Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 4. Syyskuulla 1908 - Nuorisoseura- ja kansankirjastokysymys, kirj. Väinö Voionmaa - Pieniä tietoja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
94
4 Kirjaston hoito.
Olisi kylläkin mieltäkiinnittävää tässä lähemmin kuvailla nykyaikai-
sen mallikirjaston hoitoa, sen uudenaikaista lippuluetteloa ja luettelo-
järjestelmää, sen käytännöllistä lainaustapaa, käsikirjastoa ja muita
toimivälineitä, jotka taitavain hoitajain käsissä ovat tehneet Ame-
rikan, Englannin ja monet Skandinaviankin kirjastot aivan ensiluokkai-
siksi sivistysahjoiksi. Mutta koska kirjastonhoito ei lähemmin kuulu
suureen yleisöön, vaan on kirjastonhoitajain ammatti, jätämme sen asian.
Asianharrastajat voivat saada tietoja nykyaikaisesta kirjastoteknikasta
Kansanvalistusseuran julkaisemasta kirjastokirjallisuudesta (Granfeltin
»Opas kansankirjastojen hoidossa», Steenbergin »Koulu ja kirjat» sekä
K ansanvalistusseuran »Yleisluettelo»).Ainoastaan kirjastonhoitajista vielä pari sanaa. Kir-
jaston kannalta on hyvä hoito kirjaston tärkein edellytys, sen tärkein
elinehto. Mutta hoidon luo hoitaja. Kirjastonhoitajasta siis riippuu
kirjaston vaikutus ja menestys. Ei joka mies ole luotu kirjastonhoita-
jaksi. Useammin ovat naiset siihen sopivia, koska heillä on enemmän
sitä uskollista ahkeruutta, kärsivällistä uhraavaisuutta, lämmintä ystä-
vällisyyttä niin kirjoja kuin kirjain käyttäjiä kohtaan, jota kirjastotoimi
vaatii.
Amerikassa ovat maailman parhaat kirjastot ja niitä hoitavat naiset.
Mutta samalla kuin suljemme kirjastot naisten huomioon samalla uudel-
leen huomautamme, että kirj astonhoito on ammatti, joka vaatii oppia
ja taitoa. Kirjastonhoitajat ovat äskettäin perustaneet oman vaati-
mattoman ammattiliittonsa. Myöskin Kansanvalistusseuran julkaisema
»Kirjastolehti» koettaa ammatillisesti palvella kirjastoja ja niiden hoitajia.
Jokainen järjestö, jokaharrastaa järjestettyävalistus-ja kirjastotoimintaa,
kiinnittää huomiotansa myöskin kirjastonhoitajainsa ammattisivistykseen.
CARNEGIEN LAHJOITUKSET KIRJASTOILLE. Amerikan kirjasto-
lehtienkertoman mukaan lahjoitti tunnettu amerikalainen miljoonamies Andrew
Carnegie julkisille kirjastoille 1,449,861 dollaria v. 1904,3,952,294 dollariav. 1905
ja 3,063,176 dollariav. 1906. Kaikkiaan hän on lahjoittanut kirjastotarkotuksiin
46,340,710 dollaria. Tästä summasta tulee 35 milj. Amerikan ja 9 milj. Eng-
lannin kirjastoille. Lahjakirjoissaan Carnegien on tapana asettaa ehdoksi, että
sen kaupungin, kunnan tai seuran, joka lahjoituksen saa, on itsensä joka vuosi
annettava 10prosenttia lahjoituksen määrästä kirjaston ylläpitoon ja edistykseen.
Carnegie lahjoittelee miltei yksinomaan kirjastorakennusten hankkimiseen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
