Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 10
1890
KIRJAPAINOLEHTI
HELSINGIN KIRJANPAINAJAIN YHDISTYKSEN ULOSANTAMA
Ttlaiiahiiifri: IIc1>.invl».-ii rt tn. ntoilolta. Poitllaitok-
ri.-n 3: 80} toltnlliik»oll« tllnttlm 3: 00 (rlstl«lilu).
Hm«ituhtin julalutanu 30 p:«tii pctltl rivlltil (levoy» • ,
plvtia) äiioinnUiKi’’ »a ja rttotialafgesita palnokftaatia.
YUnityUmumcro: 30 pennli.
Helsingissä 29 p:nä Marrask.
V«ktuunalain«iT toimittaja: H. J. FORSSTRÖM
Ttlnul.xla piiKkatipiinglsra vaataan ottavat .laiamloltot
klrjapalnoUna; ilmoittajat ja rlHtlfiidotllaalat
maaseuduilta suvaitkoot klitintya Ura J. A. Koak’on
puo-loun, .1. Slmollukcnn pctilllitan kirjapaino
ocako-ylitlö, tludoiimnaukntu 9, llolnlnkl.
Suomen Kirjanpainajain apuyhdistyksostä.
uomen Kirjanpainajain Apuyhdistyksen Johtokunnan
kokouksessa 4 p. Marrask. antoi hra L. Laner ehdotuksen
9 ja 18 §§:fen muutoksesta yhdistyksen säännöissä, jonka
ehdotuksen mukaan 9:öen §:iiän tulisi liittää seuraava lisäys:
„Jos osakas kahdenkertaisen maksun haluaisi suorittaa,
saakoon sairas- ja hautausapua ynnii eläkettäkin
kalulen-kertaisesti."
Itse puolestaan näyttää ehdotuksen tekijä kuitenkin
epäileviin kassan mahdollisuutta sitoutumaan kahdenkertaisen
eläkkeen maksamiseen, multa haluaa loki tätäkin kohtaa
saada keskustelunalaiseksL
18 §:ssii pitäisi sana „neljätoistau (päivää)
muulelta-maan „seitsemäksi’’ ja sanat „kuhdeksan markkaa viikossa"
vaihdeltuinaan ,.ylcsi markka viisikynmentä penniä päivässä,
pyhäpäivät siilien luettuna
Nämät molemmat kysymykset ovat silä laatua, että
niiden vastaukseksi on välttämätöntä tehdä tarkka tutkinto
kassan ky ystä täyttämään entiset sitoumuksensa osakkaitansa
kohtaan.
Yhdistyksen kassa on vielä niin nuori, etl’ei päätöstä
saata kotonaan perustaa kuluneiden vuosien kokemukseen,
sillä iQosmeapt alussa tietysti olivat vähemmät. Osakkaat
olivat alussa kaikki nuoria ja rivakkaila, sekä käyttivät
sen-liihden kassaa vallan vähän sairas- jä hautausavussa hyväkseen.
Eläkkeitä ei maksettu myöskään kaasun alku-ajoilla osakasien
kuolinpesille, ja kuu eläkkeitä alettiin suorittaa, olivat ne
pienintä laatua. Vanhoille kirjanpainajille ei myöskään vielä
ole maksettu eläkkeitä.
Tosi on myöskin, että kassa entisinä aikoina on
kerännyt pääoman, joka vuoden alussa teki 37,230 m. 85 p:iäi.
Tahtomatta mennä yhdistyksen tielle, mielimme
kuitenkin ottaa muutamia numeroita yhdistyksen viimeisistä
kymmenen vuoden tileistä.
Osakkaiden maksut, jotka vuoniin 1880 nousivat 741
markkaan, tekivät v. 1889 1,2(50 m., jota vastaan
ulosme-not nousivat 712 markasta 50 p:stä 2,443 markkaan 26 päin.
Viitenä vuotena, 1880—1884, suorittivat osakkaat
kassaan 4,139 m. ja saivat kassasta 5,727 in., jota vastaan
osakkaat vuosina 1885—1.889 maksoivat 6,708 markkaa ja saivat
10,087 m. Etta Yhdistyksellä toki on pääomansa jälellii, ei
siis lainkaan riipu osakasten nykyisistä maksuista, vaan osaksi
niistä ensi vuosina keräänlynoistä liiloista, osaksi niistä
yhdistykselle annetuista lahjoista, nousten noin 20,0U0
markkaan, j;i niiden koroista.
Mitä nimenöninun sairasapuun tulee, toki se v:na 188’J
992 markkaa tai noin H markkaa osakasta kohti.
Otaksumalla tämän normaaliseksi, tulisi tiilen 4 markkaa
vuosimaksuista säästöön hautausavun keräystä varten, ja kun
vuosimaksua suoritetaan ainoastaan 25 vuotta, saadaan
korkeintaan niinikään yhteensä säästöä 100 markkaa taikka
juuri hautausapu. Eläkkeiden suorittamiseksi on sille
ainoastaan seuraavat tulot: Sisäänpääsymaksut, laiminlyöneiltä
kokoutuneet avut niiden poissulettua ja korkoja osakasten
maksuista.
Miten saattaa yhdistys sellaisissa olosuhteissa ottaa
niskoilleen joitakuita uusia sitoumuksia osakkaitansa kohtaan,
on meille vaikeaa käsittää, sillä luottamus lahjal tiloihin tulevilla
ajoila ei ole suinkaan neuvokasta.
Sen mukaan mitä edellä on osoitettu sairasavusta, olisi
kyllä mahdollisia, sairas-ja sisäänpääsömaksun
kahdenkertaisen suorittamisen nojalla, maksaa kaksinkertainen sairas- ja
ehkäpä myös korotettu hautausapukin. Mutta eläkkeet! Ja
sairasavun koroitus?
Helsinki G p:nä Marrask. 1890.
T. v. Frenckell.
Väripainokscsta kirjapainon pikapainimissa,
Alexander \Valdow’ilta.
{Jatkoa Dtcun ntroatt).
1.5. 3Lieih.tllrruLltapain.cs.
Lehtiku 1 tapainaminen on hyvin yksinkertainen, vaan vaatii
kaikissa tapauksissa kuitenkin jonkunlaista tottumusta hyviin työn
syntymiseksi. Tiissil otetaan huomioon seuraava: Etupainamisoen
otetaan joko kelta-okraa taikka viheriöistä,, sekoittamalla siihen lakkaa,
viiri jauhotaan viike viii lii, vanhalla ja kelpo vernissalla hyvin toisiinsa,
uiinikäiin hierotaan telakin, jolla sen jiilkeonjrullataaÄ yli kehyksen,
joka sitii onnen on tähdätty tavallisuden mukaan: värin tasainen
jakokin pidetään tarkalla sekii varotaaul iian paksusti viiriä
pääsemästä, jott’ei se tunkeu liipi kullan; painoksen tuloo siis olla
näkymätön.
Kun paino on tehty ja lahtikultakirja sitä ennon on leikattu
suurinta säästäväisyyttä noudatettavalla tavalla niinikään, ottii so
juuri peittää painetun, johon useasti tarvitaan ainoastaan puoli,
neljäsosa tai violii pienempikin palanen arkista, otetaan ie.htiknltaki.rjun
selästä varovasti kiinni ja viilipaperin taakse käännettyä nlototanri
painetun peittäminen kullalla siten, että tartutaan kappaleen toiseen
päähän ja Likistetään sitä niin pian kuin suinkin paineeson, jossa
vaarinotetaan, että hienommat paikat ensin peittyvät kullalla
pikaisemman kuivumisen vuoksi. Kuivumista on enimmän pelättävä
heikosti liimatussa liitupaperissa, koska vernissa imeytyy siihen
keveämmin.
Tähän menettelyyn tarvitaan piUi-asiallisosti tottumusta ja
harjoittelemista.
Kun koko paine on kullalla peitetty ja kulta pehmeällä
vaatteella tai vanukkeella (vadd) keveästi kiinnilikistotty, käännetään
paperi varovasti alaspäin ja pyyhitään lujemmin son takapuolelle kuL
lan tarttumiseksi joka paikkaan, jonka jälkeen so annetaan hyvin
kuivua ja ylimääräinen lehtikuita pyyhitään sitten pehmeällä
vanukkeella pois. Jos tilaisuus myöntää on hyvä antaa
lohtikultapai-nokson kulkea liipi kivipniniinon tai silityskonoon (’teräslevyillä),
joten kulta tarttuu paremmin ja saa kauniimman kiillon.
Usealla painajalla 011 tapana, kullan paremmin tarttumiseksi
monotellä näin: ho asettavat kullalla varustetun arkin uudestaan
juinlituurcihin ja panevat siilo nyt viirittöinättöinäksi jätetylle
kehykselle puhtaan arkin sekä painavat vieläkin yhdon kerran.
Edulla ja ilman vahinkoa saatetaan täten menetellä, jos ei
väri-painoksessa olo käytetty liiallisesti tai liiaksi rasvaista viiriä, sillä
jos niiin tapahtuu, tunkeutuu väri kullan liipitso ja himmentää son.
Jos ilman ennen mainittua tapaa kulta kuitenkin saadaan
tarttumaan yksinkertaisesti käden painolla, niin tottumattomalle on
aina paras siton menetellä, mutta antaa toki sen jälkeen no
kui-vuneot painokset kulkea läpitso silityskoneen, mikit niille tuottaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
