Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 1. Helmikuulla 1908 - Valtion avustusta kansankirjastoille - Maalaiskansakoulojen lastenkirjastot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
6
Epäilemättä onkin maan kansakoululaitos aikaa myöten kehit-
tyvä viitattuun suuntaan. Vaan ei ole toimetonna jäätävä odottamaan
tämän toivomuksen tulevaista toteutumista, koska jo väliajallakin
voidaan kuntain ja kansalaisten vapaaehtoisella harrastuksella ja
verraten vähillä valtion avustustoimenpiteillä suuressa määrässä
edistää tätä tärkeää kansanvalistusasiaa.
Useinmainitun v:n 1906 komitean suunnitelman mukaan olisi
valtionapua annettava kuntain pitempänä ajanjaksona kannatta-
mille ja valtionavustusta anoville kansakoulukirjastoille vuosittain
10—25 markkaa kutakin kirjastoa kohden kirjaston muulta taholta
saaman kannatuksen mukaan. Kun Suomessa nykyään on 3,180 vi-
rallisesti vahvistettua koulupiiriä maalla, nousisi vuotuinen valtion-
avustus kaikille niille 10 markan mukaan 31,800 ja 25 m:kan mukaan
79,500 markkaan. Niinkauan kuin koulukirjastojen perustaminen
vielä pysyisi vapaaehtoisella kannalla, eivät lastenkirjastot kuiten-
kaan vaatisi valtiolta näin suuria vuotuisia kustannuksia, vaikkapa
yllämainittua 10—25 markan suuruista avustusta pidettäisiinkin
vähimpänä mahdollisena, mikä yhdellä erällä olisi avustettavalle
kirjastolle annettava. Lukuvuonna 1905—1906 oli maalaiskansa-
kouluja toimessa ainoastaan 2,400. Vaan kaikkiin näihinkään ei va-
paaehtoisella toimella varmaankaan saataisi lastenkirjastoa synty-
mään yhdessä eikä kahdessa vuodessa. Edellyttämällä, että kolmena
lähivuonna perustettaisiin vuosittain noin 800 lastenkirjastoa, tekisi
niille annettava vuotuinen valtionavustus äskeistä laskutapaa käyt-
täen ensimmäisenä vuonna 8,000—20,000, toisena 16,000—40,000 ja
kolmantena 24,000—60.000 markkaa.
Välttäviä lasten- ja nuorisonkirjastoja voidaan monin paikoin
muodostaa kouluun sijoitetussa kansankirjastossa jo olevista kir-
joista eikä uusienkaan lastenkirjastojen perustaminen vaatine ylen
suuria varoja. Mitään erityistä avustusta nimenomaan lastenkirjas-
tojen perustamista varten ei valtion puolelta näin ollen tarvitsisi tulla
kysymykseen. Kirjaston perusvarastoa voitaisiin katsoa sinä
vuonna hankituksi kirjamääräksi ja sen mukaisesti olisi valtionavus-
tustakin sinä vuonna kirjastolle annettava. Tämän kautta nousisi
varmaan ensimmäisen vuoden valtionavustus useimmissa tapauksissa
korkeimpaan mahdolliseensa, mutta seuraavina vuosina se yhtä
varmaan jonkun verran alenisi. Todennäköisesti siis tarvittaisiin
ensimmäisenä avustusvuonna yllä olevissa laskelmissa esiintyvä
korkein avustusmäärä, mutta voitaisiin seuraavina vuosina tulla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
