Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansanvalistusseuran Tiedonantoja 3. n:o Tuokokuu 1908 - Kertomus. Kansanvalistusseuran vaikutuksesa Juhlakokouksesta 1905 Juhlakokoukseen 1908
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
35
Vielä on ilmestynyt lehtori P. J. Hannikaisen toimittamana
Isänmaallisia lauluja sekaääniselle kuorolle sävellettyinä tai
sovitettuina. 1907. 95 s. Sid. 1: 50.
Lehtisiä on Seura entisten lisäksi julaissut n:ot 82—85, jotka
sisältävät Hilda Käkikosken, Simo Korpelan, Hilja Haahden ja
Irene Mendelinin runoja.
Kansanvalistusseuran kalenteri on ilmestynyt kuten ennenkin
joka jouluksi suppeampana ja täydellisenä painoksena. V:n 1908
kalenteriin painos (30,000 kpl.) myytiin loppuun. Toimikunta on
ryhtynyt toimiin kalenterin kehittämiseksi entistään vielä täydelli-
semmäksi.
Suomen sodan satavuotismuiston johdosta ilmestyi Seuran kus-
tannuksella viime jouluksi
Santeri Ivalo: Suomen sota 1808—1809. 176 s. 2: — (Sid.
2: 50).
Kansanvalistusseura ja kansankirjastot. Alustansa alkaen
on Seuramme harrastanut kansankirjastotoimen vilkastuttamista
maassamme. Viimeisen kymmenen tai puolentoistakymmenen vuo-
den kuluessa on tämä valistustyön haara astunut etualalle Seuran
toiminnassa. Vuosikymmenien ponnistusten jälkeen, joita Seu-
ramme ja etupäässä sen entinen sihteeri A. A. Granfelt ovat kansan-
kirjastoasian hyväksi tehneet, on Seuralla ollut ilo nähdä tämän
lempiharrastuksensa vihdoin saavuttavan yleistä huomiota ja olevan
pääsemäisillään osalliseksi valtion runsaasta avusta ja vankasta
tuesta.
Vastaiseksi runsaat valtionavut vielä ovat toiveita, joskin hyviä
toiveita. Kuluneena kolmivuotisaikana on Seura saanut kansan-
kirjastojen hyväksi valtiolta vain vähäistä, vieläpä entistä niukem-
paakin kannatusta. Vuosina 1903—1905 sai Seura valtiolta vuosit-
tain 5,000 markan suuruisen apurahan käytettäväksi kansankirjas-
tojen hyväksi, mutta vuosina 1906 ja 1907 jäi seura kokonaan ilman
tätä apurahaa, kunnes senati äskettäin jälleen myönsi Kansanvalis-
tusseuralle 5,000 markkaa kansankirjastojen avustamiseksi kuluvana
vuonna. Viimemainitut varat on Seura päättänyt jakaa kansan-
kirjastoille 100 markan suuruisina kirjapalkintoina, jotka parhail-
laan ovat haettavina.
Sillä välin on sekä hallituksessa että valtiopäivillä otettu kan-
sankirjastoasia koko laajuudessaan harkinnan alaiseksi. Asian juoksu
on lyhyesti kerrottuna ollut seuraava:
Kun Kansanvalistusseura lokakuussa 1905 oli hallitukselta ano-
nut 25,000 markan suuruista vuotuista apurahaa käytettäväksi kan-
sankirjastojen hyväksi, asetti senati koulutoimen ylihallituksen alot-
teesta maaliskuussa 1906 komitean selvittämään kansankirjastojen
asiaa ja niiden avustamista. Tämä komitea, johon kuuluivat herrat
Theodor Schwindt (puheenjohtajana), A. A. Granfelt(sihteerinä), Hugo
Bergroth, Kyösti Kallio ja V:m Sippola, jätti 7 p. syysk. 1906 halli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
