Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
38
K IRJA PAI N O LEHTI
N:o 0
painossa vallitsevaan siisteyteen verrattava. Latomaosasto on
sijoitettu toiseen ja kolmanteen kerrokseen, joka viimemainittu kerros
on yhtenli mainion suurena salina. Tehtaalla on omat
kirjatisitoma-kiijasinvalimo-, stereotyyppi-, gnlvuniseernus- ja
puunpiirros-laitok-sensa, y. m. Täällä painetaan paljon kuvatöitii, kaikki pehmeällä
dek-keliliä liltillä), muun muassa yleisesti tunnettu „Das Buch liir Alle",
jonka painos on 100,000 kappaletta. Kaikissa osastoissa käytetään
sähkövaloa. Erittäin viehättävän vaikutuksen ohikulkeville tekee
iltasin tehtaan kaikista kadulle puin olevista 4<Hksta akkunasta
kirkkaasti loistavat sähkövalot. Tehtaassa työskentelee yli !S0’.) henkeä.
Stuttgartissa ollessa kiivin myös Kast & Bhingerin kirja- ja
kivipainoväiritehtaassa (osoite on Kast ä: Ehinger,
Stuttgart-Feu-derhnch). Tehdas sijaitsee Stuttgartin etukaupungissa ja omistaa
yhdeksän rakennusta. Tehdasta käyttää sadan hevosen voimainen
höyrykone. Kaikki viirit siiilytetiiän kellarissa muta- ja liikkiastioissa.
Kysymykseeni isännöitsijä vakuutti, ettii heidän tehtaansa viireissä
ei* lasken ylitilän jauhamatonta väriainetta pohjalle, vaikka ne
kauemminkin saavat paikoillaan seisoa; varmuudeksi on hän monta
kertaa tutkinut niitii lahoratooriosso, joka myös on tehtaalln. Siellä
käydessäni tehtiin juuri kemiallisia kokeita* uudenlaisen kuvaviirin
valmistamisessa. Tehtaassa on noin kolmekymmentä värimyllyä,
joilla jauhotaan monta ori väriä, enommästä päästä kumminkin
mustaa. Myös 011 useampia vernissakeittiöitä ja mainion suuria
huoneita sen säilyttämistä varten. Tehtaasen kuuluu vielä uusi, komea
työväen asuntorakennus, oma sauna ja ravintola. Tarjosipa
isännöitsijä minullekin heidän parasta juomaansa ja voimakasta su oli,
sen voin vakuuttaa. Suuri 011 tehtaan väriteoksien menekki ja
erittäin olen kuullut pohja-ja väripainosväriii kiitettävän. Samoja
viiri-teoksia näin käytettävän muun muassaKöln’issä Lep/.ig’issii ja
Stuttgartissa. Asioitsijoita on melkein kaikissa suuremmissa
valtakunnissa. Isännöitsijältä sain miniikin värimalleja ja hienosti painetun
hintaluettelon.
Stuttgartista matkustin 15 n:nä Tammik. Leipzigiin. Täällä
tehdään työt vähemmällä huolella kuin Stuttgartissa. Sen
tunnustavat itse ioipzig’ililisetkin lausuessaan: ,jos kustantaja vaatii työnsä
joutuun, tilaa Tiän sen Leipzigistä, vaan jos hän tahtoo huolellista
"työtä, niin sitten Stuttgart ista". Kiivin .Julius Klinkhardtin
kirjapainossa, joka suuruutensa puolesta on Leipzigin ensimmäisiä
kirjapainoja. Tiissä painossa ovnt koneet enimmäkseen asetetut
pitkittäin,’niin että valo tulee painimiin suoraan sivulta. Koneet ovat
kolmessa rivissä; keskimmäisellä 011 jotenkin pimeä. Osa konesalin
on lasikatolla peitettyjä tässä osassa on Saksan suurin rotntionikone,
joka painaa I,IXK) kappaletta tunnissa kahdella värillä ja molemmin
puolin yht aikaa. Kiriapainossa 011 paitsi 28 kirjapainokonetta myös
kivi-valopaino (Liclitdruck), kiijansitomus-, kirjasmvalimo- y. m.
Iiii-toksot. Oluenjuonti Leipzigin’ kirjapainoissa on yhtä suuri kuin
Stuttgartissakin. Jos olueen tyydyttäisiin, niin olisilian sitä jo
siinäkin, vaan tiiällii otetaan joka* aterian alle sollainen, jota Suomessa
nimitetään ,,pieneksi" (suaps,). Yälistii_naisetkin tiputtavat kahvinsa
sekaan mokomaa silmiin.kirkastajaa. Kaikki tapahtuu julkisesti, eikä
ollenkaan salakähmliiin. Onpa isoimmilla kirja])ainoillu oma
ravintolakin, josta työväki saa oluen ja muut tarpeensa halvemmalla kuin
muualta! Juopuneita oi siellä työssä näe ja vapaapäivät eivät tule
kysymykseenkään. — Mitä ylimalkaan tulee heidän jokapäiväiseen
eloonsa ja oloonsa, niin eipä se juuri aina kiitosta ansaitse, vaikkapn
yleensä "kehutaankin Saksalaisten muka suuresta sivistyksestä. —
Aikomukseni oli jäädä kauemmaksi aikaa Leipzigiin, sillä minulla
oli jotensakin hyvä työpaikka. Otto Snamerrn kirja- ja
taidepai-nossa. Erityisten asianhaarain tähden katsoin kuitenkin parhaaksi
palata Suomeen.
Xi in lahdin Leipzigistii 3(1 p. Maaliskuuta Berliniin. Aikani
ei riittänyt, siellä missään kirjapainossa käymään. Sen sijaan
jouduin sattumalta oräilsen kiqannäinajoin yhdistyksen kokoukseen.
YMistvkseon sanottiin kuuluvan Kaksituhatta jäsentä: tähän
kokoukseen oli saapunut noin puoli sataa. Puheet olivat pitkiä ja kiivaita;
kokouksen päätarkoitus oli elikäistii sitä tapaa, että useat Berliinin
kirjapainojen omistajat käyttävät työssänsä milt’ei paljastaan
oppilaita, joka seikka alentaa sekä itse ammattia ettii työpalkkoja,
"Berlinistä jatkoin matkaani Pietariin, jossa kävin Iloppon
kiriapoinon koneosastossa. Koneita oli yhdeksiin ja olivat sijoitetut
kahteen liuoneesen. Asian tuntijat sanoivat mainittua painoa
Pietarin suurimmaksi *) ja parhaimmaksi. Jos väitöksessä 011 perää niin
Pietarin kirjapainot’ ainakin suuruuteensa nähden ovat
jättiläisaske-leen takapajulla, ulkomaiden kirjapainoihin verraten. Sopinee
minun tässä vielil mainita, että tämä oli koko matkani aikana
ensi-milinen paino, jossa kysyttiin puolto-lausetta päästäkseni katsomaan
kirjapainoa. Pietarista matkustin Helsinkiin, jonne saavuin 5 p:nii
Huhtikuuta. — Helsinki, Kesäkuussa 1^0. Emil lleino.
-=>->rö£-KH>-
Lcyhvf hatsahdus.
c t
."Tv^uukauskokouksessa 7 pmä t. k. oli ohjelmassa kysymys:
sopi-_| V rammasta tavasta saada sunnuntaityö poistetuksi etenkin
sanoma-lehdissä.
Tietysti sellainen kysymys, joka niin läheisesti koski suurta
latojajoukkoa, oli tehokas saattuuiaau kokoukseen runsaasti
osanottajia, ja arvattava oli ettii keskustelu myöskin tuli laveaksi ja
vilkkaaksi. Itse kysymyksen keskipiste: Sunnuntaityön lakkauttaminen
’1 El olo tulta niin. Mc- tuniiemnoi PlctirU-ui nuti» kirjapainoja, julka ovat
mntkoUrvtl -.uurummttt. Tolm.
etenkin sanomalehdissä, hyväksyttiin miltei keskustelematta; mutta
keino tiimiin aikaansaamisesta antoi aihetta monipuolisten
mielipiteitten ilmaisemiseen. Myöskin kehittyi vilkas väittely siitä: millä tavalla
maaseutulehdot, jotka ilmaantuvat maanantaisin," saniaisiin myöskin
muuttamaan uIosnn to- päiviinsä, ja |täätökseksi tuli ettil yhdistyksen
johtokuntn kiertokirjeen kautta isännille jn etoville seudun
typografeille esittää, ottil he voimainsa mukaan koettaisivat työskennellä
sen toivotun muutoksen toteuttamiseksi. Lopuksi suostuttiin
valitsemaan lähetystö, joka kärisi kahden täkäläisen sanomalehden
toimituksen luoua pyytämässä heitä Inkkauttamaan ne
uiaaiinntuinumerot, jotka nykyään ilmestyvät. Mitii täinä lähetystö sai toimeen,
ja mitä sille vastattiin, julkaistaan osastossa otsakujoitulcsellai
„Hel-singin kirjanpainajain yhdistyksestä".
Kuten kertomuksesta nähdään, ei mitään varmaa vastausta ole
vielii saatu kummaltakaan sanomalehdeltii- Tahdomme toki uutit
kauemmin toivoa kysymyksen toivottua rotkaisuu eduksemme ja
ettei sitä enään tarvitsisi panna yhdistyksen ohjelmaan.
Siinä ylimääräisessä kokouksessa, joka oli kutsuttu kokoon
sitä varten että yhdistys saisi tiedon lähetystölle annetusta
vastauksesta, luettiin eräs kirjoitus Työväen-yhdistyksen johtokunnalta. jossa
Kiriiuipainajain yhdistystä "pyydetään esittämään
keskustelukysymyksiä yleiselle työvifeiikokouksello, joka tulevana vuonna tulee
tiiällii pidottiiviiksi, ja jos yhdistys itse valitsee niiden esittelijät.
Kokous päätti ettii jokainen, jolla on sellaisia kysymyksiä
esitettävinä, lähettää ne johtokunnalle, joka sltta tulevassa
kuukauskokouk-sessa ilmoittnn ne yhdistykselle. Ne kysymykset, jotka yhdistys
hyväksyy, lähetetään*Työväen-yhdistyksen jöhtokunnnlle ennen
Lokn-kuun loppua.
Meitä on kehoitettu huomauttamaan puhtauden ylläpitämisestä
kirjapainoissa mahdollisemmnsti paremmin kuin tiihiin asti. Ettn
tiima on huomioon otettava seikka ja ettil siisteys ei ole dyydyttävä,
011 yleensä tunnettu asia. Antaaksemme asianomaisille viittauksen
miten tervcyshoitokunnat Tukholmassa ja Krisiianiassa ovat
määränneet asiassa, julkaisemme tässä otevnumät kohdat :
„Työhnonoustojen. ennen kaikkea Intoimishuoneiden, tulee olla
tilavat sekä varustetut ilmunvnihtolaitoksolla, joka on jäljestettävä
siten ettei siitä synny minkäänlaista vetoa.
Huoneet ovat pidettävät kohtuullisen lämpöisiini, kernaimmin
18, mutta ei yli 20 asteen.
Jos käytetään kaasuvalaistusta, niin pitää niin monta liekkiä
kuin mahdollista varustettainan palaneitten kaasujen
uloqjohtolai-toksclla.
Erittäin luiomautetiuui sähkövalon johdon tärkeydestä
kirjapainoissa.
Lattia pestään ja puhdistetaan huolellisesti lämpimällä
vedellä vähintäin joka lf>:ta päivä. Samalla puhdistetaan ikkunapielet.
.Totta lattia tulisi kyllin huolellisesti puhdistetuksi, on tarpeellista
että se on jokseenkin tasapintainen, ilman säröjä htttiapalkkieu välissä,
sekä että se on joko maalattu tahi voideltu pellava-öljy Iin.
Tarpeellista on myöskin, ettii regalein välillä ei olo loukkoja eli
luokse-piläsemättömill paikkoja, joissa paperinjättcet, tomu ja roskat
saatta-vnt kokoontua. On sentähden toivottava, ettii regalit sijoitetaan
seiniistii ’/i kyynärää etäälle, jos sellainen suinkin mahdollista on.
Tomu pyyhitään regaleista, pöydiltä, laudoituksista y. 111.
kostealla rievulla joka M päivä; kamiinit ja lämmitj-sjolidot
puhdistetaan samalla keilaa kuin lattiakin.
Piiäpuhdistus, kastien ulosottaminon ja rogaleiu sisusten
puhdistaminen. tapailtiin vähintäin kernin vuodessa (keväällä tahi
kesällä).
Sylky laatikkoja tulee löytyä joka paikassa: ne tyhjennetään
ja puhdistetaan samalla kuin lattia lakaistaan.
Jos joku sairastaa hivuttavaa tautia tahi pitkällistä hökäiL on
hänen sylkvlaatikkonsn tyhjennettävä joka päivä. Lattialle
sylkeminen kielletään.
Vettä, saipuaa ja pyyhinliina pitiiä aina olla käytettävänä.
Työhuoneet, nnnhvvm työn loputtua iltasilla, kuut
puolipäivä-ajoilla, ja muulloinkin, kun työ sen sallii, ovat perinpohjaisesi 1
puhdistettavat, varsinkin ristivedon knutta."
Vähällä hyväntahtoisuudella luulisi yllämainitut määräykset
voitavan toteuttaa. Mutta me tiedämme toki kirjapainoja löytyviin,
joissa pesoa tai pääpuhdistusta oi ole tapahtunut vuosikausiin.
Mikii paljous tamuu ja likaa eikö ole kokoutunnl sellaisiin
paikkoihin. Ja kuitenkin täytyy työmiehen päivät päästään oleskelin
sellaisissa huonouksissa" Onko sitte ihme jos hänen elinlankansa
tavallisesti katkaistaan sillä iällä kun muut sanovat neu olevan
par-haimmallaanV — Me keholtamme sentähdan kaikkia niitä, jotka
eivät olo tehneet mitä tehtävä on, toimimaan paremman siisteyden
eduksi huonouksissa vielä ennemmin kuin ne tärkeät sisu-ikkunat
eteenasetetaan, muutaman markan uhrauksella pesijälle jn joku
lauvantai yö sen lisäksi. — Tämän luulisi olevan keveän tehdä tai
miten V
Näyttääpä siltä kuin olisi ihan mahdotoin milloinkaan ~aada
edes niin" paljon yksimielisyyttä heräilin ään, että viihdyttäisi siuunn
katon alla, vaikka »itä paitsi seinätkin ja lattia jotkut illat
viikossa ovat ontossa vallnsHo. Tuollainen haitui ou taas tapahtunut,
että useimmat soittajistamme eivät olleet tyytyväiset nykyiseen
hiionciikseen ja ovat siitä syystä eronneet soittokunnasta. Aina
tuo vanha virsi: mikä kolpaa" sadalle ei kelpaa kymmenelle. Niin,
kukin pitää oman päätänsä ja jos ei sati mielensä mukaan, hyvästi
sitten! — Hyvästi! hyvästi! Valunko oi ole siksi suuri, että maksaisi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
