Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
28
Juhlapuhe.
joiika faktori E. Ahlstedt piti kirjapainotaidon 450 vuodon olemassa
olon johdosta Jollaksessa 29 p:nu Kesäk. 1890.
Arvoisat läsnäolijat!
Jos nykyaikana luomme katseemme mihin tahansa
sivistyneeseen maailmaan, niin näemme ilmiöitä, mitkä vetävät kaiken huomion
nuoleensa. Ei löydy enempää sitä alaa, jonne ihmishenki ei
rohkenisi kohota. Ajatuksen siivillä kiitän hän avaruuden avaruuksiin
ja peilailee tähtikuntien snunnattomnt reitit. Hän tungeiksee
maan syvyyksiin tutkiaksensa sen salaisuuksia .Luonnon elementit
on hän" ottanut haltuunsa ja käyttää niitä nöyrinä palvelijoinansa.
Kaikki kokoomansa tiedot niin henkisen kuin ’aineellisen maailman
aloilta julkaisee hän vapaasti, svnnyttiion siten taasen vhä uusia
työvoimin sille laajalle työkentälle, jonka tarkoitus on plästä
selvyyteen ja varmuuteen. Näin muodoin poistuu vähä vähältä
ennakkoluulojen ja tietämättömyyden pimeä yö ja päiväu valkeus valkenee
yhä valkenemistaan.
Nam ei kuitenkaan aina ole ollut. Olemme kokoontuneet
tänne luonnon rauhaisaan helmaan viettämään kirjapainotaitoon
450 vuotista muistojuhlaa. Siirtykiiäiuinu vähäksi aikaa nuo 450
vuotta taaksepäin ajassa tarkastamaan sen aikakauden olosuhteita.
Luonto jakeli silloinkin runsaita antimiaan ihmissukukunnalle ja piti
hellää huolta kaikista olennoistaan. Mutta ero sen ja nykyajan välillä
ou suunnattoman suuri. Sitä vastaan kun jhmissukukunta nyt
kohtuullisen vapaasti liikkuu sanavullan muodossa, niin nähtiin sille
sopivaksi silloin rakentaa polttorovioita ja lnestnustoliueitä. Kirkko,
tuo keskiajan mahtavuus, ei sallinut mitään jäljen mestaroimista.
Se oli ihmisen ja Jumalan yksinoikeutettu välittäjä, joka kaupitteli
ihmisille taivnallistu sielunrauhaa maallisin raha-antimia vastaan.
Valtiojärjestelmätkin olivat perustetut itsekkäisyyden pohjutidolla
ja oikeus puolsi ehdottamasti sitä, joka väki- tai iiyrkkivoimalla
saatti ajaa asiansa. Koulut taritaivut viisauttaan ainoastaan niille,
jotka antautuivat itsensä kirkon palvelukseen. Lukemista ei s Hannut,
muut harjoittaa kuin papit, ja oppineet. Näiden olosuhteiden
vallitessa ei siis saattanut löytyä yleisessä kansassa muuta kuin
raakuutta ja tietämättömyyttä. Silloin tällöin kimalteli kuitenkin
ihmisyyden vorliopeitteisellu taivaalla kirkas tähtönen, ilmiantaen,
että ’ihmissukukunnalle oli koittava päiväu valkeus, jahka vaan
otollinen aika oli käsissä. Se ei ollut niinkään kaukana unään.
Sanan partena on. ettei löydy mitiiiiii niin pahaa, josta ei hyvääkin
viruisi. Niin nytkin. Kauhua ja pelkoa herättivät kyllä
Turkkilaiset kun he 1500 koskipaikoilla valloittivat Konstantinopolin.
Tämän valloituksen seurauksena oli, että joukko kreikan oppineita
tuli pakolaisina läntisille maille, tuoden ’mukaansa liellemen
kirjallisia mestariteoksia sekii kreikankielen taidon, jota nyt ruvettiin
innokkaasti harjoitttunaau. Tämä muinaisen kultuurin herääminen
synnytti erinomaisen innostuksen ja järkiihytti vapaamielisyytensä
kautta tuntuvasti vanhan järjestyksen’ perustuksia. Niiniät kreikan
oppiueet joutuivat tienraivaajiksi sille mitä tulossa oli.
Tämän virkeän henkisen toimen lisäksi tuli käytännöllisellä
alalta hämmästyttävät keksinnöt ja rohkeat löytö-rerket, jotka
ikäänkuin silmiiiniih tiiviillä tavalla teroittivat ihmisten mieliin, että rvanhnt
olot olivat meneiniiisilliiiin ja uudet tulossa". Näihin keksintöihin
kuului myöskin Idrjapainotaide. Sen välikappaleet olivat aikoja sitten
io olleet olemassa ja ne odottivat vaan miehensä tuloa, joka osasi
käyttää niitä oiketuin tarkoitukseensa. Hänen tapaamme v. 1431
.Srmssburgin kaupungissa mietiskelleen „salaista ia ihmeellistä
taidetta". Hänen nimensä oli llame Gcns/lcisch tai Johannes Gutenberg,
joka, syntyisin aatelisista vanhemmista Mninzin kaupungissa, nyt
oleskeli täällä maanpakolaisena. Hiilien syntymävuottansa ei
tarkoin tunneta. Arvellaan sen kuitenkin olleen jonkun 1895—1400
vuosien villillä. Toimeentulonsa puolesta harjoitti hän
-kivensila-usta". Osakemiehekseen täkiin toimeen, tai oikeammin tuohon
,,salaiseen taiteesen" otti hiin v. 1435 Dritzen uimisen miehen. Pari vuotta
myöhemmin liittyi heihin vielä kolmaskin mies, niinellä lii ff e.
KivonsHaustoimi oli nyt lisääntynyt pmlilasion-hionnallu ja
leikkuulla. Tiimiin sivussa’ puuhattiin "kirjuinpainattamista, vaan siitä
ei niiytä tulleen muuta kuin kokeita. . 1438 kuoli Dritzen ja
hänen sukulaisensa haastattivat Gutenbergia saadusta rahalainasta
oikeuteen. Seuraus tästä oli. että G. tuomittiin maksamaan
velkansa ja tyytymään osukeuiiokien kesken suostuttuun 100
guldenin suuruiseen jako-osuuteen. Tiimii näiumuodoin santu
jako-osuus meni velansuorittamiseon. Oikeusjutussa tuli muun muassa
valoon. i.’ttii Gntonborg jo v. 1435 oli tilannut Ilaris Diinne nimiseltä
kultasepältä tarveaineita kirjapainoansa varten. Mitii ne kaikki oli,
sitä ei kukaan tietänyt selvittää, silla Gutenberg piti itsensä
salaperäisenä asiassa. Köyhyydessä oleskeli G. sirto vielä jonkun aikaa
Strnssburgissa, vaan muutti täältä v. 1445 sj-ntymäkaupunkiirisa,
Mainziin. Tiilillä hiin uudestaan alkoi puuhata" salaista
keksintöänsä. Hahamiehekseun sai hän varakkaan porvarin Johau Fustiri,
jouka veli, Anders Fust, oli kultaseppä. Näiden miesten avulla
perusti Gutenberg toisen kirjapainonsa. Latojan oppiin otettiin eräs
Germsheimistä syntyisin oleva mies, nimellä Petter Schöffer, joka oli
ollut kirjurina Pariisissa. Hänestä tuli sitte oivallinen kiiivertaja
jn kirjasimien-valaja. Näihin aikoihin aloitti G. 42-rivisen
Raamattunsa painattamista. Tähän meni paljo rahaa, jota Fust auliisti
antoi. Silla välin oli kuitenkin SohöiTer ennättänyt saada Fustin
suosion siinii määrässä, ettii hiin antoi tyttärensä vaimoksi
Schöf-ferille. Nämät miehet olivat nyt tutustuneet Gutenbergin taiteesen
ja tahtoivat päästä hänestä Raamattu oli juuri valmistumaisillaan,
luutta G. oh laiminlyönyt maksaa korkoa lainatuista rahoistaan^
jonka tähden 1’tist vaati, että O. piti muksuinaan votkansa, vaan
kun hänellä oi ollut mitään millä maksoi, linastettin G. oikeuteen.
Kaikki tämä oli vaon tekosyytä päästäkseen Gntenbergistn.
Oikeudessa vaadittiin G:n velku korko korolle, jokn nllin muodoin oli
noussut enempään kuin 2020 guldeniin. Goteobopg tuomittiin tietvsti
maksamaan votkansa tai rannn puutteessa luopumaan sekä
kirjapainostaan että valmiiksi painetuista Rjuimntunurkeistnnn. Tilinä
tapahtui v. 1455. Kuinka katkeralta tuonlainen menettely tuntui
Guteubergille saatamme käsittää. Hiin oli uhrannut omaisuutensa,
moni vuorisen työnsä ja vaivansa päästäksensä maalinsa perille
ja nyt kun se oli niin sanoakseni kasilla otettava, niin paljastettiin
hän entiseen köyhyyteensä.
Tämä uusi vastoinkäyminen ei sittekäan lannistanut
Guten-bergin raukeutta. Ystävänsä, tohtori Humerysin. avulla sai hiin
uuden kirjapainon kuntoon. Tästä kirjapainosta ilmestyi muun muassa
Raamatun toinen painos, joka kiiy 36-rivisön Ruumat iin nimessä.
Tutustuaksemme Gutenbergin luonteeseen, mainittakooti, ertii hän tästä
uudesta kirjapainostaan" Pyhän Clani-nimiseUe luostarille
Main-zissa lupasi kaikki sen tarvittavat kirjat, joita hän oli painanut tai tali
painamaan. Gutenberg ei milloinkan mlaissut nimeänsä niihin
kirjoihin, joita hän painoi. Siitä lähtien kun Gutenberg erkani Fust’ista
ei hän enempää pitänyt keksintöänsä sulassa. Kusti sitä viistoan
piti taidettunsa useamman vuoden hyvinkin salossa. Myydessään
raamattuja Pariisissa, joita lust luuloitteli käsillä olleen kirjoitettu, oli
hän erään kerran tulemaisillaan poltetuksi noidun vertaisena.
Onneksi hiin kuitenkin piiäsi karkuun.
Mitä nyt Gutenbergm elämänvaiheisin tulee tultu viimeiseltä
ajalta ei tiedetä muuta kuin että hän päästyään Mattisin
voaliruhti-nan turviin ahkerasti toimi kirjapainossaan." Tulot eivät kuitenkaan
vastanneet niitä menoja, joita alituisesti oli olemassa. Senputuhden
nimitti van li ruhtinas Gutenbergin hovikuvaljeeriksoen. V. J-lii"-’,
jolloin ilainzin kaupunki hävitettiin ja Fustln kirjapaino poltettiin,
muutettiin G:n paino Eltwylin pikkukaupunkiin. Lyhyemmän aiknn
lioidettuaun sitä täällä luovutti liuu sen kahdelle sukulaiselleen.
Yanlnius ja kivuloisuus alkoi rasittaa Gutenbergin. Kerrotaanpa
ottii G. viimein kadotti näkönsä ja että hän loppuikänsä oli sokea.
4108 vuoden alussa kuoli G. ja haudattiin Helmikuun 2 p:nä
dominikaanein luostariin Muinzissa.
Pääpiirteissään olemme nyt seuranneet Gutenbergia hänet)
kuolemaansa asti. Vuodesta 1402 levisi kiriapainotuide jofcfl taholle.
Kuinka tervetullut t&ma uusi keksintö oli käy selville siitäkin, otti»
kaikki sivistyneemmät kansakunnat riensivät hankkimaan itselleen
kirjapainojo. Ennen vuosisadan loppua löytyi niitä jo kuikissa
isommissa kaupungeissa Saksassa, Italiassa, Railakassa, Belgiassa ja
Englannissa. Käin tärkeä keksintö ei saattanut olla tungeikseiiuittn
myöskin Pohjoismaihin. Ruotsiin esim. tuotettiin se jo 11*3, ehk’ei
se siellä saanut vakinaista olopaikkaa ennenkuin viistä vuodesta
14t)r>. Ennenkuin kirjapainotaide joutui Suomeen oli kulunut
iini-tnelloen kaksisataa vuotta sen ilmestymisestä kotimaassaan Saksassa.
Uudistuspuuhista ja muista parannuksista ei siilien aikaan pidetty
kiirettä kun se koski Suomen. Se tavallisesti sai tyytyä oloihinsa
ja itse pitää huolta kehittymisestänsä. Suomen ensimmäisen
kirjapainon perusti v. 1042 Turun akatemia. Se löytyy vielä
tiinäpäivänä-kin kunnianarvoisena, ehkä muiden omistama. Vuonna 100*
perusti piispa Gezelius vanhempi Turkuun maamme toisen painon,
Tiimii paloi poroksi v. 1734, mutta rouva Indebetou, joka silloin
omisti painon, pani sen heti uuteen kuntoon ja käytti sitU vuoteen
1742, jolloin se toistamiseen ja ainaiseksi muutettiin Ruotsiin.
Suomen kolmas kirjapaino oli se. jonka piispa Paavali Bfing perusti
^Viipuriin v. 1GH*. Sen hävittivät venäläiset kun ho v. 1710
valloittivat kaupungin. Vuonna 1740, jolloin kirjapainotaide oli 3IKI vuotta
ollut vaikuttamassa, löytyi Suomessa kaksi’, sanoo kaksi kirjapainoa!
Toinen näistä lopetti toimensa parin vuoden kuluttua. Sen jälestil
sai Suomi tyytyä 1+1 vuotta yhteen ninonan kirjapainoon kunnes
v. 177tj uusi "paino pantiin toimeen Wiwsan kaupunkiin Viime
vuosisadan lopussa löytyi taaskin kaksi painoa. Kiriapainotaiteen
neljännellä sauonnesvuodella 1*40 oli Suomessa II kirjapainoa,
sijoitettu 0 kaupunkiin. Sen jalostit on niitä tuontuostukin
lisnunty-nyt, niin että kirjapainojen luku nyt nousoe 0!t, pikkupainot siihen
luettuina. Näiden lisäksi tulee li kivipainon, joihin kahteen on
yhdistetty pienempi kirjapaino.
Olemme nyt saapuneet takaisin oinaan aikaamme. Tiiliä
jill-kikatseellu olemme kaikessa lyhyydessä tulleet tutustumaan
mieheen. jonka jaloa keksinttijuhfuu nyt vierumme, (.tiemme nähneet
kuinka hiin muun pakolaisena nuoruuden innostuksessa pani kaiken
kykynsä ja taitonsa altiksi sille suuriurvoisallo keksinnölle, mikä oli
muodostava koko ihmissuku kunnan sivistyskan nan toiselle
valoisammalle uralle; nähneet kuinka hän rikoksellisen tavalla täytyi sulata
tuota keksintöänsä, kuinka alhainen omanvoiton pyyntö kerran
toisensa perään riisti häneltä ei ainoastaan omaisuutensa, vauu
myös-kiu sen laajemman työ-alun, joko epäiileuiiittä olisi tullut hänen
osakseou, jos hiin rauhassa ousi saanut toimia: oLennne nälineet
kuinka lian, kaikista vastoinkäymisistä huolimatta, aina oli sama
hilpeä ja sävyisii Johannes Gutenberg, joka vaan puuhasi keksintönsä
perille saamista; nälineet hänen elämänsä loppupäivillä, kivuloisetia
ja sokeana, täytyvän päivätyöstään turvautuu rtihtiriunsa armoon ja
auliin, sitä vastoin kuin hänen läheisemuiät jälkeläisensä kokosivat
itselleen runsaita rikkauksia. Vaan siinä ei kylliksi. Tahallansa tahi
tietämättömyydestä unhotettiin Gutenberg olleen kiriapainotaiteen
keksijänä, isäin saattaa ilimissukukunta silloin tällöin palkita
pn-raimmat hyväntekijänsä. — Jälkimaailma on koettanut hyvitellfi
tuon epäkohteliaisuuden, pystyttäen hänelle muistopatsaita sekä
liä-nen syntymäkaupunkiinsa että muualle ja sitii puitse perustunut
useampia hyväntekeväisyyslaitoksia ammattilaisia varten. — Näiden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
