Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansanvalistusseuran Tiedonantoja 3. n:o Tuokokuu 1908 - Kertomus. Kansanvalistusseuran vaikutuksesa Juhlakokouksesta 1905 Juhlakokoukseen 1908
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
36
tukselle mietinnön, joka julaistiin painostakin. Komitean ehdotus-
ten mukaan olisi valtionavustusta annettava ainoastaan n. s. »kansa-
koulu»- ja »kantakirjastoille», ja niistä ainoastaan kuntain kannatta-
mille ja valvottaville kirjastoille. Edellisen laatuisille kirjastoille
annettaisiin 10—25 markan suuruisia avustuksia, kantakirjastoille
taas 100—500 markan avustuksia riippuen kunnan kannatuksen suu-
ruudesta. Avustustoimen ylin johto olisi uskottava kolmimiehiselle
kansankirjastoasiain pääjohtokunnalle, johon Kansanvalistusseura
ja ruotsalainen »Svenska Folkskolans Vänner» kumpikin asettaisivat
yhden jäsenen ja senati kolmannen puheenjohtajaksi.
Kun senatin toimista v:n 1906kansankirjastokomitean ehdotus-
ten johdosta ei vielä v:n 1908 valtiopäiväin alkaessakaan kuulunut
mitään, tehtiin viime valtiopäiville kolme eri anomusta valtionkanna-
tuksen myöntämiseksi maamme kansankirjastoille. Nuorsuomalais-
ten anomus sisälsi samat ehdotukset, joita v:n 1906 kansankirjasto-
komitea oli tehnyt. — Toisen anomuksen tekivät muutamat sosiali-
demokratiset edustajat. Heidän anomuksensa sisälsi Kansanvalis-
tusseuran kirjastokomitean laatiman ohjelman, joka nojautuu seu-
raaviin periaatteisiin: 1) että valtionavustusta on annettava kaikille
kolmelle kirjastomuodolle, lastenkirjastoille (20,000 mk.), piirikirjas-
toille (30,000mk.) ja kansankirjastoille (20,000 mk.); 2) että myöskin
seurain ja yhdistysten omistamat yleiset kirjastot ovat oikeutetut
valtionavustuksen saamiseen, kun antavat takeita pysyväisyydes-
tään; 3) että kirjastojen tulee saada itse vapaasti määrätä, mitä kir-
joja tahtovat saada valtionavustuksella; 4) että valtionavustuksen
käyttäminen vastaiseksi uskotaan Kansanvalistusseuralle; sekä 5)
että eduskunta myöntäisi apurahat valtiopäiväin käytettävinä olevista
varoista, pidättäen kansaneduskunnalle ylimmän vallan kansankir-
jastoasioissa. — Kolmas anomus, jonka oli allekirjoittanut joukko
suomalaisen puolueen, maalaisliiton ja ruotsalaisen puolueen jäseniä,
kävi jonkunlaista keskitietä edellämainittujen anomusten välillä.
Niinpä siinä puolustettiin valtionavustuksen myöntämistä piirikir-
jastoillekin, vieläpä yhdistysten ja seurain omistamillekin. Sitä-
vastoin esitettiin siinä erityisen kirjastoasiain pääjohtokunnan aset-
tamista. Uutta tässä anomuksessa oli ehdotus, että kantakirjastoille
valtion puolesta toimitettaisiin ilmaiseksi tärkeimmät viralliset jul-
kaisut.
Asia joutui valtiopäiväin sivistysvaliokunnan valmistettavaksi,
joka mietinnössään esitti: 1) että vuodeksi 1909 rajattomana siirto-
määrärahana myönnettäisiin kansankirjastojen avustamista varten
47,000 markkaa käytettäväksi siten, että Kansanvalistusseura saisi
40,000 ja yhdistys »Svenska Folkskolans Vänner» 7,000 markkaa;
ja 2) että eduskunta anoisi hallitusta julkaisemaan ehdot, joiden
nojalla hyvin hoidetut kuntien kantakirjastot voisivat saada ilmai-
seksi yleisillä varoilla julkaistua virallista kirjallisuutta.
Valtiopäiväin odottamaton hajoitus keskeytti tämänkin tärkeän
asian käsittelemisen. Mutta ennen hajautumistaan ehti eduskunta
kuitenkin jo yhteen kertaan hyväksyä valiokunnan mietinnön. Ellei
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
