Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
50
KIRJAPAINOLEHTI
N":o 11
omaa mökkiä. tyyneitu ja rauhaisia vanhuuden päiviä ei lavallisella
Helsinkiläisellä typografilla saata tulla kysymykseenkään. Ja kuitenkin
on hänellä tähän yhtä suuri oikeus kiiin osakkaallakin osinkoonsa.
Mutta useimmat Helsingin kirjanpainajat eiviit tiitil ymmärrä.
Ettfojvät isännät tule hyväksymään uutta tariffianne,
havaitsin minä silloin kun ohdotin perustettavaksi suojelusrahaston
tariffia varten, ja en lainkaan sitä hämmästynyt ettii siitä sain tietää.
Piiä-oma on aina ollut itserakas. So vetää puoleensa kaikki mitä
eteen sattuu. Jos tahdotte tilaanne parantaa, niin teidän täytyy
siitä taistella. Alkäät unhottako milloinkaan tätä! Jos olette
oppineet totuuden siinä tuntemaan, niin olette voittaneet suurimman
voiton, sillä sitten seuraa kaikki muu itsestään.
Tässä suhteessa juuri ovat amerikalaisot työmiehet
äärettömästi suomalaisten edellä. Te otte saata kiisittää, minkä voiman te
omaatte liittyneinä yhdistykseen; omerikalaiset työmiehet käsittävät
tiimiin. EroJtus on että ämerikiuaisilla kirjanpainajilla on, vieläpä
suopeammissa elantosuhtoissakin, 4—~> kertaa suurempi palkka,
lyhyemmällä työajalla, kuin suomalaisilla.
Kuinka vaarallista on työmiehille „antan maailman mennä
mo-nojaan-’, osoittavat täkäläiset hajalliset skandinavialaiset
kirjanpainajat. Muutamia vuosia sitten hajosi heidän „ liittonsa" syystä, jota
en tiedä sanoa (luultavasti jäsenten välinpitämättömyydestä).
Suuret vahingonseuraukset ovat nyt tulleet näkyviksi jntoimenpiteihiu
on ruvettu ainakin yhden ruotsalaisen yhdistyksen perustamista
varten. Vaiheet niissä joteskin lukuisissa skurulinavinluisissu kirja-
Eainoissa, englantilaisten ja saksalaisten suhteen, on joteskin
siir-ea; niissä lasketaan vielii yleensä neliön (m) mukaan. Kaikki
„fort-teli" jilä kirjapainolle, joita suorittavat määrapalkallu latojat, joilla
on varsin olidollisot palkat. Kuu eräässä sanomalehdessä etsittiin
taitavaa jobin aksidetisi (latojaa eriiäson skandinavialnisoen
khjapai-noon, tiun ilmoittauin minäkin sitä varten. Kykyyni nähden ei
ainoastuan ruotsin vaan myöskin saksan kielessä sekä
onglanti-laisen „Jobbiii" latomisessa, tarjosi nHerra" minulle 10 dollarin
viikko-palkaksi 10-trunnin työajalla ja toivolla jonkun ajan kuluttua
ylennystä 12:stu dollariksi. „Tähän asti olen maksanut ainoastaan 7—b
dollaria viikossa", sanoi ,.Herra" minulle mainituilla sanoilla. En
tarvinne lisiitä että minä viuia kiitin tuosta noin etuisan paikan tar-
ionnnsta. Tapaus on kaikin puolin herroja Skaudinaveja orittäin
arvnava.
Suoknat meidän nyt toiselta taholta niihdii, minkälaisia etuja
kirjanpainajalle saattaa olla, jos hän kuuluu yhdistykseen. Tätä
varten mainitsen minä tässä ainoastaan muutamia kohtia
saksalais-amerikalaisen Typographiu’u siiiinnöistii. Tariffi määrää työajan 8
tunniksi päivässä, joka täkäläisissä kirjapainoissa käytetään niin
että työ alkaa k:lo h aamulla sekä lakkaa k:lo 5 j. tm.; k:lo l’J—1
on puolisen hotki. Vähin palkka on 15 dollarin (75 ni.) viikossa
Työ suoritetaan aakkoslaskun mukaan 21 e en tiliä (l c._ 5 pää)
päivä- ja 23 contillä yötyöstä (sanomalehdissä*; ylityöstä on 50 pros..
sunnuntai- ja jhhlapäivistu 100 pros. korotus; ujäiuiiukaiuou työ
lasketaan 21(00 kirjasimeksi tunnilta. Kaiken forttelin saapi latoja.
Sanomalohdissii lasketaan kaikki ilmoitukset, olkootpa vaikka
kokonaisia kuvioita taikka jos no ladotaan suuremmilla kirjasimilla,
nori-pareillon mukaan sokii täyteen hintaan joka kerta kun no painetaan
lahteen. Ilmoitusten latojat ovat viikkopa!kalla siten, että he
laskevat hyväkseen Iadehnastaan niin paljon kuin palkkansa tekee;
kaikkeni sanomalehden latojain kesken jaetaan sitten jäännös, joka
tekee viikossa monta dollaria. Sanomalehden latojan paikka
kuuluukin sontiilulen parhaimpien joukkoon ammatissa. Tällaisia
paikkoja suositaankin sentähden lämpimästi, ja erittäin vaikeata on
äsken saapuneen sellaista pian saada.
Paitsi suojelusta kirjapainon sortoa vastaan, nauttii jokainen
yhdistyksen jäsen vielä sairnsapuakiu G doll. viikossa, vaimonsa
kuoltua saapi hän 50 doll. ja jos hiin itse kuolee maksetaan
jälkeisilleen 2110 doll. (1000 m.), palkattomana saapi hän fi doll. viikossa
ja jos hän komennetaan työlakkoon, autetaan häntä 7 dollarilla,
Matka-apuo lasketaan 2 contiii ensimmäisiltä 200 fengl.j penikulmalta
ja 1 centi seuraavilta. Kaikista näistä eduista on hän velvollinen
maksamaan 25 centiä viikossa sekä 15—25 centiä jokaisessa
kuolon-kohtauksessa Typographiassa.
Tiissil olkoon nyt täksi kurtun. Ottakaat tällaisia suuria
järjestyksiä esimerkiksenne; silloin ainoastaan saavutatte melkoisin
tuloksia jos olette yksimieliset ja riiputte toisissanne kaikissa vaiheissa.
Nämät rivit toivon lisäävin ja kiinnittäviin teidän
yksimielisyyttänne ja voimamme!
Lämpimät terveiset Helsingin kirjanpainajille! F. S.
-o3<=g5*>8i°-
Llvhvf kafsahdus.
Ol^auvan odotettu suuri taistelu on taisteltu. Muu ei auttanut
>4 ’V" tahtoessanuno viimeinkin siirtymään järjestettyyn laskutapaan.
Ettii vastustus täälläkin, kuton yleensä, työmiesten vaatiessa
vähiin ylonnystii ja niinikään myöskin hieman koveämpilä
toimeentuloa, oli suuri, niikii havaitaan siitä ettii olimmo pnkotetut
työlakkoon, saavuttaaksemme tiimiin. Mvöskin havaitsivat isännät
oikeutetuksi siirtyä vanhasta noliölaskusta; mutta tavallisuuden
mukaan tahdottiin aikaa venytellä loppumattomiin. Yksimielisyys
oli tällä kerta;! ihmeteltävä, ainakin millä joilla oli sydän oikealla
paikalla ja käsittivät että toverit ainoastaan saattavat auttaa tovereita.
Valitettavasti löytyi toki niitäkin, jotka eivät olleet muassa, mutta
me emme tahdo’ heitit tiissil tuomita, koska vannaankin aika tuloe,
jolloin be havaitsevat vaan itseäiin enemmän valiingoittaneensa.
Voitetut etumme eivät ainakaan olo suuret, saatamme
myöntää; mutta jos otamme etupäässä lukuun sen suureu moralisen’
voiton itsemme yli sekä vanhaa vediiperäisyyttämiiie ja
v&liupitäiuättö-myvttämmo vastana, ynnä jiilkisijnssa isännistämme meidän
vnka-valla asiintymisollämino, niin santamme voittoamme sanoa suureksi.
Kun tapaukset seurasivat tiheästi toinen toistaan, ja kaikki
ovat enimrniten tunnottuja, niin saatumme tässä ainoastaan
lyhyimmässä muodossa esittää niiden juoksun ja tuijota lukijoillemme
muutamia vielii julkaisemattomia asiapapereita.
Ne vastaukset, jotka saimme yliin. kokouksen 11 ptnä Marrask.
tehdyn pöytäkiijan otteen johdosta, jonka otteen yhdistys päätti
isännille lähettää ja jossa tue lausuimme tyytymättömyytemme
niistä onnen heiltä saaduista vastauksista, olivat seuraavat:
«Kirjanpainajain yhdistykselle Helsingissä.
Arvoisan kirjoituksenne johdosta M p-.ltii tätä kuuta
vastaukseksi meidän kiijoitukseemme 10:1 Ui piitä, saamme* ystävällisesti
ilmoittaa otfomme myöskään saata myötävaikuttaa" siihen nyt
viimeksi ositottyvn ehdotukseen. Meidän täytyy pitää siitä, mitil me
jo edellisessä" kirjeessä esitimme ott’ei mamiin"mielestämme kukaan
mun. kuin yksityinen kirjanpainaja ja ne, jotka kanssaan haluavat
työskennellä hänen kirjapainossaan, ole oikeutettu päättämään
näistä molorapoin keskinäisistä suhteista ja sitoumuksista, joista
heillä yksinään on valta sopia. Ja niinkuin me toivomme
sortamatta pitäviimme tämän oikeudon, emme myöskään toivo osallisiksi
minkäänlaisiin päätöksiin, jotka koskevat* toiston kirjapainojen
hoitoa. — Helsinki 15 p:nä Marrask. 185)0.
p.p. J. Simeliukson perillisten kirjapaino-osakeyhtiö:
Emilia Chydenius
„Kiijnnpainajain yhdistykselle Helsingissä.
Vastaukseksi arv. kirjoitukselle 13 p. t. k. saamme ilmoittaa
kehoittaneemme faktoriamme Herra Aib. Finandei^ia puolestamino
ottamaan osaa latoinataritfin tekomisessä.
llelsinki 15 p-.nä Marrask. 1890.
p.p. Sanomalehti- ja kirjapaino-osakeyhtiö Helsingissa:
Ernst Nordström."
„Kiijnnpaiiinjain yhdistykselle Helsingissä.
Vastaukseksi Yhdistyksen pöytäkirjanottoesen 11 p:ltä
Marraskuuta saamme ilmoittaa ettii mc olemme valinneet komitean laatimaan
uutta aakkoslaskuun sovitettua tariffiehdotusta, joka onnon tumiin
vuodon kuluttua tulee alistettavaksi asianomaisen tarkastettavaksi.
Helsingissä 2 p:nii Jonlukuutn 1H90.
p.p. Weilin ja Göös’in Tehdas- ja Kiijnkustnunusosakeyhtiö:
K. Göös.
J. C. Frenckell ja Poika. I" Löfgren.
p.p. Hufvudstadsbladetin uusi kiijnpiiino:
Leonard Salin.
p.p. Sanomalehti- ja Kirjapaino-osakeyhtiö:
Ernst Nordström "
Samana päiviini! kun yhdistyksen johtokunta sai nämiit
vastaukset, päätti so heti illaksi kokoonkutsua yloison kirjanpainajain
kokouksen, jotta kaikki kiijaupainnjnt saisivat tiedon kiireiden
sisällöstä.
Edollii julaistut vastaukset .Touluk. 12 päivän kokouksessa
luettua, seurasi myrskyisin elämil mitä kirjanpainajain kokouksissa
koskaan olemme nähneet. Suuri joukko vaati työn heti
lakkautettavaksi, jota vastaan toinen puolue taas puhui ja pyysi sen
siirtämistä. Vihdoin suostuttiin toki seuraavaan ehdotukseen, jonka
äänestys tulisi rntkaisemaan: Ne, jotka haluavat työn heti
lakkautettavaksi, astuvat oikealle ja no, jotka haluavat, isännille violii antaa
kolmen päiviin ajau tai sunnuntaiksi, astuvat vasomniallo puolelle.
Äänestäjät hiottua havaittiin jälkimäinen mielipide voittaneen III
itänen enemmistöllä taikka 92 iiilntii 72 vastaan. Samassa päätettiin
että so vasta-ehdotus tariffiksi, jonka isännät tekevät,, tulisi olemaan
työmiesten edustajain tai välityskomitean saatavissa viimeistään
sunnuntaina k:lo il aamulla
Tilli sitte tuo merkillisin päivä, jollaista meillä ei vielii
milloinkaan olo ollut, Edustajat kokoontuivat määrätyllä ajalla
tuvalliseen paikkaan. Isäntien puolesta laadittu uusi tariffi oli
todellakin tullut, ja nyt ei ollut muu edessä kuin vertailla pykiila
pykälältä kumpastakin tariffia, tullakseen selville mitä oli pyyhitty
tai muutettu ja mitii saatimmo hyväksy», mitil ei. Tiimii ankara
työ oli suoritettava kello ll:st« e. pp.,"jolloin edustajien piti
ko-koontnninan isäntien taikka heidiin euustajairisa kanBsn. Myöskin
oli k:lo vähän yli liata kun edustajat saapuivat Knuppiosykdistykseii
buononstoon, jossa kokous oli pidettävä. Vähiin aikn*a odotettua
paria isännistä alotettiin sovittolutyö horra luutnantti v. Frenckellin
puheenjohdolla. Ensimmäinen pykiilii hyväksyttiin muutoksitta.
Mutta toinen ja tärkein koko tariffissa jätettiin eriiän jäsenen
ehdotuksesta viimeiseksi. Sitte tutkittiin ja keskusteltiin pykälä
pykälältä; useimmat hyväksyttiin muutoksitta, vaan muutamista
kehittyi pitkii ja vilkas keskusteltu. Me joutuisimme liian kaavaksi,
jos kortoisimme tarkommin tästä tärkeästä kokouksesta, jonk» vuok.-i
puluamme 2:oen g:ään, joka jätettiin viimeiseksi ja oli vaikein saada
sovitetuksi. Isännät olivat ehdottaneet pohjnluskuksi 43 penniä
traktuurista ja 45 penniä antiquasta. Edustajat olivat laskeneet
hinnan alkuperäisestä 48:sta ja 50:stä 45 ja 47 penniin; alemmaksi
eiviit lie luulleet tarvitsevansa taikka saattavansa laskea. Nyt nousi
kiivas keskustelu, joka päättyi siihen että knmpikin puolue pysyi
mielipiteessään.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
