Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 2. Maaliskuulla 1908 - Opettajakirjastoistamme
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
44
Opettajakirjastoistamme.
Tärkeimpiä yksityisluontoisista kirjastoistamme ovat maalaiskansa-
koulunopettajain kirjastot, ei ainoastaan lukumääränsä ja kirjapal-
joutensa vuoksi, vaan myös katsoen siihen merkitykseen, mikä niillä
välillisesti on yleiselle kansalaissivistyksellemme, ne kun tarjoovat
kansan opettajille tilaisuuden jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja
henkiseen virkistymiseen, josta koituu myös hyötyä itse opetukselle.
Nämä kirjastot ovat kokonaan valtion laitoksia, perustetut valtion
varoilla ja niiden avulla ylläpidetyt. — Tarkastaja A. Haapasen
ystävällisesti antamien tietojen perusteella teemme niistä tässä ly-
hyesti selkoa.
Yksityisestä alotteesla oli Hämeen läänin opettajiston keskuu-
dessa syntynyt ja Hämeenlinnan kaupunkiin sijoitettu kirjasto, jonka
tarkoituksena oli tyydyttää tämän läänin kansakoulunopettajien
sivistystarvetta. Sitä ylläpidettiin ja kartutettiin jäsenmaksuilla ja
se toimi v. 1890 vahvistettujen sääntöjen nojalla vuoteen 1898 sekä
uudestaan järjestettynä aina vuoteen 1903. Se oli ensimäinen opet-
tajakirjasto. Mutta yleensä toivottiin, että valtio ottaisi asiakseen
semmoisten perustamisen ja kannattamisen yli koko maan. Tämä
toivomus toteutuikin v. 1893, sittenkun valtiosäädyt pari vuotta
ajemmin olivat myöntäneet tähän tarkoitukseen tarvittavat varat.
Vuotuinen määräraha vuosina 1892—1900 oli 17,000 markkaa, vuo-
den 1900 valtiopäivillä se sitten korotettiin 25,000 markkaan vuotta
kohti. Kaikkiaan on opettajakirjastoja varten tähän asti tällä ta-
voin käytetty 328,000 markkaa. Kuluvan vuoden varalle on edus-
kunta tähän tarpeeseen osoittanut 30,000 markkaa kirjojen os-
toon sekä 30,420 markkaa kirjastokaappien hankkimiseksi, niitä
varten kun ei tähän asti ole ollut määrärahaa laisinkaan.
Näin on kuhunkin kuntaan saatu opettajakirjasto, tavallisesti
kirkonkylään tai johonkin muuhun liikekeskustaan. Kaksikielisissä
kunnissa on sekä suomenkielisillä että ruotsinkielisillä opettajilla oma
kirjasto ja eräisiin saaristokuntiin on myös hankittu kaksi kirjastoa.
Kaikkiaan nousee opettajakirjastojen luku nykyisin 508:aan. Kulle-
kin kirjastolle tulevan vuotuisen avustuksen suuruus määrätään tätä
nykyä sen mukaan, kuinka monta opettajaa on kirjastopiirissä, ja se
vaihtelee 38—115 markan välillä. Näillä varoilla hankitaan kirjastopii-
riinkuuluvien opettajain tekemän ja tarkastajanhyväksymänehdotuk-
sen mukaan kirjastoihin vuosittain kasvatusopillista ja muuta kansa-
kouluopetukseen kuuluvaa kirjallisuutta, arvokkaimpia yleissivistyk-
sellisiä sekä kaunokirjallisia teoksia, osalta vieraskielisiäkin. Viime
vuonna oli opettajakirjastoissa yhteensä vähän yli 50,000 sidettä,
s. o. keskimäärin 100 sidettä kirjastoa kohti. Lukuvuonna 1906—07
tehtiin ylisummaan vain 10,295lainausta. Lähes 4
/s kirjastojen koko
kirjavaroista oli siis käyttämättömänä tomuttumassa hyllyillä. \ aikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
