Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 2. Maaliskuulla 1908 - Opettajakirjastoistamme - Japanin kirjasto-oloista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
45
oikeus näiden kirjastojen käyttämiseen on jokaisella kansakoulun-
opettajalla, ei maamme 3,042 opettajasta tätä oikeutta käyttänyt
hyväkseen kuin 1,962; runsas kolmas osa heistä ei kajonnut ollen-
kaan heille tarjona oleviin kirjoihin!
Tällainen tulos ei ole mikään ilahduttava. Se asettaisi opettajis-
ton lukuhalun epäedullisempaan valoon kuin kansankirjastojen käyt-
täjien. Mutta on otettava huomioon, että melkein jokaisella kansa-
koulunopettajalla on oma, vaikkapa pieni kirjastonsa, että moni
heistä on kansakoulussa sijaitsevan yleisen lainakirjaston hoitaja ja
voi siitä siis mielin määrin valita itselleen luettavaa ja että pitkät
matkat ynnä muut hankaluudet vaikeuttavat epettajakirjastojen
käyttämistä piirin laitapuolella asuvien opettajien kesken. Viime
tammikuussa pidetyssä kansakouluntarkastajaa kokouksessa tehtiin-
kin ehdotuksia tämän epäkohdan poistamiseksi ja lainausliikkeen
elvyttämiseksi. Ehdotusten tekijä, tarkastaja A. Haapanen suosit-
teli käytännölliseksi keinoksi m. m. lainausajan pitentämistä puo-
leen vuoteen, kirjastopiirien pienentämistä eräissä tapauksissa ja
täydellisen opettajakirjastoluettelon hankkimista jokaiseen kirjasto-
piirin sisällä olevaan kouluun.
Lopuksi mainittakoon näiden kirjastojen sisäisestä elämästä eräitä
piirteitä. Kansakoulunopettaja, joka valitaan opettajakirjaston hoita-
jaksi, ei saa siitä toimestaan minkäänlaista palkkaa. Kussakin kir-
jastossa on kirjaluettelo, johon teokset merkitään aineenmukaisesti,
noudattaen jotain omatekoista kymmenjakoista järjestelmää. Kan-
sakoulujen piiritarkastaja valvoo kirjastojen hoitoa ja antaa niiden
tilasta lausuntonsa vuosikertomuksessaan. Kouluylihallitus, jokapitää
huolen kirjojen ostosta, sidottamisesta ja lähettämisestä, harjoittaa
myös jonkunlaista — luultavasti kuitenkin lievää — sensuuria niiden
valinnassa, sittenkun piiritarkastajalta on ehdotus saapunut.
Japanin kirjasto-oloista.
Viimekuluneiden kymmenen vuoden ajalla on kuuluisimpien kirjastojen
lukijakunta Japanissa kasvanut kaksinkertaiseksi samoinkuin valtakunnan
kirjastojen lukumäärä kohonnut puolella. Tokiossa varustaudutaan järjestä-
mään Keisarillista kirjastoa uudestaan kaikista uudenaikaisimpien suunnitel-
mien mukaan. Siinä on 430,000 teosta, joista 60,000 europpalaista, ja hyvästi
järjestetty lainausliike. Sen rinnalla on Tokion Yliopiston kirjasto, jossa on
360,000 teosta, niistä 130,000 europpalaisilla kielillä kirjoitettua. Maaseuduilla
lisääntyy kirjastojen lukumäärä nopeasti, ja kuten Amerikassa auttavat yksi-
tyiset alotteethallituksen ponnistuksia. Niinpä laittoi hra Sumitomo Kichizaemon
Osakassa mallikirjaston, jonka hän tarjosi paikkakunnan omaksi ja joka avat-
tiin vuonna 1904.
Mercure deFrance 19071
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
