Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 10
1890
KIRJAPAINOLEHTI
HELSINGIN KIRJAN PAI NAJAIN YHDISTYKSEN ULOSANTAMA
TUuiuIUiito: llGltJucltsä 3 ui. vuoiIuHu.
Pmtllnlt.tk-il-«n i: SO; MniltuksnltA tilattua II: (VI IriitUlde).
Unniliulttin julnUmaii 30 puli petltl ririliii ilurcvi </>
livun1! iioiimUi-t’-ha ja ruotimlaiMtiiitm painoksensa.
Vmftt/ltnumero; 30 peatltiL
H3laingi3sä 31 p:nä Lokakuuta
Viitounraiotin loimiini»: H. J, FORSSTRÖM
TUmtkaln pEHkanpougUda vm-tium ottavin aitinuiloliui
kirjapainolla; ilmoittajat Ja rlstMdotilaajat
inaa–omlullln suvaitkoot kättntyd hra J. A. Ko«k’cn
puo-löön. .1. Siineiinkion porillUton kirjnpaina
osikti-yhilii. Utiilonmaaakam il, HoUinki.
j\aincn hiriapainon alalla.
y-’ • .
1 t.t’ei nainen juuri viime aikoina ole alkanut osaa ottamaan
,;JTV. maamme kirjapoinoliikkeesen, nähdään seuraavasta „Hemmet
’rfe^ or.h Samliälli.<t" nimisessä lehdessä julaistusta tiedosta:
„Sime-liuksen perillisten kirjapainossa, jossa lehtemme painetaan. 011 ollut
32 vuotta naisia „puällikkönii". Kirjapainon perustajan,
Idelenkään-täjii .1. Simelitikscn kuoltua hoiti sitii hänen leskensä, rouva II.
Simelius. vuosina 1826— Ih43. ja sitte sen siirryttyä ylikomulissarius
A. ,T. Chydenius’elle, hoiti sitä hänen kuoltuaan leskensll, rouva M. S.
Chydenius, vuosina 18<i5—188fi. Sitten kun J. Simoliuksen
perillisten kirjapaino-osakeyhtiö 1887 muodostettiin, on sillä, ollut
isännöitsijänä ja prokuristina neiti Emilia Chydenius."
Tiitii paitsi ovat kirjanpainajani tyttäret silloin tällöin siellä
ja täällä ottaneet osaa kirjapainotöimiin, mutta yritys naisten
käyttämisestä vakavammalla tarkoituksella mainitulla ulalla tehtiin ehkä
ensi kerran v:nu 1857, jolloin Suomal. Kirjall. Sennin kirjapainoon
otettiin kaksi sisarta latoja-oppilaiksi. Syksy Iiii v. 1858 eivät sisaret
kuitenkaan eniiän elleot mainitussa kirjapainossa, sillä joku syy
käytöksessään katkaisi tämän ensimmäisen yrityksen.
Toistakymmentä vuotta kului ennenkuin naisia uudestaan
ruvettiin ammatissa käyttämään. Yritys tehtiin tiillii kertaa Porissa
v. JH73 tohtori Tli. Tigerstedtin nimellä toimivassa kirjapainossa,
jonka isännöitsijänä silloin oli vapaaherra G. v. Troil, Turun ja
Porin läänin nykyinen kuvernööri, joka myöskin sopivissa
tilaisuuksissa hinnoitteli kernaasti latomistaitoä.’ Toistakymmentä vuotta
työskenteli sitten •viimeksi mainitussa painossa latojina ensin kaksi,
vähän myöhemmin kolme tyttöä. Kaksi näistä siirtyi joku vuosi
sitten kauppapalvelukseen ja kolmas, nuorin, muutti S:t I,!rnnciscoon
.Amerikassa, josta hän toki palasi kotiin ja työskenteli jonkun ujun
Unggreu’illa Waasassu, kunnes halu uudestaan kiihoitti lähtemään
kaukaiseen Länteen, jossa liän sai paikan erään siellä ilmestyvän
Ruotsin kielisen sanomalehden latojana. Lähes vuosi sitten lausui
lehti, luiojatturensa avioliittoon mentyä, kaipauksella palstoillaan
lämpimät jäähyväiset ja kiitoksunsa.
V. 1874 alkoivat kirjapainot myöskin Helsingissä liittämään
naisia uudelleen ammattiin, joista Suomal. Kirjall. Seuran kirjapaino
oli taaskin ensimmäinen. Ensin työskentelivät naiset vaan latojina,
unitta hiljakkoin avattiin heille ovot kone-osastoonkin, jossa heitä
käytetään — kuten ulkomailla jo kauvan on ollut tavallista —
arkin-laskijoina pikapainimiin. Seuraavat viisi isompaa kirjapainon tiiiillii
kiiyttäviit tiitii nykyä liikkeessään naisia: Suomal. Kirjall. Seuran
kirjapaino 7, Weilin ja Göös lt), Helsingin Sentraalipaino 4, J. C.
Frenckell ja Poika 11", ja Sanomalehti- ja kirjapaino-osakeyhtiö 21.
TO yhteensä .">1 naista. Maaseutukaupungeissa liene G. W.
Wi-len’in ja Kiunpp. kirjapainossa Turussa 5 tai (>, Tampereen painoissa 11
sekä \Yöasun painoissa myöskin muutamia, joiden lukua emme
tarkemmin tiedä. Porin kirjapainoista ovot naiset ehkä kokomuin
hävinneet noiden ensin mainittujen erottua. Varmana saattaa pitää
että naisten luku vuosi vuodelta kirjapainoissa ja grafillisissu
taiteissa yleensä lisääntyy. Uudenpain tietojen puutteessa julkaisemme
tässä seuraavat, kivipainojakin koskevat tiedot, vuodolta 1888,
jolloin Suomessa oli 11» naista kiriä- ja Sti kivipainoissa, tai yhteensä
204 naista. Niitä kilytetttin Helsingissä, Turussa, Porissa,
Kuopiossa, Wuosussa, Kokkolassa, Jyväskylässä jn Oulussa. Helsingissä
löytyi !>7 naista kilju- jn 27 kivipainoissa, Turussa tl kirja-ja 59
kivipainoissa.
Kokemus on siis jo lavea ja tyytyväisyys heihin näyttää
olevan yleinen. Yötyöhön kirjapainoissa ei käytetä naisia, eikä
luultavasti tulla käyttiimäiinkään, sillä siitä rasituksesta 011 heitit
jokai-uen hiin pakottakin valmis puolustamaan. Naisten terveyden e.i
myöskään ole havaittu kärsivän enemmän kuin miestenkään; ehkä
se 011 suhteellisesti parempikin säännöllisemmin rajoitettujen
elämäntaitojen nojalla. Muuten on meillä se mielipide^ että
hitojattu-ret velvoitettaisiin tekemään, samoten kuin miehetkin, kaikki ne
työt mitä milloinkin latomisissaan esiintyy. Turkastusorkin
oikaisemisessakin piknpainiinissa, josta heitii nykyään armahdetaan,
olemme nähneet Heidiin menestyvän varsin hyvin. Toivomme ön, että
he omat! arvonsa vuoksikin tekevät työlisä täydellisesti ja
nauttivat myöskin vähennyksettä siitä tulevan pnlknii.
rapana on meillä myöskin oroittaa, jos tilaisuutta suinkin
löytyy, latojattaret ammnttiveljistiiiin. Tiimä ei ole mielestämme
tarpeellista, sillä sen kautta ei pelasteta ketään siitä pahusta jota
pelätään, vaan se 011 naisen oman voiman arvoa alentavaa sekii
vivahtaa luostarimaisceii elämään. Eräs Amerikalainen ammattilehti
mainitsee, kokemuksen mukaan, puheena olevasta asuista, ett’ei
naisten olo miesten kanssa samassa latoiuahuonoessa vähiltäkään
vaikuttanut epiisiveellisyyttä, vaan sensijaan poisti erinomaisen
tehokkaasti miespuolisten ’ala-arvoisia lausotupoja ja epäsoveliaita
keskusteluja. Sämallaiiien kokemus asiassa 011 meilläkin, vaan
suo-tavo 011, että keskustelut ja lnu.setavat kirjapainoissa, naisten
läheisyydettäkin, olisivat siivoja, sillii liUiellämme on aina nuorukaisia,
vieläpä lapsiakin, joiden hienotuntoLsuutta malttamatta tunnellaan
ja viiliä vähältil kulutetaan.
-sH^HSS**’
Ilyhyf halsahdus.
»en luettelon mukaan, joku 011 painettu tähän numeroon, on
, „Suomen Kirjapainojani sairas- ja hautausapuka-ssaiin"
kuulu-y <_ vain jäsenten liiku tiitii nykyä 127. Jos otaksumme ettii mnunimo
v kirjunpniiiajnkuntu nousee noin 500 täysikasvuiseen henkeen,
joka luku likipltäin lio paikallaan, niin oi taida muuta sanoo kuin
ettii useimmat näistä eivät tiedii selluista kassiin olevnn, taikka
myöskin osoittaa tämä heidät omista eduistaan niin erittäin
huolimattomiksi, joka sanan oikeassa merkityksessä herättää
kummastusta Me olemme monta monituista kertiui tiissii lehdessä
muistuttaneet siitii etfei kenenkään pitiiisi olemaan siilien liittymättä.
Alutta luettelosta nähdään että ainoastaan neljäsosa on ollut siksi
ajattolevu turvaamaan itseään vasten sitii nikna, joka ennemmin toi
myöhemmin kunkin eteen joutuu, jolloin knssnn tarjoama apu on
verrattomasti tärkeä. Arvattakoon nuoruus ja uljuus kuinka suureksi
tahansa, täytyy jokaisen kuitenkin myöntää ett’ei se iäti kestä, sillä
väliinkin varomattomuus sitoo helposti vuotuesen. Tilastotiede,
osoit-tnn myöskin ettii varsinkin latojain elinaika keskimäärin ori 30 vuotta.
Siis voimme otaksua parhaimmalla olevamme 20 vuotiaina *), vaan
10 vuotta myöhemmin olemme jo kuolleet. Tiima ei toki tule
kaikkein osaksi, mutta tutkimus todistaa min tapahtuvan joukkomme
useimmille. Siksi pitiiisi kaikkein huouiutu t.110 lyhyt aika ja
mali-dollisimmnllu tavalla turvata itsensä puutteelta, joko ilmaantuu
vuoteelle vaivuttuamme, etenkin kun keuhkotauti, tavallinen
vihollisemme tautien joukossa, tarvitsee pitemmän ajnn uhrinsa
hävittämiseen. Tällöin tietysti apu, kassa, 011 tarpeessa, saadakseen niin
paljon viikossa ettii" tärkeimmät tarpeensa kykenee tyydyttämään.
011 tosin sanottu kassan maksavan vähiin jn avunsaannin ei
myön-notii vastaavan suoritettua mnkson ja ettii muut kassat jakavat
enemmän apua. Tässä ehkä on perää, mutta saadakseen sen seikan
täysin selville, minkä, kassa tiitii nykyii saattaa maksun nyky iiii n
vaadittuja sisuiinsuorituksia vastnnn. siitä tarvitsee tehdii erityisiä
laskuja, joihin emme kykene, luutta tietysti saatetaan niitä tehdä
jos jäsenet tahtovat. Kassan järjestäminen riippuu siis itse
jäsenistä miten sen edullisempana pitävät. Edellii mainitulla olemme
taittaneet huomauttaa ainoastaan niitä, jotka eivät kuulu kassaan,
siitii suuresta hyödystä, joka sairauskohtauksissa heille tarjoutuu sen
jäseninä ja samalla viitata kuinka pieni luku maamme
kirjanpainajista käsittää omaa etuonsn. Ken ehkä saattaa ollu tietamiitöin
kassan jäseniksi pääsemisen ehdoista, niin saatamme ilmoittaa siinä
vaadittavan: papin- jn liiukiirinkirin sekä opistapääsrötodistus.
Pääsymaksu 011 12 markkaa (josta liiiikäritipalkkioti suu vähentää) ja
sitten 1 markka kuukaudessa. Säännöt ja lähemmät tiedot saadaan
.T. C. FrenekelPin jo Pojan konttorista.
Lisäyksenä siilien lyhykäiseen kertomukseen edellisessä
numerossa ylimääräisestä kokouksesta 27 p:nu Svysk, koskeva
tariffi-ehdotusta, saamme tiissii mainita, että yhdistyksen päätöksen nojalla
liihotti johtokunta muutetun tiuilfin tämän kuun alussa kaupungin
kuikille kirjnpninon isännille, seuraavan kiertokirjeen seuraamana.
Kun tätä kirjoittaessa ei vielii yhtään vastausta ole saapunut, emme
tietysti myöskään saata mainita mitään siitii mitii odotamme.
Tälliin’ esitykseemme on meillä kuitenkin hyvät toiveet myöntävistä
vastauksista jo senkin puolesta kun muutoksen avulla sonvutuinme
jäljestetyn laskutavan. Olishan tiistä hyötyä molemmin puolin.
"I Kolmont» nuori*» mtnliortii, iultRHn ylitcemii tK> vuolta, Jotka nykyHHn olivat
IHiikiirln luikittavana, rl kukun ollut nikoin terva.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
