Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 4. Syyskuulla 1908 - Jonas Lie, kirj. H. I. - Jonas Lie, Aaveiden näkijä, arv. H. I. - Jonas Lie, Perhe Giljellä, arv. H. I.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
98
(1851). Kristianiassa hän paljon liikkui kirjallisissa (Ibsenin, Björn-
sonin, Vinjen) piireissä, itse kumminkaan mitään tuottamatta. Mitä
elämänuraan tulee, valitsi hän lopulta suvun traditsioneihin kuuluvan
lakimiehen toimen, asettui asianajajaksi Kongsvingerin kaupunkiin,
ja perusti perheen. Kongsvingerissa hän saavutti suurta luottamusta
ja menestyi oivallisesti, mutta tuli kietoutuneeksi moniin ja laajoihir
yrityksiin, jotka kukistivat hänetkin samalla kuin ne, huonojen aiko-
jen tultua, kaatoivat lukemattomia muita. Lie oli nyt kerrassaan
puilla paljailla, mahdoton velkataakka niskoilla (puhutaan miljoo-
nasta). Sitkeänä ja itsepäisenä hän ei sentään heittäytynyt toivot-
tomaksi, ja niin löytyikin hänelle neuvo, missä ei mitään näyttänyt
olevan. Hän kirjoitti kirjan tuosta Ruijasta, jossa hän oli elänyt
tärkeät nuoruusvuodet, kirjan, jossa on enemmän hänen mieskoh-
taisia kokemuksiaan ja vaikutelmiaan kuin missään muussa hänen
teoksessaan, ja voitti kerrassaan. Se ilmestyi, niinkuin sanottu,
1870 ja oli nimeltään »Den Fremsynte» (suomennettuna »Aaveiden
näkijä»). Tästä lähtien oli Lie yksinomaan kirjallisuuden mies. Ja
kun sitten hänen kolmas romaaninsa »Luotsi ja hänen vaimonsa» oli
ilmestynyt (1874), nostettiin hänet virallisesti Ibsenin ja Björnsonin
tasalle, myöntämällä hänelle samallainen runoili]araha kuin sitä
ennen oli annettu näille kahdelle. Melkein heti ensimäisen kirjansa
ilmestyttyä oli Lie perheineen lähtenyt ulkomaille, jossa hän siitä
pitäen eli (ensin Roomassa, sitten moniaissa Saksan kaupungeissa ja
viimeksi, v:sta 1882, Pariisissa) vain käymäseltä pistäytyen koti-
maassaan, jonne kuitenkin jokunen vuosi sitten oli siirtynyt takaisin.
Suomeksi ilmestyi Jonas Lien kirjoista ensimäisenä hänen esi-
koisteoksensa —sitä ennen hän tosin oli julkaissut (vähän huomatun)
runokokoelman — »Aaveiden näkijä eli kuvauksia Nordlandista».
Se tapahtui vasta 1877. Suomentaja Hj. Hietala. Kirja on täynnä
haavemaista mystillistä henkeä ja harrasta mieltymystä tuohon poh-
joiseen luontoon, joka on kuvattu sellaisella läpikuultavalla selvyy-
dellä, että se ikäänkuin ilmielävänä kaikessa suuremmoisuudessaan
nousee lukijan silmäin eteen. Kirjailijan omien pettymysten ja
surujen tuskallinen mieliala painaa teokseen vakavan, vaikuttavan
tunnelman, jota lieventää hieno taipumus huumoriin. Ja kaikessa
vähäpätöisyydessään on kirjan sisältämä rakkaustarina ihastuttava,
parasta Norjan kirjallisuudessa, »mitä tulee sisäisen elämän voimaan
ja lämpöön». Kaiken kaikkiaan on kirja yksi niitä huippuja, jotka
kohoavat yli kirjallisuuden tasapinnan, sanoo siitä Lien virkaveli,
norjalainen kirjailija Arne Garborg.
Kului lähes kymmenen vuotta, ennen kun taaskin saatiin suo-
men kielelle yksi Lien teoksista, sekin hänen kaikkein parhaimpiaan,
nim. «Perhe Giljellä« (ilmestynyt 1885 Lyydi Stenbäckin suomenta-
mana). Käännetyksi oli kirja kuitenkin joutunut verrattain suk-
kelaan, sillä alkuperäisenä se tuli ilmi vasta syksyllä 1883. Sellai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
