Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 4. Syyskuulla 1908 - Jonas Lie, kirj. H. I. - Jonas Lie, Dyre Rein, arv. H. I. - Jonas Lie, Wulffie ja Kumpp. arv. H. I. - Jonas Lie, Ulfvungit, arv. H. I
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
100
tyi suomen kielellä. »Luotsi ja hänen vaimonsa» oli toinen suuri
voitto Lien kirjailijauralla, hänen varsinaisesti ensimäinen meri-
romaaninsa ja teos, jossa hän ensi kertaa ja erinomaisella tavalla
käsitteli yhtä mieliaihettaan ja aihetta, joka sitten on synnyttänyt
äärettömiä kiistoja — naisen asemaa avioliitossa. Lien mielipide
on, että mies ja nainen yhdessä vasta muodostavat ihmisen, että
kummankaan ei tule luopua omasta olemuksestaan, ja niin voittaakin
luotsin vaimo miehensä luottamuksen heittämällä pelkurimaisen
alamaisuuden ja rohkeasti puolustaessaan itsenäisyyttään, vaikka ei,
huomattakoon se, kapinoitsemalla miestänsä vastaan.
Vuosina 1896 ja 1897 oli Päivälehdessä luettavana Lien romaanit
»Päivän laskiessa» ja »Dyre Rein», edellinen käsittelee aviorikosasiaa,
jossa mies, lääkäri, poistaa elämästä vaimonsa, joka tahraa hänen
kotinsa ja turmelee lapset ja lasten tulevaisuuden, jälkimäinen ih-
meellinen pieni kertomus pahan perinnöllisyyden pelkoa sairastavasta
miehestä, joka ei rohkene itseensä sitoa nuorta tyttöä säästääkseen
häntä turmiolta, vaan mieluummin syöksyy koskeen juuri häitten
aattona. Mutta vaikka tyttö kuin salaman satuttamana joutuu
loppuiäkseen vuoteen omaksi, viettää hän siellä aikansa iloisena,
sillä hänellä on ilo itsessään, hän on ’saanut kokea »suuren rakkauden».
V. 1907 ilmestyi »Dyre Rein» kirjan muodossakin Anton Helpeen
suomentamana.
Jonas Lien kolmesta näytelmästä on viimeinen, »Wuljjie ja
Kumpp.», Juhani Ahon kääntämänä saatettu suomen kieleenkin
(1901). Romaanien rinnalla ovat Lien näytelmät heikkoja eikä tä-
mäkään vaikuttavaisuudessa suuria saavuta. Se on raittiuspyrin-
töjä lämpimästi puoltava näytelmä.
»Uljvungit», romaani, joka ilmestyi 1903 (suomeksi 1905 Maija
Halosen käännöksessä), vielä viimeisen kerran osotti Lien oivalliset
kirjailijaominaisuudet, sillä se on harvinaisessa määrässä elävä ja
voimakas kuvaus kirjailijan rakkaimmalta alalta, nuoren, lahjak-
kaan, aaterikkaan ja lujatahtoisen miehen kamppailusta tietä sal-
paavia voimia vastaan.
Kansankirjastojen on täysi syy pitää huomiossa Jonas Lien
teokset, sillä niiden terve javakava maailmankatsomus, syvä janöyrä,
ei kuitenkaan toivoton ja toimettomuuteen vaipuva, vaan lohdulli-
nen ja toimintahaluinen resignatsionin henki on parhaassa mielessä
nostattava, vahvistava, kasvattava. H. I.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
