Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansanvalistusseuran Tiedonantoja 3. n:o Tuokokuu 1908 - Kertomus. Kansanvalistusseuran vaikutuksesa Juhlakokouksesta 1905 Juhlakokoukseen 1908
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
39
kurssit ja kokous kansankirjastonhoitajia ja muita asianharrastajia
varten.
Kirjasto asian edistämiseksi on Seura tämän vuoden alusta
lähtien julaissut kuudesti vuodessa ilmestyvää Kirjastolehteä, jota
nykyisin toimittaa maist. Heikki Impivaara.
Seuran monipuolista toimintaa kansankirjastojen hyväksi on
lähinnä ohjannut Toimikunnan asettama kansankirjasto valiokunta,
johon kolmivuotiskautena 1906—1908 ovat kuuluneet herrat A. A.
Granfelt (puheenjohtajana huhtik. loppuun 1907), Zach. Castren,
O. A. Hainari, L. Harmaja, Viljo Hytönen, Heikki Impivaara, U.
Karttunen, Väinö Kokko, Yrjö Koskelainen, A. W. Koskimies, Eino
Kuusi, H. Byömä, Väinö Salminen, Th. Schwindt, V:m Sippola,
Vihtori Suomalainen, V. Tarkiainen ja Väinö Voionmaa (puheen-
johtajana toukokuun alusta 1907). Näistä ovat hrat Granfelt, Kart-
tunen ja Kuusi paikkakunnalta muuton takia eronneet valiokunnasta.
Valtion kannattama luentotoiminta. Seuran viime Juhlako-
kouksen jälkeen on luentotoiminta maassamme päässyt uuteen
ilahduttavaan alkuvauhtiin. Siitä on kiittäminen kolmea seikkaa:
suurlakosta alkanutta valtiollista vapautta, valtion avustusta ja
yksityisten kansalaisten innokasta harrastusta. Koska tämä liike
on alkuunsa syntynyt Kansanvalistusseuran piirissä ja koska Seura
edelleenkin hoitaa suomenkielisiä luentoja varten määrättyjä va-
roja, annamme tässä lyhyitä tietoja tästä uudestaan virkistyneestä
valistustyön haarasta (täydellisempiä selostuksia on luettavana
Seuran vuosikertomuksessa v:lta 1906 ja Kirjastolehden 2. nume-
rossa 1908).
Vireille pantiin asia Seuran vuosikokouksessa 1906. Kun asiaa
oli komiteassa valmistettu, anoi Seura hallitukselta apurahoja aiottua
luentotoimintaa varten ja ryhtyi toimiin sopivain luennonpitäjäin
hankkimiseksi. Näitä toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvittu, sillä
vv:n 1905—1906 väliaikaisilla valtiopäivillä, joilla Seuran esimiehellä
oli tilaisuus ajaa luentoasiaa, myönsivät valtiosäädyt »25,000 mark-
kaa kumpaiseksikin vuodeksi 1906 ja 1907 annettavaksi Kansanvalis-
tusseuran ja Svenska Folkskolans Vänner yhdistyksen yhteisesti
asettaman valiokunnan käytettäväksi sellaisten helppotajuisten
luentokurssien kannattamiseksi, joiden katsotaan sitä ansaitsevan.»
Mainittujen seurain asettama 6-henkinen .keskuslautakunta jakoi
sitten valtiolta saadut apu varat siten, että 21,000 markkaa määrät-
tiin käytettäväksi suomenkielistä ja 4,000 markkaa ruotsinkielistä
luentotoimintaa varten kumpanakin vuonna. Suomenkielisiä luen-
toja varten tuli siis käytettäväksi kaikkiaan 42,000 markkaa.
Kuten tunnettu, on uusi eduskunta myöntänyt luentotoimen
jatkamiseksi vuonna 1908 kaikkiaan 25,000 markkaa, jotka on jaettu
samalla tavoin kuin edellisetkin määrärahat.
Kun keskuslautakunta havaitsi epäkäytännölliseksi täysilukui-
sena käsitellä suomalaisia ja ruotsalaisia luentoasioita, jakautui
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
