Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 10
1890
KIRJAPAINOLEHTI
HELSINGIN KIRJAN PAI NAJAIN YHDISTYKSEN ULOSANTAMA
TUmixhlntn: HeUingli-H 3 m. rnodclln. 1’iMtllnltok-
hl»B 3: SO; l«liiiltuk»ulta lilatlun 3: IKI <rl«tl»lilo).
llm-tnksin JulaUtaaii .K) patU polin rlrlliH llorev» 1 ,
rlvna) •tlomalaUc–a Ja ruotsalaiseen palnok»e>ea.
YkMityLtinumera: 3« jumtiiH.
Helsingissä 30 p:nä Syyskuuta
Va»tuunalainon toimittaja. H. J. FORSSTRÖM
TUnnknln pääkftupunglEsa vastaan ottavat a-siamlokflt
kirjapainoissa; lltnolitajnt Ja rUtUldotllaajnt
maaseuduilla suvaitkoot kKiintvK hra J. A. KoskVn
puo-liM-n, .1. Slmollttkscn perillisten kirjapaino
osakeyhtiö, rttdciunaankaitt !), Helsinki.
VäripainoksGsta kirjapainon pikapainimissa.
Alexander 11’aldoufilta.
{.taikoa 8:eon turoon).
12. Ixispainos.
I^rispainoksella tarkoitetaan sellaista moniviiripainosta kttn viidellä
telalla ja yhdeltä painamisella syntyy useita toisesta toiseen
uppoavia värejä, ikäänkuin sateenkaaressa. Tämä painotapa vaatii
edellä kaikkea telojen erinomaista puhtautta sekä värien parhainta
hiortämistä ja jakamista painettavan suuruuden mukaan.
Seuraavaista tapaa noudatetaan kiisipuininta käytettäessä
painamiseen. Telanaksolin pyörimiipaikalle telustassa ivalsställning
asetetaan alaspäin tähdätty puikko tai kannatoin naula sekä
väripöy-tään pari kuumaista puuliuskaa taikka rautakiskoa; puikot juoksevat
sjtte kiskojen kuurnissa ja pitävät telan vakavana asemallaan
viirien hiertämisessä. Samallaiset kiskot asetetaan myöskin kehystään
ja kierretään kiinni ladelman viereen, jolla taas tarkoitetaan estää
telan syrjäytymistä, jotta määrätty väri telalla rullattaessa tulee
oikealle paikalle. Täten meneteltyä on mahdollinen painaa useita
tasaisesti toinen toiseensa uppoavia värejä yhdellä telarullauksella.
Jos mainitulla tavalla tehdyt laitokset ovat väripöydässä ja
kehystässil, sekä lyijykynällä eri "värien leveysaln viivalla pöytään
merkitty, niin levitetään vilrilnstnlla ne hyvin jauhotut värit
väri-pöydälle siten, ettii seuraava väri aina vähän menee vedetyn viivan
yli. ,joten toisen viirin syrjä yhdistyy toiseen. Tämä värien levitys
tapahtuu myöskin sillä lailla", että vasen syrjii on vähiin vahvempi
oikeata syrjää, taikka vasempaan n-syrjääii paunaan enempi väliä
kuin oikeanpuoliseen 6-syrjään, jotta i-syrjä tulee näyttämään
vaaleammalta. Tällä tavalla saavutetaan värien tasaisempi uppoaminen
toisiinsa.
-ba-
ba-
Irispainokseri aikaansaaminen pikapainitnella on melkein
helpompi kuin käsipainimella. Tässä menetellään seuraavalla tavalla:
Noin 1 ciceron paksuisia messinkipölkkejä leveine jalkoinoen
asetetaan värikastiin siton, että se kahden pöl lumen viilille jääpä aukeama
vastaa sitä leveyttä, joka kullekin värille tulee olemaan. Kun nyt
iiikapainitnen suuri värisilinteri kuitenki liikkuu kahtialle, tulee sen
liike supistua niin ettfei sille anneta 1 ciceroa laveampaa hikevaltaa.
Ne hyvin jauhetut värit pannaan nyt niihin väi-ipölkeillä
muodostettuihin säiliöihin viiiikastissa ja telat hierotaan sitto
varovasti väreihin. Värisilinterin 1 ciceron liikkeestä kahtialle päin
se-koittuvot npohjau-värit ja jättävät, jos telat ovat puhtaat, erittäin
sieviin ja tarkan painoksen. Ymmärrettävä on ettii myöskin
kaikkien hierretelojen syijäliikkeet ovat supistettavat.
13. Con^rsv-paiass.
Omituista on Congrev-painos, jonka keksijä, englantilainen
William Congreve, vuonna Ib28 saatti julkisuuteen.
Tämä tarkoittaa moniväripainosta, joka soveltuu ihan vannaan
toinen toistensa (oi päällekkäin), esim. otiketit, joissa kaiverrettu reuna
piirittää kirjaimilla varustetun laatan. Kukin tämän etiketin kaksi
osastoa muodostaa niinikään oman laattansa, tehdyt siten että
retuia-Iaatto, jonka tulee olla varustettu tarkalla keskustan leikkauksella,
piirittää sisäisen kirjain laatan. Seuraava kuva selvittää tämän.
nkorcnnn-1 | lnnlta.
Sisäinen kirJalnUatta.
Läplleikkatuvllra.
Jos nämät lontat eroitetaan toisistaan, rullataan no eri väreihin
hierotuilla teloilla ja yhdistetään uudestaan toisiinsa, niin voidaan
yhdellä painamisella saada kaksivilripainoinen kappale.
Ettii täten meneteltyä, useamman laatan asettamisella,
saatetaan painaa monta väriä kerralla, voipi lukija helposti käsittää.
1-t. Bnassipaincs.
Bronssilla taikka värillisillä viireillä painaessa, joita ei jauheta
vaan käytetään jauhona kuten bronssikin, tulee erityisille bronssi- tai
jauhovilreillc myöskin käytiM. erilaisia värejä painamisessa, esim.
kultabronssille otetaan chromkeltaa, tai valko-öckrao, vaskibronssille
vaaleata känniini lakkaa tai jotakin sen näköistä, viheliäiselle
chroiu-keltaisen ia pariisinsinisen seosta, hopealle hannaata tai valeata
siili-viiriä, violetille karmiinilakan ja milorisinisen seosta j. n. e. Kaikki
viirit, joita käytetään, jauhetaan vaaleiksi; kullalle esim. saatetaan
antaa punertava kiulide, jos viiripainokseen käytetään kanniinilakkaa
kuten vaskeenkin.
Bronssitukseen soveltuu paraitenjoko pehmeä sivellin, jonka
hnrjaksot eivät ole tuumaa pidemmät, taikka vaddia; varota tulee
ott’ei bronssituksessa paineta ylen kosteoita värejä, joten puhdas
paperi koveilsti likaantuu. Erittäinkin tulee huomata paperin
kuivuus, sillä viiliinkin kosteuden oire vaikuttaa painoksen kauneuteen
bronssin tarttuessa yleensä poperinpinnolle.
Paitsi sivellintä ja vaddia käytetään kernaasti myöskin jäniksen
käpälää, bronsitusharjaa, bronssituslaitosta, taikkapii jotoskin
kallista ja orityisliikkeessä sopivaa bronssituskonetta.
(Jatk.)
\\cilha kerfomus
J
allekirjoittaneen Pariisinnäyttelössä käynnistä v. 1889 Helsingin
Kirjanpainajani yhdistyksen apurahalla.
(Jatk. ja lappu viime airoon.)
.lokuun 5 p:nit lähdin Pariisista ja matkustin Xancy’n ja
Strass-, burmin kautta Stuttgartein, jossa työskentelin nuoli vuotta,
, ensiksi kolme kuukautta Qarl LiebicVin, K. hovikirjapainossa,
lopun aikaa Sliihde Friedel’in painossa. Työhön menniiiln
talviseen aikaan kello "’,8 aamulla, suvella aikaisemmin. Aamiaista
syödään k:lo ’.I—9’/4: päiyällisaika on k:lo 12—’/,2; välipalaa
haukataan k:lo 4 niinikään ’/, tuntia; k:lo 7 lopetetaan työ. Joka aterian
päälle juodaon pullollinen olutto, jos raha riittää, eikä väLiajallakaan
kuivin suin olla; naisetkaan oivät’tässä jää takapajulle. Alussa
ihmettelin sitä paljoa oluenjuontia ja kerroin Suomen kirjapainoissa
oluenjuonnin olevan kerrassaan kielletyn. Tuota kummeksien
kysyivät he minulta mitä siellä sitten juodaan? Kalja-sanaa en osannut
saksaksi kääntää, jota tietämättömyyttäni peittääkseni tokasin ettii
maitoa siellä juodaan, vaan silloinkös puiisi heiltä nauruja sanoivat
vanhojen ämmien ja kissojen latkivan maitoa, josta ei mitään
voimaa lähde Sanoivat ei konsanaan haluavansa Suomeen tulla, koska
oi siellä painoissa oluttakaan saa juoda- Tupakoimista ei siellä
työajalla näe missään painossa, voaii kyllä nuuskaa sen sijaan
käytetään kosolta.
Etelä-Saksassa tehdään kuva- ja muut leikkaukset pienillä
saksilla; jokaisella painajalla on akkunan luona pieni pulpetti, joka on
sinklolevyllä peitetty, jotta saksien kiirjet eivät koske puuhun.
Tämiin pulpettinsa päällä painaja tekee kaikki leikkauksensa. Siellä
on painajia, joilla ei veistä olo ollenkaan. Alimmaisia toloja
käytetään 7—h kuukautta ja ovat käytännössä joka päivä; välistä
painetaan niillä puolen miljoonan suuruisia painoksia, ja kumminkin
tehdään niistä puhdistamisella aivan kuin uusia. Arkkien asettajoina
käytetään naisia. Eräässä painossa työskenteli ylikonemestari
nuoren rouvansa kanssa samassa koneessa, ja työ näytti hyvin heiltä
sujuavan.
Gobriider Krönerin kirjapaino, jonka sanotaan olevan suurin
Saksassa, on Haunstätten-kadun varrella muhkeassa
viisikerroksisessa kivirakennuksessa, joka suuruutensa puolesta vetää vertoja
Grönuvisfin kivirakennukselle Helsingissä. Koneosaston hallussa
on koko ali- ja osa toista kerrosta. Ivoneita on kaikkiaan 54
kappaletta, jotka suurimmaksi osaksi ovat König & Bauerilta, osaksi myös
Johanuisberg’in pajasto; kolme on amerikalaista. Valoa on
riittävästi, sillit koneosastossa on li O suurta akkunaa kadulle- ja melkein
ylitä monta pihallepäin. Isiin suuri ja avara kuin tämä osasto onkin,
i>i se läheskään tee niin miellyttävää vaikutusta, kuin Tukholman
kuninkaallinen kirjapaino, syystä ettii akselijohto ju lämmitystoryet
ovat katossa, oikä puhtaus yleensä ole lainkaan yllämainitussa kirja-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
