Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
KIRJAPAINOLEHT1
N:o Iti
S. H. T.
Koska Kirjanpainajain ybdistvs on 1 tuoniannnt että Helsingin
kirjapainoissa nykvilätt vallitseva laskutapa neliöiden mukaan, ci
vastaa niitä vaatimuksia joita voi asettaa laskutavalle, joka täysin
tyydyttävästi korvaisi laskusta latojalle ei ainoastaan sivun pituuden
jii leveyden neliöiden mukaan vaan sen määrän kirjasimia kuin hän
todella latoo, on kirjanpainajain yhdistys erään komitean kautta,
jossa kaikki kaupungin kirjapainot olivat edustettuina, tehnyt ja
hyväksynyt myötä seuraavan tariffin. Tämä tariffi perustuu
kirja-sinlaskuun, joka laskutapa kieltämättä on pidettävä sopivimpana,
jottei mikään vääryys tapahtuisi latojalle eikä kustantajallekaan.
Samalla kun yhditys jättää rämän tariuin K. H:n suosiollisesti
tair-kastettavaksi, saa se huomauttaa että tällainen laskutapa jo
pidetn-män aikaa, on ollut voimassa Europan kultin-imuissa.
Verrattaessa nykyistä laskutapaa, «0 p:iä 1,000 neliöltä,
tariffissa ehdotettuun, 48 ja 5(1 pnä 1 ,< x H > kirjasimelta, täytynee tunnustaa
että maksussa täten on syntynyt noin 15—25 pros. koroitus
kirja-jasinlajeista riippuen. Tämän koroituksen on yhdistys kumminkin
katsonut nykyisten olojen vaativan, jossain miuiriu huojontuaksoen
työmiesten elinehtoja ja samalla t osoittaakseen niitä epäkohtia joita
on syntynyt siitä, että kaikki elintarpeet, puista ja huonoista
puhumattakaan" ovat kallistuneet melkoista enemmän ’kuin 25 pros.
sen-jälkeen kuin nykyinen maksukoroitus saatiin. Samalla saa yhdistys
huomauttaa, että n. k. hyyryrahat, jotka ovat tehneet 1(1 pros., nyt
ovat poistetut.
Otsakirjoituksun „Yleisiä määräyksiä" alla olevan kohdan
odo-tusrahoLstn on yhdistys katsonut olevan erittäin tarpeen vaatiman,
jotta laskiistolatoju, kun hän on ilman työtä, kumminkin saisi
jokapäiväisen toimeentulonsa ja jotta isännät enemmän kuin tähän asti
rupeisivat maksamaan viikkopalkkoja.
Yllämainitut asiat lienevät tärkeimpiä kohtia tariffissa, koska
muut määräykset ylipäänsä koskevat koroitusta teknillisistä
vaikeuksista ja sanomalehtityöstä, jonka vuoksi yhditys on tahtonut
kiinnittää K. H:tl huomiota’ niihin ja samalla lyhykäiseti esittää syyt niihin.
Ollen siinä vakavassa toivossa ettii" K. 11. hyväksyy tämän
tarittin, on yhdistys aikonut sen astuvaksi voimaan tulevan vuoden
alusta. Jos taas’ lv. II. ei hyväksyisi sitii talli tahtoisi tehdä
muistutuksia sitii vastaan, pyytää yhdistys mitä kohteliaimmin ettii siitä
annettaisiin tieto yhdistyksen johtokunnalle tämän Lokak. kuluessa.
Ellei mitään vastausta yllämainitun ajan kuluessa saavu, otaksuu
yhdistys että lv. IT. on hyväksynyt tariffin.
"Helsingissä, ti p. Lokak. 18H0.
Kirjanpainajain yhdistyksen puolesta:
O. Lindstedt.
K. Malnutrtltn.
4 *
•
Hanska. Edustajakamari ou hj-väksynyt lain, joka kieltää
naisia ja lapsia käyttämästä tehtaissa työssä yfi kymmenen tunnin
päivässä tai 00 tunnin viikossa. Kaikki yötyö vähäpätöisillä
poikkeuksilla on ankarasti kielletty. Tiimi» laki on latojille tärkeä, sillä
Seine-departemeutissä työskentelee koko (?,00o latojatorta. joista Pariisissa
un kastin ääressä yöllä noin 200. vaan joiden ny; täytyy jättää
sijansa miespuolisille ammattilaisille.
* *
*
Amerilta. Tunnettu konetehdas Hoe & C.o Now-Yorkissa. 011
ottanut rakentaakseen „Xo\v-York Herald" lehdelle painokoneen, joka
tulisi olemaan pikaisin koko maailmassa. Painimen tulisi suorittua
neljä-ja kuusisivuisia lehtiä !K),000 kpl. tunnissa, s. o. 1,500 kpl.
minuutissa ju 25 sekunnissa. Kahdeksuu-sivuisiu tulisi sen painaa 70,000,
kaksitoistasivuisin KtyKKij kuusitoistnsivuisia 36,000] ja neljiikohnatta-
sivuisin 24,000 kpl. tunnissa.
–
Belsincjin Kirjanpainajain yhdislvhsesiä.
fxuukauskokous 19 p:nä Lokak.
Ensin otettiin pohdettuvaksi ne kysymykset, jotka olivnt
saapuneet yhdistykselle, lähetettäväksi yleisen työväen kokoukson
toimikunnalle keskustelun varten. Vilkkaan harkinnan perästä
hyviik-syikiu yhdistys nimessään lähettää seuraavat 10.*n kysysmystä:
l". Olisiko suotava ettii yleinen koko maata käsittävä
sairos-apukossa perustettaisiin ?
2. Toimiiko työnantaja rehellisesti jos hän eroittaa
työnteki-jiln ilman muuta syytä kuin täytetyn oppiajari perästä
työntekijälle luonnollisesti tulevan palkankorotuksen tähden?
3. Ouko työmiesten, itse päästyänsä työnantajaksi tai muuten
ylettyänsä, huomattu väheneniättömällil lämmöllä vieläkin suosivan
entisten tovoreinsa mielipiteitä asemansa parannusriennoissa?
4. Onko siinii jilijestelinilssä, ettii työnjohtaja siuipi määrätyn
prosentin puhtaasta voitosta, missä sellaista tapaa on ruvettu
teollisuuslaitoksissa käyttämään, huomattu olevan mitään mainittavaa
vaikutusta työntekijän aseinaan V
5. Voidaanko työmiestä pitiiä kiiboittojona, jos hän vähemmän
valistuneelle toverilleen koettaa selittää, kohottamatta litkin
vastus-viin toimiin, työn merkitystä pääoman suhteen, sekii vakuutuksensa
mukaan johtaa häntä ymmärtämään asemaansa yhteiskunnassa ja
siitä huolta pitämään ?
ti. Voipikoja täytyykö oppilasten ottamista ammatteihin
rajoittaa enemmän kuin tähän asti on tapana ollut ja eikö olisi suotava,
ettei vähemmällä kuin ylhiiisemmän kansakoulun tietomäärällä
varustettuja henkilöitä oppilaiksi otettaisiV
7. Eikö henkilöiden, jotka otetaan työnjohtajaksi, olisi
suorittaminen joku koetutkinto todisteeksi kykeneväisyydestääo toimeensa?
tf. Otlko järjestetty voimistelu työmiehelle vii11tHinilI • u ja jos
se myönnetään, miten olisi huoneistot’tallaisin tarvottu varten
saatavana, koska koulujen voimisteluhaoucitn työmiesten
voimisteluyhdistyksille ei uiielelliiiiu myönnetä V
!•. Eikö olisi työnantajien svvtä jakaa joku prosentti
puh-taosta voitostaan sellaisille työmiehille, jotka heillä vähintään
vuoden ovat kunnollisesti velvollisuutensa tvömiehinä täyttäneet!1
10. Eikö olisi syytä säätää 10 tuutista nnrmtulttyöpliivftä?
Tiimiin jälkeen ruvettiin tuuuiimaau yhdistyksen’
irtisanomisesta nykyisestä huonouksestu. Omistaja nfuiittäiii ilmoitti
kirjeellisesti, Vaston entistä sopimusta, vaati vausa ;»u markkaa
Imn-neustosta vuokraa kuukaudelta, jos yhdistys edelleen haluaisi niitä
käyttää. Tätä ei toki hyväksytty vaan päiltettin. jos suinkin
mahdollista, vuokrata yhdistykselle oina huonous, jollaista tuoni
jäsenistäkin on toivonut. Kuitenkin arvoltiiu nykyiset tulot
riittämättömiksi tekemään kallista vuokrasopipimusta. iirliän jäsenen
ehdotuksesta päätettiin sen vuoksi ensin lähettää lista kiertämään
kirjapainoissa. johon listaan kukin saattaisi kirjoittua niinensä sekii’
niinikään samalla sitoutua vähintäin vuoden ajan maksamaan yhden
markan kuukaudessa jäsenmaksuna. Minkäänlaisiin toimenpiteisiin
huonettsnsiassa ei siis’ ennen ryhdytil kuin mainittu lista on
palannut takaisin.
Kirjanpainajain keskuudessa äsken perustettu riuttiusseura
pyysi kirjeellisesti yhdistykseltä huonetta kokoustensa pitämistä
viiiten kerran viikossa, vaan asiain nykyisellä kannalla ollen täytyi
tämäkin seikka jättää riippumaan asiain vastaiseen muodostumiseen.
: O * V^i» Ö
Kuollut. Kuolema, tuo ahkera viikatemies, on taas käynyt
niittämässä maammo pienessä kirjanpainaja k ui massa ja, ihmiseflisen
käsityksen mukaan, tapaansa tottuneena tehnyt liian aikaisin
korjuunsa. Kirjanpainajille ei yleensä olo suotu nauttia elämän
iltahämärää. Heidän lähtönsä määrätään useimmissa tapauksissa jo
ihmiselämän kolmannella tai neljännollä vuosikymmenellä. Vaikkapa liene
hyvä ettei tarvitse tuntea vanhuuden voivega eikä heittää runollista
toivonkipinää nuorena kuolemisesta, niin rohkenen kirjanpainaja kenen
rinnalla tahansa tehdä sen tähän asti ratkaisematta jääneen
kysymyksen: minkätähden nämät aikaiset kuolemat tapahtuvat? Tässä
ei ole oikea paikka kysymyksen selvittämiseen, mutta suotakoon
meille anteeksi jos lausuimme tuon milikättihdnt nyt kun iiiointne
mainita uuden harvennuksen pienessä kirjapainokuuliassamme.
15 p:nä t. k. kuoli kirjanpainaja .lohin Isat; Khslröm
Kokkolassa. Syntynyt 1852, oli liiiu nyt täyttänyt vuotta ja niinikään
mies parhaimmassa iiissä. Syntymukaupiinjrissuan, Wimsassa, tuli
hän v. 1864 Oppiin kirjanpainaja F. \\". Unjjgreniile ja pilasi sisUä
niyökin opista v. 1871 sekä jäi mainittuun kirjapainoon siksi kunnes
hän syksyllä 1880 erosi oppipaikastaan, kuntoon panemista ja
sittemmin faktorin viran hoitamista varten W aasa n paino-osakeyhtiön
perustamassa kiijapainossa. Alussa vuotta lH8-l jätti hiin
johtajatoi-mensa ja muutti Kokkolaan oman painon perustamista varten’.
Oikeudet tälliin annettiin hänelle 2’i p:nä llehnik. samana vuonna ja
kirjasimet tilattiin Wilhelm Woollmer’in valimosta Berlin’issä.
Kirjapainonsa oli liän saanut Heinäkuun lopussa siksi kuntoon, estii
sanomalehti rNorro Posten", jonka vastaavaksi toimittajaksi hiin tuli,
saatti sieltä ulosantaa ensimmäisen numeronsa 2 pmä Elok. 1884.
Lehti, joka alussa annettiin kerran viikossa, alkoi K:n myöskin
kustantajaksi ruvettua ilmestyä kaksi kertaa viikossa.
Kirjapainol-lisen asunsa puolesta oli lehti aina huolella hoidettu ja hyvin
painettu. Poitse sitä, että K oli lehden vastaava toimittaja ja
kustantaja, toimitti hiin isommaksi osakti sitä yksinään v. issji loppuun
saakka: Kirjapainon ensimmäinen kirjallinen teos oli Jacob
Chydeniusko v. 1<54 antama kertomus „tiauila Carloby", jok» ilmestyi
22 p:nii Marrask. viimeksi uiainittuna vuonna. V. i88fi—IH86 painoi
hän myöskin seudulla ilmestyvän sanomalehden »Kokkolan Lehti".
Sanomalehden latojana oliK. tavattoman nllpparä ja työnantajana
ymmärsi hän reippaasti ja käsityksellä johtaa laitontansa, jotta sen
tehtävät vuosien kuluessa yhä karttuivat. Ollen vilkas ja toimelias,
harrasti hän milloin vaan kykynsä myönsi, alttiudella vierten
kysymysten käsittelemistä. Etenkin oli hiin mieltynyt yhuistyseläniiiäu
ja vapaaehtoiselle palosanunutustoimelle oli hän uskollinen ystävä,
muusan vapaa-elit. palosaminutuskunta piti hänet reip[iaimpien
jäsentensä luvussa, Kokkolassa oli hän jonkun ajtin toiincHtann
synty-ueen samallaisen kunnan päällikkönä, fcitte v:sta 1871 nll han
jäsenenä Suomen Kirjanpainajain apuyhdistyksessä.
Vainaja, joka pitemmän ajan sairasti, nai kokea katkeraa
kaipausta puolisonsa kuoltua viime Elokuussa, ja nyt suree häntä
lilheifiimpänä isiitöiu ja äiditöin tytär.
Hauhossa levätköön Johan Isak Ivloströin!
Kun edellä oleva jo oli kirjoitettu saimme tiedon
sanomalehdestä „lnkeri", että kirjanpainaja Jakob Hynninen kuoli Pietarissa
4M vuoden iässä. Vainaja, syntynyt ja opinltäynyt Wiijiurissa.
työskenteli 1870-luvulla Siiomal. Kirjall. Seuran kirjapainossa täällä,
mutta_ on sittemmin, paitsi lyhyempää oikoa Wiipurissa, oleskellut
Pietarissa ja työskennellyt etupäässä siellä ilmestyvissä
suomalaisissa sanomalehdissä, muun muassa 5 vuotta tJnkori-lehdessii.
Myöhemmin työskenteli vainaja Amiralitetiu kirjapainossa ja oli jäsen
Pietarissa olevain saksalaisten kirjanpainajain apukassassa. H. jätti
vaimon ja lapsen jälkeensä.
— Helsingin kirjanpainajain rakennns-osakeyhtiolla oli
kokous t. k. 25 p:nä, jolloin sääntö-ehdotusten tarkastamista
jatkettiin. Pitkittä puheitta hyväksyttiin tarkastamntta olevat pykälät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 12:50:42 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/kirjapaino/1890/0042.html
