Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 1. Helmikuulla 1908 - Valtion avustusta kansankirjastoille - Maalaiskansakoulojen lastenkirjastot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
5
Maalaiskansakoulujen lastenkirjastot.
V:n 1866 kansakouluasetuksen 122 § määrää, että jokaiseen
kouluun, jolle valtio antaa apuansa, »vähitellen hankittakoon kirjasto,
josta sekä oppilaat että muutkin opinhaluiset kuntalaiset voivat
saada hyödyllistä lukemista», ja saman asetuksen 125 §:ssä määrätään
lisäksi, että opettajan tulee opastaa koulun läpi käyneitä oppilaita
ja muita opinhaluisia kirjallisuuden käyttämiseen.
V:n 1906 komitean keräämäin tietojen mukaan oli kansakoului-
hin sijoitettu 1,051 kansankirjastoa, joista suurin osa kunnan omia
ja kunnan avustusta nauttivia kirjastoja. Kansakouluasetuksen mää-
räyksiä on siten ilman mitään pakkoa, ainoastaan opettajain ja kun-
tain harrastuksen kautta, sangen laajalti toteutettu. Mutta maa-
seuduilla on myös suuri joukko — yllämainitun komitean tietojen
mukaan 669 — kansankirjastoja, jotka eivät ole sijoitetut kansa-
kouluihin, ja näyttää muutenkin kohtuuttomalta enään meidän aika-
namme, jolloin maaseutujen sivistyselämä jo on melkoisesti toisen-
lainen kuin 40 vuotta sitten, lain pakolla sijoittaa kansankirjastoja
kaikkiin kansakouluihin ja ilman muuta, mahdollisesti ilman mitään
korvausta, velvoittaa kansankoulunopettajia hoitamaan vuosi vuo-
delta kasvavaa yleistä kansankirjastoa ja sen yhä suurempaa huolta
ja vaivaa vaativaa lainausliikettä.
Sitävastoin olisi kansakoululaitokselle ja kansankirjastojen työlle
varmaan suurimmaksi hyödyksi, jos kansakouluasetuksen säännök-
siä ruvettaisiin täydellä todella sovelluttamaan kouluopetukseen
liittyviin ja kansakoulun työtä jatkaviin lasten- ja nuorisonkirjas-
toihin. Tällaisiin kirjastoihin ja niiden perustavaan merkitykseen
kansankasvatuksessa on useissa sivistysmaissa eikä vähimmän Skandi-
naviassa viime aikoina ruvettu kiinnittämään suurta huomiota.
Erittäin on viitattu tällaisten kirjastojen arvoon opetusvälineinä ja
yhdyssiteenä koulun ja koulusta päässeen vielä kasvavan, mutta
useimmiten koulun jatkuvaa vaikutusta kaipaavan nuorison välillä.
V:n 1906 kirjastokomiteakin on ottanut varteen tämän seikan. Pää-
määräksi on komitean mielestä asetettava se, että jokaiseen kouluun
saadaan oma lasten- ja nuorisonkirjasto. »Koulukirjasto — lausuu
komitea — on niin tärkeä opetuksen väline, että sen puutetta ei olisi
sallittava missään koulussa. Kun nyt on ryhdytty valmistaviin toi-
miin koululaitostamme koskevien asetuksien uusimiseksi, olisi suotava
että kansakoulukirjastoja koskevat määräykset tässäkin suhteessa
täydennettäisiin.»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
