Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
KIRJAPAINO LEH T1
N:o 11
niin känniin kiillon, jota ci milloinkaan muulla lailla olisi
mahdollinen saada.
Useat painajat käyttävät kultulehtipoiuokseeu seuraava ta
viiri-seosta: 2 osaa väkevää vernissaa ja 1 osa venetiolaista tärpättiä
lämmitetään vähän tulella, ’/» osa kellasta vaksin panmuin tähän
lisäksi ja sekoitetaan siksi kunnes tilinä ou sulannut. Seos otetaan
sitte pois tulelta ja sekoitusta jatketaan täydelliseen jäähtymään osti.
Hienopiirteisiin teoksiin ei ole lehtimetalli, ainakaan e])äpuhdast
varsin käytännöllinen; bronssittuminen ja sen jälkeen kiillot taminen
vaikuttavat tehokkaammin.
Ktdtaus puhtaalla lehtikullullu on paljon vaikeampi kuin
sellainen lehtimitallilla. Erinomaisen ohuutensa vuoksi ei saata kultaa
heti panna tuoreelle viirille, joka pian tunkeutuisi sen läpi; värin
on ensin laskeutuid&> ja pinnan täytyy vähän kuivua ennenkuin
saatetaan kultausta alortaa.
kvhvl hafsahdus.
_ _ L C
xaMffonien vuosien kuluessa ei yhdistyksen ole ollut tilaisuus
kokouksissaan niilulii niin lukuisasti osanottajia kuin 11 p:uä
t t. k. Tällain ei ollutkaan kysymys vähemmästä, kuin siitä
minkä vastauksen hrat isäntämme antoivat heille lähetettyyn
tori tö-ehdotuksoon. Yhdistys oli saanut koksi vastaosto, jotko luotiiin
siinä järjestyksessä kun ne olivat saapuneet. Lukijamme, jotka
eivät olleet tilaisuudessa niitä kokouksessa kuulemaan, sauvat
tutustua niiden sisältöön toisessa paikassa lehteämme. — Ei liene
tarpeen vaatima nilstii tiissu laveammin lausua ja on tiltä nykyä
ehkä sopimatoinkin. Sen keskustelun johdosta, joka vastausten
luettua syntyi, saatamme kuitenkin mainita, ettii yleinen mielipide
yhdistyksen jäsenten keskuudessa oli se, ettii hrat isiinuilt näkyivät
pitäneen tariffi-ehdotusta pilana, tni asiana, joka lieitii vähemmin
koski, taikk a ett oi se meidiin puolestamme olisikaan ollut täyttä
totta. Erittäinkin syntyi hauskuutta siitil kuu hrat isänilflt
väittävät ettil ylidistys „varteen ottamatta kirjanpainajainune yleistietoa
tai ammattitaitoa sekä heidän tuotantokykyänsä, on yhdistys
tarii-jiusa perusteeksi pannut nykyiiiin Saksassa voimassa olevan". Tästä
johtuisi luulemaan, ettil typografit Saksassa ovat hirveän viisaita
miehiä ja tuotantokykynsä olisi myöskin erittäin loistava.
Kuitenkin ne saksalaiset kirjanpa!linjat," joita olomme nähneet
muutaman kymmenen Suomessu — moni meistä 011 heitä kotonaankin
nähnyt — on ollut vaan tavallista sorttia, voittamatta sivistyksessä
tai työtaidossa useimpiaknan joukostamme, ja mitä tuotantokykyyn
tulee, ovat lie yleensä kunnioittaneet lausetta: ,,Faulheit Stärkt aie
Glioder" *). Mitä taas tulee saksalaiseen tariffiin, jota suuremmaksi
osaksi seurasimme, niin se ei ollut rtut voimassa oleva, vaan se oli
vuodelta 1871, siis 211 vuotta vanha. Epäilemättä 011 heillii nyt
toinen. melkoisesti korkeampi. Myöskin mainitaan selvillä numeroilln
että se korotus, joka tariffin mukaan tulisi kysymykseen, oi nousu
15—25 "/o ylemmäksi sileilstä Iadolmnsta; mutta viemistä kielistä
ja muista teknillisistä vaikeuksista, saattaa olla mahdollista ettil se
muutamissa tapauksissa nousee 5(1 prosenttiinkin. Hrain isäntiämme
viiite, ettil naapurikaupungeissamme tultaisi, jos tariffi tiilillä
Helsingissä hyväksytään, tsuorittainoan kaikki isommat (siel) teokset ®*i ja
Helsingin kirjanpaiuo saisivat toimia aksidonssitöissiv ja
sanomalehtien painamisessa, lepiiä niin heikolla pohjalla, ettil me suuresti
ihmettelemme miten sellaista 011 saatettu kirjoittaa. Sillä J:ksi:
maaseuduilla oi ole kirjapainoja, Turussa korkeintaan 2 t’i). joissa
suurempia töitä saatetaan suorittaa, 2:ksi: kestää se tuskin
kuukauttakaan ennenkuin heillii on meikäläisten mukainen lasku käytännössä
ja 3:ksi mistä ottaisivat inaasuutupainot, jos laventaisivat nykyisia
pikkupainojaan, muualta kuin täältii latojia, jotka jotain taitaisivat,
jotta lirat isännät saattavat olla varmat ett’ei kukaan muuta tiiilltil
luuasouduillo alle täkäläisen laskun. Olemme tässä lyhyesti
maininneet mitä kokouksessa pääasiallisesti puhuttiin ja viittaamme
pöytäkirjaan, mitä yhdistys muuten päätti. Sen saatammo lisätä,
etroivät hrat isännät ole vielä (tätä kimittäessä) valinneet
puolestaan valtuutettuja siilien päätettyyn sovituskomiteiuui. Jos sellaista
komiteaa oi saada toimeen, niin ei tarvitse olla tietäjä näkemään
mihin se johtaa. Yhdistys oi olo tehnyt kaikkea tätä „voa’n lystiksoen".
Toinen kirjoitus, J. Simeliuksen porill.
kirjiipuino-osukeyh-tiöltil, ei antanut epäkäytännöllisenä aihetta mihinkään. Erityinen
suostumus työmiesten kanssa saattaa tulla kysymykseen vasta
silloin kun torifil oy hyväksytty molemmin puolin perusteeksi
palkkatavassa.
♦ ♦ *
Koska lLbladet 011 osaksi julkaissut sen ylimääräisen ^Svensk
Typograftidning’inu numeron 1< p:ltä t. k., "joka ilmestyi erään
•) l.atikuu» on hyvä lahja — Jolitnn mieleeni erää** ii lilaiimuite»a vuoiin
»Itien parin eok*aiaicen latojan lauantai mielipiteet: ..Suonialaliot ovnt ahkerimpia Jn
ninmuli- nan usein Rlnvjimpln kilin mo, vnan iio plthvHi n. k. »vapaita päivin1*, joitn
nto omine pidä, vaan olemme tySnpiiminfi, tukemalla ainakin päiviin -anomalulnlut
ajan-vietoksi. ’ KoreiUuurinlukljan muiat.
•*) Erään maalaudun klrjapiiinou-flniiiitajan oli aikoraua vunii alttmi painaa
»Miuri tuoa* välitiilk^l, niin. viralklrja „I-’aktoriiinnu arveli tuon oi käyvän laatuun,
kttn kirjasimet eivät rlluäneot «nettipään knln H.«Ivuun. .Mitä ailli", vanuni iräntl,
-p.luetaan ti »ivua korrella*. Vihitoln -ai faktori hänet toki voknntntnkil ettei ™
kuuuata, koikn hui valml«tumlr.uk«l lärvittä!»! ainakin :i vuotia, — Sellaisia
kilpailleita muka pnlkäivät Urat isännät llclalngiMii!
täältä lähetetyn sillikösnnoman johdosta, tahdomiuo sen tässä
kokonaan julkaista. Tätä paitsi tahdomme huomauttaa Hlblttdefia, mitft
suurenmoisuuteen ja naurua herilttliväisyyteun tulee, ett’oi so muun
muassa unhottaisi referaatteja IIufvudstiulsbludet’1-..-n Hnapojau
vangitsemisesta Porvoossa, sehän oli non plus ultro sillä alalla!
Ylimääräisen numeron sisältö oli seuraava:
„Meille saapui Lauantaina iltapäivällä teuraova Efllikfinuicm:
..Linge. Tukholma.
Kukaan latoja älköön saa/tuko tänne. Tariffi-kysymys rir/.i
ratkaisematta. Helsingin Kirjanpainajain yhdistys.
Kuten tiistii Hiilillään, kehoitetnou Ruotsin kirjanpainajia tutä
nykyä olemaan saapumatta Helsinkiin työhön.
Valitettavasti ei ole meillä millään lailla kirjeellisesti
ilmoitettu mitä osia oikeastaan koskee. Mutta niistä lyhykäisistä
kirjoituksista ..Kirjnpainolehilossä". Helsingin kirjanpainajain yhdistyksen
ilänonkauiuit taju, olemme havainneet aikomuksen olevan siirtyä
nykyisestä neliöluskusta ankkosluskuun. 1,00(1 neliöstä maksetiuin mii
penniä. Nyt vooilitiuin 5(1 penniä 1,000:1ta kirjasimelta jn autiotaan
110 tilhiln asti palkkaan lisätyt 10 prosenttia hyyryrahoino jiuldä
pois. Siis erittäin kohtuulliset vaatimukset.
Eräässä hyvin kohteliaassa kiertokirjeessä, jonka
Kirjanpainajain yhdistys liihotti isännille Lokakuun alussa, ositettiin täiuä
pyyntö," soimilla kun toivottiin sanda vastaus ennen kuukauden
loppua. Mitäiiu vastausta ei vielil ole saatu. Niinikään saattaa
ehkä olla työlakko odotettavissa.
Toverit!
Älköön yksikään ruotsalainen kirjanpainaja nykyään jo
ennen kuin tieto on saapunut palkan järjestämisen päättymisestä
Helsingissä ottoko työtä siellä toi sen läheisessä kaupungissa. Se
oi olo ainoastaan meidän moraalinen velvollisuutemme kokea
myötävaikutuksellamme edistää parempia palkkasuhteita suomalaisille
ammattiveljilleuimo, vaan se on jotain onemmäii, se on
varovaisuus-työ omaksi turvaksemme. Sillit jos me nyt pysymme erillään
Suomesta siksi kunnes riita 011 tasaantunut, niin 011 meillä oikeus
vaatia suomalaiset pysvmliiln pois Ruotsista, silloin kun 1110
olemme valmiit täydellä iodellu taistelemaan vaatimuksisemme puolesta.
iti is älköön yksikään ainoa ruotsalainen kirjanpainaja lähtekö
Helsinkiin tai sen läheisyyteen nykyisettä aikana
• . *
ai
Nykyään kulki eräs lista täkäläisissä kirjapainoissa, jossa oli
kysymys siitii ken olisi halukas kirjoittamaan siilien nimensä jos
kuukousmaksu ylennettäisiin yhdeksi markaksi, jolloin yhdistyksellä
tulisi olemaan oma huonous. Kirjoitus päättyi erittäin edullisesti
siten, ottä 170 kirjanpainajaa piirsivät siilieu nimensä. Ikäväkseen
oi johtokunnan vielä olo onnistunut suomaan huoneusta, vaikka
ahkeraan on ilmoitettu. Ja kun tietoomme un tullut, uttVi kaikki
jäsenet tiedä mitii heidän oikeittoin nyt tulisi muksun, niin .siitimme
ilmoittaa makson edelleen olevan 75 penniä. Mainitun listan
puheena ollen täydymme huomauttaa, ettii sitii oli tahrattu asiaan
kuulumattomalfa tavalla. Hvvin tunnettu, mutta toistaiseksi vielä
nimittäuiätöin henkilö, oli nimittäin kirjoittunut jonkunlaisen
kysymyksen minkä vuoksi kuukousmaksu korotetaan, vaikka syy
oli’selvästi listassa mainittu, ja sen ohessa tehnyt muutamia poikamaisin,
huonon knsvatusta todistavia muistutuksia. Tahdomme tiissil
varoittaa yllämainittua ja muita samanlaisia nokkaviisaito tulevaisuudessa
säästämään sukkeluutensa itselleen, jos mielivät välttää julkista
näpsä vstil.
* * *
Korja. Kristioaniossa kokoontui joku aika .-itten
kiijanpoinn-jain yhdistysten valtuutettuja kolmesta skoiulinovialaisestn ^juututa
jossa pää-asialiisesti keskusteltiin kysymyksestä miten saataisiin
lB-lieisin yhtäläisyys toimeen työhinnoissn ja palkka-ehdoissa.
Torilli-rohastoja tulisi perustaa ja "ei mitään turiffiliikottä niiissii
pohjoisissa maissa ulottaa ilman yhdistysten johtokuntain yhteistä
suos-t umusta. Kokous keskusteli myöskin yleisen sL-audina vi alaisen
matkarahaston perustamisesto yhtä huokeaksi ja sumolhiisella
avun-auuollii. Vielä päätettiin yleisen skaiidiiiuvialaiseii kokouksen
pitämisestä joko Kyöponhaminossa tai Kristioninsso tulevana vuonna.
* ^ *
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
