Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 4. Syyskuulla 1908 - Jonas Lie, kirj. H. I. - Jonas Lie, Eteenpäin!, arv. H. I. - Jonas Lie, Kolmimasto »Tulevaisuus», arv. H. I - Jonas Lie, Elinkautinen vanki, arv. H. I. - Jonas Lie, Pahuuden voimia, arv. H. I. - Jonas Lie, Niobe, arv. H. I. - Jonas Lie, Luotsi ja hänen vaimonsa, arv. H. I.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
99
sella teoksella kuin on tämä kuvaus perhe-elämästä Norjan maaseu-
dulla vuosisadan puolivälissä Lie nimenomaan saavutti »kotien
runoilijan» nimen. Henkilöt tässä kirjassa, jota pidetään hänen
kenties pysyväisimpänä tuotteenaan, ovat niin elävän todellisia,
että kirjailijan maanmiesten sanotaan ihmetellen miettineen, missä
ovat tavanneet ne kaikki.
Merellä taas liikkuu pari Lien romaania (toinen vain osittain),
jotka tämän jälkeen (vuosina 1886 ja 1887) ilmestyivät suomeksi,
»Eteenpäin!» (Kaarlo Viljakaisen kääntämänä) ja »Kolmimasto Tule-
vaisuus», jonka suomentajaa ei mainita. Jälkimäinen on Lien jär-
jestyksessä toinen romaani, tavallaan jatkoa »Aaveiden näkijälle»,
johon alkuisin aiotuista Nordlandilaiskuvauksista se sisältää runsaan
osan. mutta muuten kertoo eteenpäin ponnistelevan nuoren mielien
vastuksista ja lopullisesta voitosta ja palkansaamisesta — yksi Lien
mieliaiheita, johon hän useasti palaa, aina kuitenkin, niinkuin on
huomautettu, ihmeellistä kyllä löytäen aiheestaan uusia puolia.
Juuri sama on pohjimmainen sisällys kirjassa »Eteenpäin!», vaikka
se viittailee Norjaan kokonaisuudessaankin. Sitkeästi ja hellittä-
mättä eteenpäin, valppaana ja tarmokkaana, ei vaaroja säikkyen —
se on Lien kehotus kansalleen tässäkin kirjassa.
Hieman muuttuneena kohtaamme tekijän siinä teoksessa, joka
nyt jatkaa suomennosten sarjaa, »Elinkautisessa vangissa» (suomeksi
1889 Lyydi Stenbäckin kääntämänä). Hän on siinä siirtynyt keskelle
olevaa aikaa, asettunut aikamme epäkohtia ja väärinkäytöksiä vas-
taan. »Mitä tulee äitiin, Barbrohon, joka rahoilla jahyvillä lupauksilla
erotetaan omasta lapsestaan ja tehdään toisen imettäjäksi — on se
suoranainen vastalause (tätä) järjestelmää vastaan», sanoo Lie itse.
Jonkunverran hän koskettelee myöskin tehtaantyttöjen elämää ja
olosuhteita suurkaupungissa (Kristianiassa), mutta keskikohdan
muodostaa sanotun järjestelmän takia orvoksi jääneen työläispojan
kova kohtalo, joka päättyy, niinkuin nimikin sanoo, elinkautiseen
vankeuteen.
Synkkä nimi »Pahuuden voimia», joka on hänen 1893 suomenne-
tulla romaanillaan, paljastaa muutamia katkeria elämänhavainnoita
ja niiden synnyttämiä raskaita mielialoja kirjailijassa. Hän ei ollut
oikeastaan koskaan uskonut pahaan, mutta — »viime vuosina olen
oppinut senkin», lisää hän sitten. Tarkotus tässä on esittää, mitenkä
intohimot raatelevat ihmisiä ja mitenkä ihmiset itse niistä kovimmin
kärsivät. Kirjailija on tahtonut näyttää, että intohimo pohjaltaan
sisältää koston itsessään. »Pahuuden voimissa» kateus tärvelee
Anders Brattin voimakkaan luonteen. Samaa synkkyyttä kestää
vielä v. 1894 suomeksi ilmestyneessä romaanissa, »Niobe», joka jär-
kyttävällä tavalla käsittelee kahden sukupolven, vanhempain ja
lasten välistä ristiriitaa, jossa kumpikin puoli omalla tavallaan on
oikeassa, ristiriitaa, johon perhe kokonaisuudessaan sortuu. Mo-
lemmat kirjat ovat I. K. Inhan suomentamia.
Varempia teoksia kirjailijan tuotannossa on »Luotsi ja hänen
vaimonsa» joka nyt, 1895, Teuvo Pakkalan kääntämänä ilmes-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
