Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 1. Helmikuulla 1908 - Paljollako valtiot muissa maissa kannattavat kansankirjastoja?
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11
ja koulukirjastot (s. o. kansakoulukirjastot), maalais- ja kaupunki-
kuntien »kunnankirjastot» (kommunbibliotek) sekä paikallisten seu-
rojen ja yhdistysten kirjastot.Valtion avustus kutakin kirjastoa
kohti voi nousta korkeintaan 75 kruunuun vuodessa ja ehtona sen
saamiseen on, että asianomainen koulupiiri, kunta tai yhdistys itse
ottaa kirjastonsa kannattamiseen osaa ainakin yhtä suurella sum-
malla. V. 1906 nautti 628 kirjastoa tällä tavoin valtion avustusta
yhteensä 36,225 kr. Siis tuli keskimäärin 58 kr. kunkin kirjaston
osalle. Ne perusteet, joiden mukaan valtionkannatusta jaetaan, ovat
monessa kohdin kovin hämärät. Lisäksi on tätä järjestystä vastaan
tehty eräitä painavia muistutuksia. Ensiksikin on avustuksen kor-
kein määrä (75 kr.) liian vähäinen voidakseen olla tehokas. Toiseksi:
valtion avustusta pitäisi saada käyttää myös kirjastonhoitajan palk-
kaamiseen, kirjastohuoneen valaisemiseen, puhdistamiseen j. n. e.
eikä yksinomaan kirjojen ostoon, sidottamiseen ja luetteloimiseen,
niinkuin nykyisin on säädetty. Kolmanneksi: uusien kirjastojen
perustamista olisi avustettava esim. puolta suremmilla palkintosum-
milla kuin entisiä kirjastoja.
Norjassa käyttää valtio nykyisin kirjastojen hyväksi 42.000
kr. vuodessa. V. 1906lopussa oli siellä 734 valtion kannatusta naut-
tivaa kansakirjastoa ja keskimääräinen avustus kutakin kirjastoa
kohti noin 60 kr. ja sen lisäksi ainakin yhtä suuri summa kunnalta.
Korkeintaan voi valtionavustus nousta 200 kruunuun. Kansan-
kirjastoliike on tässä maassa yhtenäinen ja voimakkaasti keskitetty
Kirkedepartementin (Kirkollisasiain toimituskunnan) johtoon. Se
julkaisee kirjastoluettelot ja hoitaa kirjojen oston ja jakelun. V. 1906
ostettiin sen välityksellä kirjastoihin kirjoja yhteensä 34,700 kr.
arvosta. Koulukirjastojen (s. o. kansakoulujen lasten- ja nuorison-
kirjastojen) avustaminen on uskottu lähinnä opettajiston ja halli-
tuksen valitsemalle toimikunnalle. Se perustaa uusia kirjastoja
joko myöntämällä suuren alennuksen sopivista kirjasarjoista tai anta-
malla suorastaan kirjalahjoja, usein kolmena vuonna perätysten sa-
malle kirjastolle.
Tanskassa antoi hallitus v. 1906 33,000 kruunua kansan- ja
koulukirjastojen avustamiseksi sekä sitäpaitsi 34,500 kruunun määrä-
rahan Aarhusin suuren keskus- ja lainakirjaston kannattamiseksi.
Edellisenä vuonna oli valtionapua hakenut kaikkiaan 528 kirjastoa
ja kuntien kannatus kirjastoille oli yhteensä 12,100kr. — ei siis vallan
suuri summa. Valtion avustus annettiin käteisenä rahana ja vaihteli
10—200 kruunun välillä kirjastoa kohti.
Preussissa jakaa hallitus kirjastoille vuotuisesti 70,000 Saksan-
markkaa. Jakelu toimitetaan puhtaasti hallinnollista tietä: maa-
kuntien ylipresidenttien kautta alemmille hallituspiirien päämiehille
janäiden käsistä vastakirjastoj enviranomaisille hakemuksien mukaan.
Tai sitten jakavat hallituspiirien päälliköt rahavarat pienempinä
summina maaneuvostoille ja niiden kautta edelleen. Mitään varmaa
periaatetta käytettävien varojen jakelussa ei noudateta. Usein ei
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
