Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 7
hyvitysten joukossa ansaitsee su kunnianosoitus erittäin
mainitsemista, jonka oppineet ovnt nntaneet Gutenbergille, omistaen eräälle
tähdelle hänen nimensä. Arvoisammalla tavalla tuskin voidaan
muistissa pitää sen miehen nimeä, jonka keksintö on tuottanut niin paljon
valoa maailmalle, kuin kirkusvaloisan tähden muodossa
tähtitaivaallamme. Kimallelkoon se siellä aikakausien loppuun asti
ikimuistettavan ammatti-isämme Gutenbergin nimellä!
.Mira meihin Suomen kirjanpainajiin tulee, niin emme me
ulkomaisien tovereimme tavalla saata pitää suuria juhlallisuuksia eikii
pystyttiin kallisarvoisia patsaita aiumatti-isammo muistoksi. Niitit
ei hän kaipaakkaan. Ai itä me puolestamme voimme tehdä an,
että pidämme ammattiamme aina kunniassa ja ettii sen sivussa
koetamme kehkiintya tehtävissämme ia jalostua henkisesti. .Tos tämän
teemme, niin voimme mielihyvällä kantaa kirjanpaina jäin nimeä.
Olkoon tämä aina mielessämme, niin saatamme kunnon kansalaisina
palvella Isänmaatamme ja olla hyödyksi siinä asemassu, johon Luoja
meitä on asettanut. Korottakaamme harras elaköön-huuto sekä
taiteellemme ettii rakkaalle isänmaallemme, jota Luoja
arraollisim-inasti suojelkoon. Eläköön kirjapainotaide, eläköön Isänmaamme!
Klakööu!
–
t-440—tSvlO.
Kirjanpainajain yhdistyksen juhla
SO:nii p:uu Xeeilkuuta.
•g>unnuntai 2!) päivä Kesäkuuta oli muistoon pantava päivä
Kir-’^••■c janpainajain yhdistykselle Helsingissä, sillä silloin vietti
yhdistys löu-vuotlsta juhlaa Kirjapainotaiteen keksimisestä.
Tahdomme tässä, arv. lukijoillemme, etenkin niille, jotka eivät
olleet tilaisuudessa saapumaan juhlaan, antaa lyhyviä tietoja,
juhlan onnistumisesta.
Miiärätvu ja jo viime numerossa mainitun ohjelman mukaan
päätettiin juhla viettää tekemällä huvimatka Jollas-niiniseen saareen,
ja vuokratun höyryvoneen lähtöajaksi määrättiin k:lo ja ’/s
aamupilivällB. Jo aikaa ennen määrättyä lähtöhetkoä tapasivat
ystävät ja tuttavat toisiansa lähtöpaikalla perheillensä ja
leinmittyisi-uensä, ja tulemistaan tuli toisia. Lälitömerkin soitettua oli veno jo
täynnä väkeä, tiivtyipii vielä osan henkilöistä jiiiidä odottamaan
kunnes vene Uliisi toistamiseen nim. k:lo ’/. 12.
Niinpian kuin höyryvene oli irtaantunut sillasta puhalsi
yhdistyksen torvisoittokunta erään marssin, ja niin sitä lähdettiin.
Kun ilma oli kovin tuulinen, kuului tuontuostnkin kysymyksiä:
„saas nähdä jos saadaan sadutta?" kysymys, johonka luonnollisesti
vastattiin monella tavalla; kuitenkin*löytyi yksi joukosta joka
varmuudella oli tietävinään ettii ,,kirjanpainajilla on aina onni
huvimatkoillaan, aiimkin mitä ilman suhteisin tulee". Ja niin se todella
olikin tiiliä kertaa Kyllä tuuli koetti tehdä parnstann nuttaaksensa
vettä niiden niskaan,j’otka tuulen puolella istuivat, vaan sadetta ei
kuulunut koko päivänä, oi myöskään erinäisiä onnettomuuksia
tapahtunut mutkalla. Toisella ’matkalla putosi eräs pieni, utelias,
nelijalkaneu matkustaja veteen, vaan tämän huomattua seisotettiin
vene ja urheilin, joka reippaasti taisteli korkeita aaltoja vastaan,
nostettiin takasin veneesen, ja sillä tavoin oli tämii pieni ikävyys autettu.
Saavuttunnime kauniiseu Jollas-nimiseen saareen, osoitettiin
inoille pieni, mören rannalla sijaitseva kenttä, jolle kukin
mielihyvällä hiskeusi nauttimaan virvoituksin. Saatuansa kuntoon
itsellensä hyvin mukavan pöydän ja siilien lisäksi vielä muutamia
kiviä, jotka estivitt tuttien kääntämästä nuottilehtiil liian kiireesti,
puhalsivat soittnjamiue muutamia kappaleita, jonka jälestä kuului
tuo tuttu: „laulajat tänne!" Sittemmin vuoroitteli soitto ja laulu
siksi kunnes toinen veneellinen saapui; että se myöskin oli ,.täysi"
tarvinnee tuskin mainita; huvitoimOcunta arveli jo lähettää veneen
kolmannen kerran juhlailijoita hokemaan, vaun riimit ei kuite ikaan
tapahtunut. Myöhemmällä saapui vielä muutamia henkilöitä
veneellä, joka välittää säännöllistä kulkua JoLlas’en ja kaupungin välillä.
Kaikkien, jotka ottivat osaa juhlaan, saavuttua alkoi päivän
juhla-ohjelma seuraavassa järjestyksessä:
1. \Vaasan marssi, soittajilta. — 2. „Musta kaartti". laulajilta.
— Fanfaria. — 3. Juhlapuhe suomeksi, faktori 11. Aldstodt in pitämä.
1. Savolaisen laulu, laulajilta. — Fanfaria. — 5. Juhlapuhe
ruotsiksi. latoja I. A. Lindström in pitämä. - 6. Maamme laulajilta. —
7. Juhlapäivällinen ja malja. — 8. Tanssia ja leikkejä.
Puhujalavaksi valituin suuri; pari jalkaa korkea kiri, jolla oli
sopiva soista. Kun kaksi ensimmäistä numeroa oli suoritettu, astui
faktori lt. Ahlstedt kivelle jä piti juhlapuheen suomeksi, jonka
julkaisemme lehdessä kokonaisuudessaan.
Sitten esitettiin n:ro 4, jonka jälestä kirjanpainaja I. A.
Lindström nousi kivelle ja piti juhlapuheen ruotsinkielellä, jota
emme tilan ahtnudeu vuoksi saata julkaista. Molemmat pulieet
otettiin vastaan yleisellä mieltymyksellä ja p&ft-asiallisesti sisälsivät
samaa, mutta kun suomalaisessa puheessa mainittiin laveammin
oman liinan kirjapaino-olojen kehittymisestä aikain kuluessa, pidimme
sen sopivana tulomaan yleisemmin tunnetuksi. Jälkimäisen puheen
jälestä laulettiin „Maaninie", jota avopäin kuunneltiin.
Sillä tavoin päättyi tämä yksinkertainen, mutta varmaan
useimmilta juhlallisilla tunteilin kuultu ohjelma. Lopuksi esiintvi kivellä
latoja K. F. Lindström ja esitti että tämä puhujalava vihittäisiin,
Kirjapaiuajain yhdistyksen antamalla hakata siihen vuosiluku ja
muutamia sanoja Kirjapainotaiteen 4f>0 vuotisesta olemassn olosta.
Tämä esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
2U
Vähäisen väliajan perästä, jokn ninonstaan tuli keskeytetyksi
soitolln ja laululla, olivat naiset tilaisuudessa tyydyttää
ruokahaluansa rikkaasti ruualla varustetulta ju kukilln koristetulta pöydältä.
Kun naiset olivat syrjäytyneet riensi mustu kaarti esille ja alkoi
hävittämään etuvnrustuksia. Ettii vähäisiä yhteensuttiiniisin tietysti
kaikessa ystävyydessä tapahtui ei saattanut välttää, jotta aina’ oli
lausuttava „guok’nu anteeksi". Eriis vanha „rullabaasr’ viritti: „helnn
gur, hulfvan gur1-, johon miehissä leikillisesti yhdyttiin.
Juhlapäivällisen lopetettiin kannettiin maljat esille ja
ensimmäinen muija, puheenjohtaja hra O. Lindstedtin’ esityksestä, juotiin
Gutenbergin muistoksi ihastuksella ja jmrrahuudoilln. Tämän jälestä
luki puheenjohtaja yhdistyksen kunniajäsenen valtioneuvos Z.
Topeliusko lähettämän kirjeen, joka suomennettuna kuuluu niiin:
Kirjanpainajain yhdistys, Helsingissä.
Koivuniemi 24 p. Kesäk 1690.
Olen luokseni tulon tähden todella estetty ensi Sunnuntaina olemasta
kaupungissa ja mitä taas Kirjapainotaidon 450 vuosipäivän
muistamiseen tulee — joka varmaan muistamista ansaitsee olen minä aivan
hiljattain kirjoittanut yhden juhlamuiston, jotta en tahdo väsi/ttää
ystäviäni uudella. Se olisi onnellisia ja soveliasta, jos tämä vuosisatamuisto
saattaisi lähteä kirjanpainajain omasin piirittä.
Kuitenkin kiitän minä erittäin sydämellisesti sekä kutsumisesta
että luottamuksesta. M in ii olen aina pitänyt kirjanpainajat
kirjallisuuden libfisimpinä liittolaisina, enempi ystävinä kuin palvelijoina, ja
seuraan heidän edistymistänsä parhaimmilla onnentoivotidcsillani.
Kantakoon myöskin tämä juhla todistuksen ylenneestä ajatuskannasta ja
ylevästä, viehättävästä tiedosta kirjapainon tärkeästä osallisuudesta suurten
sivistysvaltain työssä kansoille ja ihmisyydelle.’
Kunnioituksella ja ystävyydellä
Z. To/ielius.
Niiita snnoja kuunneltiin syvässä hiljaisuudessa jn kun
puheenjohtaja lopetti lukemisen, kajahti jokaisen huulilta: Eläköön
Topelius! jotn vielä seurasi yhdeksänkertainen eläköön-huuto.
_ Faktori Ahlstedt puhui isänmaallisen tvön tarkoituksesta ja
tehtailija V. v. Wright tulkitsi sen kiitollisuuden, jossa nykyisyys
ja tulevaisuus seisoo kirjanpainajille, sentähden että lie työllä, joka
luun aikaiseen uuvuttaa heidän voimansa, toimivat henkisen
edistymisen hyväksi jn lausui toivomuksella, että tiede ja keksuitövoima,
kiihoitettuna työläisten oikeuttamilta vaatimuksilta, tulevaisuudessa
tulisi järjestämään kirjnpmniijieukin työtä, niin ettii ammatin
terveyden vahingollisuus poistuisi, jotta harmaantuneita miehiä
enemmän kuin tähän asti seisoisi kirjanpainajain riveissä ju
kokemuk-sensu kautta hyödyttäisi näitä ponnistuksia.
Ystävämme, niin ehkä saamme luvun kutsua häntä, hra maist.
Tuokko oli tähänkin juhlaan sepittänyt seuraavan juhlarunon:
Sanasta liemin syutt/i kerran valo.
Jok’ alkuaineet maailmalle loi.
A’iin Gu ’enberg’in keksintökin jalo
L’wlistaa henkimaailmaa taas voi.
Keksintöön henki muistons’ suuret liittää,
Maailma Sua, Kirjapaino, kiittää
Xi/t neljänsadanviiilenkymmenen
I iioskauden oltuusi työssä sen.
Oletpa tehnyt turmaa rastaan valtin
.lu maa ilmaa on järjestänyt tyiis,
Kun ollut ..maailma on mullin-mallin,
Eurooppa ylös-alaisin" ja yöss’.
OpiUc ollut suojaa suova maja
Ju tieteen, taiteen toimelle sc paja,
Jonk’ alijost’ tupruavat säkenet
Valaisseet ovat niissä ihmiset.
On kauttas paljo tehty, tekemättä
Enempi on: työn lakata ei saa,
Ennenkuin vääryydettä hireeättu
Ja vapaana valheesta on maa.
Tulkitsijana otlos siveyden.
Kannattajana hengen ylevyyden.
Itselläs olkoon onni ainiaan.’
Toivossa siin’ nyt Sulle hurrataan.
Hra Lindstedtin lopetettua tämän lukemisen, puhkesi
mieltymys raikkausen eläköiin-huutoon.
Maljan tyhjennettyä ja kahvin juotua vuoroitteli tanssia,
leikkejä ju laulua kunnes ensimmäisen höyryvenflpn vihellys kutsui
kok oon ainakin niitä, jotka tahtoivat olla aikuisemmin kotona.
Useimmat kuitenkin jäivät vielä huvitteleimaan, sillä tuuli oli lakannut
ja ilma oli mitä ihanin Siellä tilällit Istui joukkioita, iloisesti
jutellen, ollen yksimielisiä juhlan onnistumisesta ja ettei se niinkään
pian ole muistosta unhottuva.
Tultuumme rantaan sui yhdistys vastaanottaa kaksi
sähkösanomiin, \Viipuristn ju Tampereelta. Molemmat olivat
suomenkieliset ja näin kuuluvat:
Bättijärvi 21) Heiniik.
AViipurin kirjnpninoluiset, kokoontuneina tänään juhlaa
viettämään. kiittävät ystävällisistä tervehdyksistä ja onnittelevat
tove-reitu Helsingissä.
Wahlroos. Lindholm.
Tampere 2!l Heiniik.
Tampereen kirjunpuinnjut ovat kokoontuneet Ilomäen
näkötornille viettämään kirjapainotaidon l.~>0 vuotistu muistojuhlaa ju
tilten toivottavat onnea Helsingin kirjapainujille juhlan johdosta.
Tampereen kirjnnpainnjnt.
KI RJ AP AI N O L E H TI
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
