Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 4. Syyskuulla 1908 - Nuorisoseura- ja kansankirjastokysymys, kirj. Väinö Voionmaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
93
j. Mitä olisi meillä tehtävä?
Ei ole tarkoitukseni kehoittaa Suomen nuorisoseuroja ilman muuta
seuraamaan Ruotsin Goodtemplarien esimerkkiä. Jotakin ruotsalaiset
kansanjärjestot kuitenkin voinevat meille opettaa.
Meidän kansanjärjestöjemme valistustyö on näet monissa kohdin
melkeinpä vain irvikuvaa siitä, mitä sen tulisi olla.
Ellemme ota lukuun tilapäisesti toimeenpantuja luentokursseja ja
esitelmiä sekä ammattikursseja sellaisia kuin Raittiuden Ystäväin raittius-
opistoa ja sosialidemokratien agitatorikursseja, ei mikään kansanjärjes-
tömme, kauniista ohjelmapykälistä huolimatta, vielä harjoita järjestettyä
valistustyötä. »Lukurenkaista» tosin on kuultu, mutta enimmäkseen
ainoastaan silloin kuin jonkun kustantajat asiat ovat vaatineet sellaista
toimeenpanemaan. Onkos ihme, etteivät kirjastot sellaisissa oloissa ole
menestyneet. Meillä on melkoinen määrä yhdistyskirjastoja — v:n 1906
kirjastokomitean mietinnössä niiden luku ilmoitetaan 335:ksi, mihin
lisäksi tulee puolisensataa kiertävää kirjastoa, mitkä kaikki nauttivat
asianomaisilta kunnilta kaiken kaikkiansa Smk:n 2,636: 74 suuruista kan-
natusta. Tuskinpa yhdistykset itsekään uhraavat kirj astojensa hyväksi
sanottavasti suurempia summia. Innokkaita ja taitavia hoitajia lienee
harvalla yhdistyskirjastolla.Kaikesta päättäen ovat useimmat yhdistys-
kirjastot torkkuvassa tilassa.
Luullakseni voi ainoastaan hyvin järjestetty kirjallinen valistustyö
nostaa yhdistyskirjastot nykyisestä alennuksesta. Nuorisoseurainkin jär-
jestön — ja etenkin juuri sen — ensimmäinen tehtävä siis olisi panna
käyntiin järjestetty kirjallinen opintotyö omas-
sakeskuudessaan.
Sen seikkaperäinen järjestäminen ei käy yhdessä tuokiossa. Hyvä
olisi, jos Suomen Nuorison Liiton vuosikokous tai keskustoimikunta aset-
taisi pysyvän valiokunnan tarpeeksi laajoilla valtuuksilla opintotyötä
järjestämään.
Tärkeää olisi, että opintotyö saataisiin keskittymään paikallisseurain
kirjastoihin. liitto voisi myöskin ryhtyä järjestämään keskuskirjastoa,
josta paikallisseuroille lainattaisiin vuokrakirj astoj a. Sopivia
oppaita, luetteloja ja neuvokirjoja julkaisemalla voisi
keskustoimikunta myöskin suuresti edistää paikallisseurain opinto- ja
kirj astoharrastuksia.
Nyt on sopivin aika vakavasti ryhtyä nuorisoseurain kirjastoja elvyt-
tämään siitäkin syystä, että kaiken todennäköisyyden mukaan valtio
tulee lähimmässä tulevaisuudessa avustamaan myöskin yhdistysten omis-
tamia yleisön käytettäviä kirjastoja.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
