- Project Runeberg -  Kirjapainolehti / 1890 /
51

(1889-1890)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

N:o 12

K1RJ APAINOLEHT1

51

Kun aika jo oli kulunut niin että kello oli yli kahden ja koko
kirianpninajakuntn oli kutsuttu kokoontumaan mainitulla
kellonlyömällä, täytyi edustajain kiirehtiä kokoukseen. Täällä luettiin
sovi-tusuhuotus kokonansa, mutta 2:ri § jätettiin myöskin viimeiseksi.
Kaikki pykälät hyväksyttiin paitsi 11 §, jossa prosenttilasku
puhtaasta numeroladelniasta pidettiin vähänä. Kun 2:n S vihdoinkin
luettiin ja saatiin tietää isäntien ehdottama hinta, puhkesi myrsky
irralleen ja tvönlakko valloitti yleensä mielet. Kuitenkin piti
edustajain vielä keraan kutsua isännät, kokoukseen, antaakseen tiedon
kunnan päätöksestä ja koettaa jos suinkin mahdollista saada
parempia ehtoja ennen viimeistä askelta. Kunnan oli taas
kokoontuminen kello ’/.il samana iltana. Lopullinen kokous isiintion kanssa
tuli myöskin toimeen, vaan johtopäätös oli sama. Kun tämä
ilmoitettiin kunnalle, päätettiin yksimielisinä lakata työstä paitsi keis.
senaatin kirjaptunon latojat, joille tariffi oli myönnetty alkuperäisenä,
ja latojat Nya Pressen kirjapainossa, saatuansa lupauksen samasta
hinnasta minkä toiset kirjapainot tulevat maksamaan.

Nyt siirrymme kaikista muista kokouksista ja kävelymatkoista,
joita lakkolaisat tekivät, ja kerromme kykymme mukaan syyn
työlakon päättymiseen. Suurin syy oli siinä, että Hufvudstadsbladetin
isäntä oli palannut ulkomailta ja hyväksyi muutaman keskustelun
perästä 40 ja 4H p:n hinnan. Kun tämä oli kokoontuneelle
kunnalle ilmoitettu, seurasi yleinen riemu ja maisteri R. Frenckellille
kajahti raikas eluköön-huuto. Edustajat päättivät ilmoittaa muille
isännille maisteri Frenckellin hyväksyneen edellä mainitun hinnan
ja samalla heiltä kysyä, josko hekin sen maksavat sekä että, isännät
ju edustajat taas säinana iltana kokoontuisivat, jotta molemmin
puolinen sopu saataisi toimeen. Tässä erittäin vakavassa kokouksessa,
jossa edustajat eivät esiintyneut. minkäänlaisilla määrätyillä
myönnytyksillä, vniin toivoivat saavansa ainoastaan tietää isäntien
viimeisen sanan kysymykseen: saattavatko ho lisiltä mitään onnen tehtyyn
päätökseen. * Keskustelusta kiivi selvillo että ne isännät, joilla oli
paljon fraktuuripainoksia, eivät, lainkaan luovu entisestä päätöksestä.
Alitit muutamiin muihin riita- tai myönnytys-kohtiin tulee,
päättävät he niistä erittäin, ja edustajat pyydettiin vähäksi aikiui
poistumaan huoneesta. Sisään kutsuttua fuki hra lehtori K. Göös
seuraavan asiakirjan isiintion viimeisenä järkähtömilttömilnii satuina:
„Ote pöytäkirjasta Helsingin kirjapainon isäntien
ja työväen edustajain kokouksessa’11 p:nil Jouluk.

Isännät päättivät yksimielisesti: 1) hyväksyä laskutavan 43
penniä fraktunrista ja 45 penniä antiipiasta lOUOJta kirjasimelta.

2i allekirjoittaa taimin tulevan käytäntöön 1 p:stil Tammi k.
18511 toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

3) ott’ei työn lakko itsestään johda työmiesten eroittamiseen.

Tämä kaikki koskeo ainoastaan niitä töymioliiä, jotka
huomenna, perjantaina 12 p:nä Jouluk., saapuvat työhön ennen k:lo II
o. pp. Jos oi tiillii ajalla ryhdytä työhön ovat "kaikki vastaiset
vil-litystoimot katkaistut ja isännät käyvät sitte toimiin työhön
ryhtymistä varten muulla tavalla."

Suullisesti ilmoitettiin että jos lakkolaiset eivät suostuisi edellä
mainittuihin ehtoihin, joukko-käräjöimiset tulisivat alkamaan.
Edustajat- eivät tietysti saattaneet antaa mitään vannaa vastausta
kump-paliensa puolesta, mutta lupasivat, nähtyänsä toistelun edelleen
turhaksi, tehdä mitä voivat sovinnon palauttamiseksi. Kun souraavana
aamuna iitlellä olevat lakkolaiset (Hufvudstadsbladetin latojat
olivat edellisenä iltana alkaneet työnsä) saivat tiedon edellä
mainitusta kirjoituksesta y. m., päätettiin, ensin myötä- ja vastoin
keskusteltua, äänestää. Tuloksena oli (14 ääntä työn alkamisen puolella
ja 35 sitit vastaan.

Tässä siis oli tiimiin työlakon loppu. Aika ja tila eivät myönnä
lähemmin tutkanaan mitä olemme voittaneet, mutta seuraavassa
numerossa puluumme tilhän uudestaan.

Kirjapainolehden toimitukselle.

Sananen latojain menettelystä „Nya Pressen"
kirjapainossa työlakkoon nähden,

ahtomatta sekaantua siihen sanomalehtikinaan, joka on
tapahtunut, hra lehtori Göös ja Hufvudstadsbladet yhdellä .sokil
Sanomalehti- ja kirjapaino-osakeyhtiö toisella puolella," saamme me
lausua mielipiteemme tässä asiassa, jonka useimmat meistä
työmiehistä varmaan hyväksyy.

.To silloin kun tariffin laadittiin, edusti komiteassa myöskin
kaksi latojaa Nya Pressen kirjapainoa, joista toinen, jonka sanoilla
on ollut ja vieläkin on suuri merkitys mainitussa kirjapainossa,
alituisesti loisti poissa olollaan koinitenn kokouksista, antaen niinikään
aihetta siihen luuloon ett’ei edustaja pitänytkään koko työtä
todclli-sona. Sitten kun tariffi komitean puolesta oli valmis, ja
havaittuamme ot;t’oiviU isännät hyväksyisi sitä siinä muodossa ilman
työlakkoa, lausui hän: „mo emme* liity työlakkoon". Kysymykseen
miks’eivilt he työlakkoon liity saadakseen korkeamman laskutavan,
vastasi sama mies: „ino kyllä sovitaan johtajamme kanssa ilman
työlakkoa". Edollii mainitusta näyttää ikäänkuin työmieston ja
johtajan väli olisi mitä parhain ja että tässil painossa työnansio olisi
nun korkea, ett*ei mitään korotusta työmiesten laskuporustuksoon
vaadita. Mutta jos käymme oikein läheltä katsomaan, uäyttäikse
asia kokonaan toisin »euroavain seikkain nojalla: missään
kirjapainossa ei olo min paljon oppilaita kuin Nya Pressen kirjapainossa:
oppilaat ovat jaetut latojille, joista ainakrin yhdellä on kolme
osallaan, Joskopa monot yhteenkin saavat tyytyä: ett’ei missiiään muussa

kiijapainossa ole niin paljon naisia, jotka, tottuneina kovaan kuriin
epäilemättä vastaavat kaikkeen johtajan käskyyn nöyrällä
myöntä-viiisyydellä. Kun useammalla latojalla näinikilän on oppilas "taikka
oppilaita, jotka työskentelevät hänen hyväkseen, jollaista suhdetta ei
esiinny täkäläisissä painoissa, tuskinpa koko maailmassa, niin ei
saata "ihmetellä jos he ovat tyytyväisiä osaansa, etenkin kun heille
luvattiin sama hinta mihin toiset kirjapainot pakosta suostuvat.

Meitii on syytetty typeryydestä siinä että olemme poimineet
kastanjoita tiilestä Nya Pressen latojille; mutta useimmat meistä,
jotka tarkemmin ovat asiata miettineet, havaitsivat selvästi että jos
’miehet olisivatkin tehneot asian yhteisöksi kanssamme, Nya
Pressen, ainakin uamunumcro, olisi kuitenkin kcskoymiittil ilmestynyt
suuren oppilasjoukon ja siellä olevain naislatojain voimilla, jotka
eivät olisi uskaltaneet yhtyä työlakkoon.

Siksipä saattaakin Iira Finander julkisesti sanoa tunteneen
väkensä ja samassa kaikella varmuudella työskennellä isäntäin kanssa
tariffin teossa, kun hilneti ei tarvinnut peljätii seurauksia tällä
kertaa. Mutta mo tahdomme kuitenkin varoittaa häntii oppilaslukua
li-säiimiistä, sillä pianhan ne miohistyvut ja vaativat „apuiaisiaB jolloin
saattaa tapahtua ott’ei työ riitä kaikille. Lause: „Vedenpaisumus
jälkeemme" ei kelpaa aina, sillä voipihan tuo saavuttaa meidät
vielä oläissilmiuokin. Työlaklcolainen.

-O1 -

Avoin kirje „32 mustalle kaartilaiselle",

Tiimiin lehden päätoimittajalla oli kunnia vastaan ottaa 22
p:nil Jouluk. paporossilaatikkoon suljetut 1 m. 1(5 p:iä J, 5 ja 10
pennin rahoissa ynnä ruotsinkiolollii näin kuuluva kirje:

„K. H.

Allekiijoittaneot, osakkeiden omistajat nyt hajotetussa
osakeyhtiössä yhteisen „oikein muhkean" kivirakennuksen rakentamista varten
Helsingin kirjanpainajille, pyytävät kaikista Teidän huolistanne sekä
vaivoistanne y. m. ajanhukasta, terveyttä rasittavasta työstä
kääntämisessä y. m, meille tuntemattomista syistä, jolla et, ikävä ky LI ii,
saavutettu tarkoitettua päilinaalia, vähäpätöisenä tunnustuksena ja
ikäänkuin todistuksena siitii suosiosta minkä oiettu onnistuneet
meissä voittamaan, pienellä, mutta hyvästä sydämestä lähteneellä
avunannolla osoittaa. *32 mustaa kaartilaista.

Summa Sm........... 1: 41.

Lilhetyskustannuksia.....— 25.

Suiuina summorum 1: 111.

Helsinki, 22 pmä Jouluk. 1800."

Ettii kirjoitus näöltään oli kömpolöil, ei meidän tässä tarvinne
mainita, kun tiedetään että nuo 32 (?) kuuluvat «korkeammasta
käskystä" nykyään perustettuun houdonkiiivajakomppauinan, joilla
hyvin harvoin on kynäkourassa; sillä se, joku toiselle kuoppaa kaivaa,
vaatii erittäin vähän »ammattitaitoa". Kun haudankaivajat, virkansa
vaikuttamina, lienevät toki „katuvaisia", niin olomme päättäneet sen
vuoksi f ii tää nuo lähettämänsä 1 m. Jti paii heitä varten
vastaisuudessa mielittyä jakamista varten jonakuna klubi-iltamana. Myöskin
saamiue ilmoittaa ottii sääliväisyydestii jätämme
komppanianpäällikön nimen mainitsematta, vaikku sen hyvin tiedämme, samalla kun
vielä ilmoitamme, ettil ellei kuukauden kuluttua ole rahoja noudettu
takaisin, katsomme komppanian ottaneen suuren askeleen eteenpäin
läätöksissään pysymisessä, ja rahat uskallamme sitten
edistysaske-een nojalla käyttää miten tahdomme. Tili oi jää tekemättä.

Toimitus.

Kirjanpainajain yhdisfyhsesfä.

Kuukauskokous 30 p:nu Marrask.

Kysymyksen yhdistyksen sanomalehtien elämästä tai
kuolemasta ratkaisi kokous ettii niitä edelleen jatketaan. Jos vailinkia
ulosantamisesta syntyy, tulee se yhdistyksen yleisistä varoista
suoritettavaksi.

Puheenjohtaja mainitsi ottii johtokunta, hra K. Malmströmin
kautta oli kysynyt hra lehtori K. Göösiltä miten hrain isäntäin
ehdottaman päätöksen laita oli, nojaten kirjoitukseen G p:ltä Marrask.
tänä vuonna uuden tariilin valmistamisessa yhdistyksen kanssa, sai
hra lehtorilta vastaukseksi että hrat isännät eräässä kokouksessa
olivat päättäneet autoa faktoriensa yksiniitin valmistaa uusi
taritfi-eh-dotuSj joka sitten esitetään yhdistykselle, jn oli hra lehtori samassa
maininnut ett’oi tiimä ehdotus ainakaan tänä vuonna tule valmiiksi
Tämän johdosta kysyi puheenjohtaja mitä yhdistys nyt päättää
tiissit asiassa.

Pitemmän, vilkkaan keskustelun perästä päätti yhdistys
yksimielisesti pöytäkirjan otteella antaa suuren tyytymättömyyten>ä
tiedon liroille isännille siitä, ettii ho olivat luopuneet ennen
toli-dystä päätöksestään, ja pyysi samassa saada kirjallista tunnustusta
siitii vastauksesta, jonka hra lehtori oli antanut hra Malmströmin e,
jonka vastauksen piti olla saapuneena ennen tiistaita 2 p:äti Jouluk.

"(Siitii kuriin tuloo, niin stinmuin maltilla «onraavan tHydelliacatt lodmi
tapauksen: Muuan latujattaroiiita, jolla on laulun-BHnl, oli apuna IdJÖrlisit o niin
opnru-"••uran aisltolmls»»! multn kun a»in tuli faktorin Haloon, nrolttl hiin heti bSnut
palkn..-taan, piläon tuot» erittäin pHtoväuii »yyuE.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 12:50:42 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/kirjapaino/1890/0051.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free