea ei ole saanut työtä Kristiuniussu siitit
syystä että. heidän paikoilleen 011 tullut muualta, varsinkin
Tanskasta muuttaneita työläisiä. Sitäpaitsi 011 työnlokkoajallo otettu
painoihin suurin joukoin oppilaita, ja sen mukaan kuin nämä
pääsevät ulosoppineiksi lisäävät ne ainmuttikilpiiiluu. Seuraus tästä
tulee luonnollisesti olemaan se, ettii kiijapainolaisten asema isäntiä
vastaan tulee tästälähin heikommaksi kuin se ennen 011 ollut
Ansaitsee myöskin mainita, että kiijuupaiiinjuiu yhdistyksen
jäsenluku kuluneena työnlakkovuouua 011 alennut B34:stii 221:’een.
Isäntien menoista ja tappioista ei ole mitään tietoja; mutta
otaksua saattoa että ne ovat olleet melkoisia.
„Mennyt vuosi — sanoo „Typogratiske Meddelelser" — on
monessa suhteessa merkillinen, murta yhdistyksen jäsenille oli se
todellinen onnettomuusvuosi. Sekä lakkolaisten että 1 vötätehnoideu
jäsenten tekemät uhraukset tulevat kauviin tuntumaan"
m istsi 321 x ei.
Maaliskuu.
15. Kirjanpainaja J. K. Euholiu. kotoisin Vaasasta, tavattiin
kuolleena Sundin kanavassa Hudiksvall’issa (Ruotsissa.) Mainitun
kaupungin kitjanpainajakJubi kuulutti häntä kadonneena pnri
vi iki Icoa aikaisemmin „äv. TypogratYidning’issilu.
Huhtikuu.
1. Sanomal. ,l’"olkväiineuu n:o73 esiintyi ajanmukaisemmalla
otsa-kirjoituksella kuin sillä ennen oti ollut.’
— ..Maantieteellinen Yhdistys" sai valtioapua aikakauskirjansa
kustantamiseen. Apu on mikna kullekin vuodelle INjfl ja 181K».
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
