Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansanvalistusseuran Tiedonantoja 3. n:o Tuokokuu 1908 - Kertomus. Kansanvalistusseuran vaikutuksesa Juhlakokouksesta 1905 Juhlakokoukseen 1908
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
40
lautakunta lopulla vuotta 1906 kahteen osastoon jättäen Kansan-
valistusseuran valtuuttamille keskuslautakunnan jäsenille kaikkien
suomenkielisiä luentoja koskevain asiain päättämisen.
Kansanvalistusseuran valtuuttamina jäseninä olivat professorit
E. G. Palmen (keskuslautakunnan puheenjohtaja) ja K. Krohn
sekä toht. A. A. Granfelt. Viimemainitun muutettua pois paikka-
kunnalta valitsi Kansanvalistusseuran Toimikunta hänen sijalleen
toht. Väinö Voionmaan. Lisäjäseneksi suomenkielisten luentojen
asioita käsittelemään lautakuntaansa valitsi Seuramme Toimikunta
lopussa vuotta 1907 opettaja V. Reiman. Suomenkielisessä lauta-
kunnassa ovat siten toimineet herrat Palmen (puheenjohtajana),
Krohn, Voionmaa ja Reima. Sihteerikseen »Kansanvalistusseuran
luentolautakunta» on ottanut herra Arvo Inkilän.
Kansantajuisten luentojen keskuslautakunnan vahvistaman oh-
jelman mukaan voivat varojen jaossa tulla huomioon niin sanotut lo-
makurssit, jotka pidetään kaupungissa tai maalla, mutta kaupunki-
kuntain toimeenpanemain kansantajuisten luentojen avustaminen
jätetään erityisestä harkinnasta riippuvaksi. Uskonnollista hartaut-
ta, siveyttä tai raittiutta tarkoittavia esityksiä ja valtiollisia agitat-
sionipuheita ei valtion varoilla kannateta. Luennot ovat pidettävät
sarjoissa. Avustusta ei anneta yksityisille siellä täällä esiintyville
henkilöille, vaan ainoastaan yhdistyksille tai useiden henkilöiden
muodostamille toimikunnille, joiden tehtävänä on valvoa, että
luennot pidetään edeltäpäin tehdyn ohjelman mukaan.
Kansanvalistusseuran luentolautakunnan julkaiseman kerto-
muksen mukaan on vuoden 1906 loppupuolella, 1907 kuluessa ja 1908
alussa käytetty suomenkielisten luentojen avustamiseen 47,000 mark-
kaa. Niistä on käytetty 520 mk. hoitokustannuksiin, 2,400 mk.
v:n 1906 yliopistollisten lomakurssien avustamiseen ja loput luento-
toimeen maaseuduilla. Maaseuduilla on pidetty kaikkiaan 2,457
luentoa, joita on ollut kuulemassa päälle 250,000 henkeä (keski-
määrin on siis jokaista luentoa kuunnellut noin 100 henkilöä). Luen-
nonpitäjinä on esiintynyt 216 henkilöä, joille on korvausta maksettu
keskimäärin 18 markkaa luennolta.
Eri lääneissä on luentoja pidetty:
Uudenmaan läänissä 491 luentoa
Turun jaPorin
~ 306 „
Hämeen „ 399
~Viipurin . ~ 322
~Mikkelin’ „ 262 „
Kuopion
~ 190
~Vaasan „ 229
Oulun „ 260
Seuraavassa luetellaan ne kunnat, joiden osalle on tullut enim
män luentoja.
Helsingin pitäjä 88 Tuusula 47
Mikkeli 51 Nurmijärvi 44
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
