Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 7
1890
KIRJAPAINOLEHTI
HELSINGIN KIRJANPAINAJAIN YHDISTYKSEN ULOSANTAMA
Tilnimhlnla: Holalntfimä 3 m. vnodelta.
roxtilnitok-»l«*a 3: Söi toimitukselta tllanna 3: 60 irii-ilildul.
limoitutulla julai-unu :io p:«tä potltl riviltä (loveys
»Iruai suomalaSfcctsa Ja ruot*alalso=a painoksena.
r/;*(l!/Unumcra : 30 pöunlÄ.
Helsingissä 25 p. Heinäkuuta
Va.tuunalalnen toimittaja: H. J. FORSSTRÖM
TUnuknta pnäkanpiragii^n vn-tann oltavat asiamiehet
kirjapainoina; ilmoliujat |a rlMIMdetilaajnt
innu-Kouilnllla suvaitkoot käiiutvä Iira J. A. Ko«k’en
puo-leen, J. .Simeliuksen perilliston kirjapaino
oiake-ylitiiJ. Utiilonmaankntu tl, Hnlninkl.
■Suomenkielisen oppikirjan
farpeellisuu-des(a kirjapainotaidossa.
uomen kielinen ammatteja koskeva kirjallisuus mnassamme
on vielii hyvin alhaisella kannalla. rTeollismislehti" on
tosin useita vuosia ollut olemassa, taistellen elämän ja
kuoleman kanssa tilaajain puutteessa, josta kaikesta tullaan
siilien käsitykseen että meillä jo on saavutettu se korkea kanta,
josta ei saata ottaa pois eikä mitään lisätä. „ Teollisuuslehti"
ei tosin olekaan mikään alkeisoppikirja ammattien alalla, vaan
se seuraa edistymisen voittoja yleensä teollisuuden laveassa
työpajassa. Tarkoituksemme oukin nyt oikeastaan puhua vaan
sellaisesta kirjallisuudesta, jota saattaa antaa oppilaan käteen
ennen kun hiin on ammatissa vielä tehnyt muuta kuin katsellut
ympärilleen ja yrittää päästä selville olevista oloista
ulkopuoli-sesti, ikään kuin lapsi, jolle on ostettu uusi aapinen,
tarkastelee ensin sen kansia ja mitä kuvia löytyy siinä kirjassa, josta
hän tulevaisuudessa luulee saavansa tietää moninaisia hauskoja
asioita, vähääkään käsittämättä siinä esiintyviä vaikeuksia.
Muutamalla sanalla mielimme siis lausua ajatuksemme tällaisen
am-mattilcirjan suomeksi toimittamisesta kirjapainon alalla.
Jokainen, jolla on ollut tekemistä oppilaitten
opettamisessa kirjapainoissa, tietää kuinka paljon monellaisia aivan
tärkeitä pikkuseikkoja oppilas kirjasta lukemalla ja esimerkeillä
selvitettynä saattaisi ammentaa. Kun hänelle suullisesti
sanotaan tee tuo uiin, tuo näin, ja sitä paitsi yhä ilmestyy uusia
muistoon pantavia, pujahtavat entiset mielestä pois, jotta
neuvomiset samoista seikoista ovat yhä uudistettavat Toista olisi jos
oppilas heti alussa lukisi ulkomuistiin kaikenlaisia alkeistietoja,
jotka sitten käytännössä vähitellen selviäisivät ja suureksi
mieli-hyväkseen luulisi oppilas itsessään ehkä keksintökykyä löytyvän
ja täten voittaisi ammatti jo heti alussa hänen suosionsa ja
kenties se kipinä, joka täten syttyi, saattaa viimein leimahtaa
hyvinkin loistavaksi. Etenkin latomisessa esiintyy lukuisa joukko
erityisiä seikkoja, joista jo lukemallakin saattaa selville päästä,
koska ne eivät vaadi erittäin tarkkaa juoksua käytännön rinnalla.
Tällaisesta oppikirjasta kirjapainon alalla olisi sitten tietysti se
hyvä seuraus, että valtaan pääsisi parempi n. s.
satnonmukai-suus tai konsekvensi, joka nykyjään, saman teoksen useammalle
latojalle jaettuna, tahtoo useasti väkistenkin pyrkiä päin
männistöä. Vaan eipä olekaan ihmettelemistä jos täten tapahtuu.
Suomeksi ei vielä löydy pienintäkään teosta, jossa moninaisia
kirjapainotaidotta koskevia ammattiseikkoja juurtajaksain
käsi-teltäisi. Sellaisella opetuksella, joka yksistään perustuu
suullisiin neuvoihin, ei ole samaa tukevuutta ja saattaa muuttua
jokaisen mielen mukaan kaikissa sellaisissa suhteissa missä itse
ammatti ei teo estettä. Muista kirjoistakin, ammattikirjan
puutteessa, esimerkkiä etsiessä on vaaranalaista, sillä saattaapa
tapahtua että malliksi aiottu ldrja on vahäkykyisen
amraattitove-rin huonosti latoma tai painama, jotta joudutaan apua etsiessä
väärälle tolalle.
Luulemme jo olevan viitatussa kyllin todistamaan
tällaisen käsikirjan tarpeellisuudesta kirjapainotaidossa.
Ruotsinkielen taitavat saattavat tiiman tarpeen erittäin hyvin tyydyttää
J. E. Nordinin teoksella, jos vaan halua löytyy, mutta toisin
on suomenkielisten latojain ja painajain laita, jotka eivät
esiintyvissä vaikeuksissa tiedä minne kääntyä. Me kirjanpainajat,
jotka hutiloimme vähiin siellä vähän täällä, olemme kuitenkin
oppikirjan suhteessa takapajulla kuten useat maamme
ammattilaiset. Tämä ehkä todistaa kykenemättömyyden vielä
knkki-van, vaan näyttäkäämme nyt jo alku sen lakastumiseen.
Am-mattikirjoja ei sovi odottaa muilta kuin niiden varsinaisilta
harjoittajilta, sillä tällaisten kirjain kirjoittaminen kysyy
perinpohjaista asian selvyyttä tekijältä.
Puheena olevan kirjan tekemiseen kykeneviä henkilöitä
luulemme jo löytyviin ammattimme alalla, jotta siis rohkenemme
kehoittaa asian toteuttamiseen ryhdyttäväksi; mutta älkäämme
toivoko että kaikkia kirjanpainajain töitä maksotta on tehtävä.
Vaan mistä saadaan varoja tätä yritystä varten, kysynee moni.
Me puolestamme saatamme tähän vastata että yksimielisyydellä
on suuri kukkaro. Yksimielisyys on siis se pää ja ponsi johon
tulee turvautua. .Ta kun kerran asia aletaan, pidetään sitte
ohjakset kireillä ett’ei konkari juoksussa kompastu. Asetetaan
säästölaatikko jokaiseen kirjapainoon, johon sopii pudottaa 5 tni
10 penniä esim. silloin kun sattuu olemaan hyvällä mielellä
tai äkäinen; ilosta saatua suuren tilin ja harmista jos tili on liian
pieni y. m. Olkaamme hartaita asioissamme kun liihetystoimen
ystävät, niin aikeemme onnistuvat, ja turhat ennakkoluulot
jäävät ntukuviksi. Me olemme vakuutetut ett’ei tällainen
vähä-eräinen keräys köyhdyttäisi ketään, ja sitä paitsi tulisivat
rahat piiä-asiallisesti jäämään omaan keskuuteemme.
Maaseudun kirjanpainajain päälaelle tahtoisimme panna
tulisia hiiliä, jotka lämmittäisivät heitä asian eduksi. Jokaisessa
kirjapainossa, pienemmässäkin, löytyy tällaisen oppikirjan
tarpeellisuutta käsittäviä henkilöitä. Pankaat lista keskuudessanne
kiertelemään. Me olemme varmat että kirjapainojen omistajat
olisivat ensimmäisiä, jotka halulla auttavat asiata, sillä onhan
Helsingin kirjapainojen omistajat oivana esimerkkinä, että
milloin hyvää tarkoittavia toimia on ollut kysymyksessä, ovat he
aina olleet avullisia, ja tuskin on luultava että kirjapainojen
omistajat maaseuduilla, osakeyhtiöinäkään, kieltäyvät yleistä
hyvää rahoillaan toteuttamasta. Parasta olisi ryhtyä pikaiseen
toimintaan, sillä aikaa tulee kuitenkin kulumaan, ennenkuin
tuumasta toimeen päästään, ja senkin vuoksi on tärkeätä että
nähdään missä määrin aiottua yritystä tullaan kannattamaan. Tämä
keräys tarkoittaa ainoastaan palkkiota kirjoittajalle; kyllä
painokustannuksiin sitten taas neuvoa löydetään.
Jos kirjoituksemme nyt tulisi saavuttamaan
myöntävaiku-tusta, sen parempi mitä laveammin, niin saamme ilmoittaa että
kerääntyneitä rahoja saattaa lähettää Helsingin kirjanpainajain
yhdistyksen rahastonhoitajalle Herra J. Jakobssonille, J.
Sime-liuksen perill. kirjapaino-osakeyhtiö, Uudenmaankatu .9. Rahoista
annetaan saapuman mukaan tili Kirjapainolehdessä.
Kiitos niille hcnliilöiUe jotlca jo ovat osoittaneet suosivansa
kirjoituksessamme kannatettua asiaa. Elokuun numerossa julkaistaan tili. Siksi
luulemme alkamanne rivin jo melkoisesti kasvaneen.
–
— Kirjapainojen lnku Ruotsissa oli Toukokuussa 1890 2ö!’.
Suurin luku tulee Tukholmalle niin. (»7, sitä lähinnä on Göteborg’issa
20, Malmössä 13. Helsingborgissa Norrköpingissä ja Upsalassa
7, Sundsvallissa ja Visbyssä 5. Eskilstunansa, .Töuköping’issä.
Lind-köpingissä, Lundissa, Ostersund’issa ja Örebro’ssa 4. 15 kaupungissa
on 3, 32:ttä 2 ja 24:tta 1 kirjapaino.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
